Järjestöjohtaja, oletko brändijohtaja?

Brändi on järjestön tärkein pääoma. Mutta miten järjestöjohtajasta kuoriutuu brändijohtaja? Kuinka nostalgiajohtaja, tietojohtaja, propellijohtaja ja tähtijohtaja voivat voittaa ajattelunsa esteet? Testaa, löydätkö itsesi!

Harvalla järjestöllä on suurempaa pääomaa kuin brändi. Brändillä tarkoitetaan sitä mielikuvien kokonaisuutta, joka ihmisillä on järjestöstä, sen tavoitteista ja toimintatavoista. Brändi, joka tunnetaan ja johon luotetaan, saa ihmiset toimimaan ja sitoutumaan. Hyvä brändi puhuttelee ihmistä kaikin aristoteelisen retoriikan keinoin: tunteen, järjen ja luonteen avulla.

Käytännön kokemus osoittaa, että johdon sitoutuminen brändin johtamiseen on tärkein uudistumisen ja kasvun tae. Järjestö menestyy silloin, kun sen johtaja on myös brändijohtaja. Peter F. Drucker toteaa klassikkoteoksessaan Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen, että järjestöllä on oltava selkeä päämäärä ja sen on tunnettava kohderyhmänsä. Sitten tarvitaan yksinkertaisesti vain viestintää  – ja paljon sitä. Järjestön brändi vahvistuu ja voi hyvin, kun sitä johdetaan tavoitteellisesti ja viestitään aktiivisesti.

Näin teoriassa. Jokaisen johtajan on kysyttävä itseltään, millaiseksi brändijohtajaksi haluaa kasvaa. Nykyisesssä viestintäyhteiskunnassa järjestö tarvitsee ennen kaikkea viestinnällistä ymmärrystä, jotta se voisi olla vetovoimainen. Järjestöbrändin työmaalla johtaja joutuu valitsemaan roolinsa, jolla on ratkaiseva merkitys järjestön tulevaisuudelle. Hän voi olla joko intohimoinen viestinnän lähettiläs tai suurin kehityksen jarru.

Millaisia johtajia järjestöissä on, ja miten he voivat kehittyä hyviksi brändijohtajiksi?

Tietojohtaja tarvitsee tunnetta

Asiantunteva järjestöjohtaja on oman alansa tietopankki. Tietojohtaja hallitsee alansa kuin vettä vain. Koska hän on päässyt asemaansa asiantuntijuutensa avulla, hän pyrkii hankkimaan myös järjestön asialle julkisuutta kuivakalla asiantuntijatiedolla. Järjestön kannatus tuntuu kuitenkin polkevan paikallaan. Polveilevat lausunnot ja vierassanoja vilisevät artikkelit alan lehdissä eivät voita ihmisten sydämiä.

Jos johtaja on alansa tunnettu asiantuntija, hänen voi olla vaikeaa määritellä brändin ydinviestiä. ”Mehän teemme niin paljon kaikkea muutakin. Asiat eivät ole näin yksinkertaisia.” Tällainen johtaja ei suosi osallistavia kampanjoita vaan virallisia tiedotteita, ja tiedottajan hän valjastaa omaksi puhetorvekseen.

Tietojohtajalle on vaikeaa asettua järjestönsä tukijan tai jäsenen asemaan. Heille olisi tärkeintä kuulla, mitä järjestö voi tuoda juuri heidän elämäänsä. Suurta yleisöä taas kiinnostaa se, mikä on järjestön havaitsema ongelma, ja kuinka järjestö voi vastata siihen. Siksi tietojohtajan on uskallettava karsia sanottavaansa. Viestinnän kärjeksi tarvitaan yksinkertainen visio, joka vetoaa ennen kaikkea tunteeseen.

Tietojohtajasta sukeutuu brändijohtaja kun hän oivaltaa, että ihmisten valintoja ohjaa tunne eikä järki. Hän ymmärtää, että järjestöä koskevien mielikuvien hiominen vaatii visuaalisuutta, yksinkertaistamista ja jopa huumoria.

Tähtijohtajan täytyy delegoida

Järjestöjohtaja, jolla on vahva henkilöbrändi, on kullanarvoinen. Koska hänen persoonansa vetoaa ihmisiin, tämä johtaja asettuu luontevasti järjestönsä keulakuvaksi ja on erinomainen verkostoituja. Tähtijohtaja löytää järjestölle uusia kumppaneita, antaa asioille kasvot ja osaa syöttää medialle kiinnostavia juttuaiheita.

Kolikon toinen puoli on tähtijohtajan halu pitää kaikki langat käsissään. Tähtijohtaja näkee henkilöbrändinsä ja järjestön brändin lähes identtisinä ja haluaa siksi jättää persoonallisen jälkensä kaikkeen järjestönsä viestintään.

Jos järjestön brändiä rakennetaan johtajan varaan ja johtajan ehdoilla, johtajan vaihtuminen jättää järjestön tyhjän päälle. Tähtijohtajan on muistettava, että brändi on yhteisen työn tulosta.

Brändi on vahva, kun jokainen työntekijä tuntee sen ja rakentaa sitä omalla työllään. Tähtijohtajan on annettava koko joukkueelleen tilaisuus loistaa. Hänen on rakennettava järjestönsä identiteetti ja viestintäverkostot kestävälle pohjalle, työntekijöiden ja jäsenten varaan.

Nostalgiajohtaja tarvitsee ideoita

Nostalgiajohtaja tuntee järjestön juuret ja historian. Hän on niistä ylpeä ja vaalii perinteitä ja verkostoja. Nostalgiajohtaja on usein ollut järjestössään pitkään töissä, kenties koko työuransa. Siksi hän uskoo tietävänsä, kuinka asiat ovat – myös järjestön ulkopuolisessa maailmassa.

Nostalgiajohtaja uskoo, että ulkopuoliset jakavat hänen tunteensa järjestöä kohtaan. Hän ei vakuutu brändäyksen, markkinoinnin ja jäsenyysohjelmien tarpeesta. Sosiaalista mediaa hän ei itse käytä, joten hän toivoo salaa verkon ja mobiilimaailman katoavan jonnekin.

Nostalgiajohtaja on vakuuttunut siitä, että järjestön hyvä toiminta-ajatus riittää sen vetovoimatekijäksi. Hän uskoo uusien jäsenten hakeutuvan tulevaisuudessa itsenäisesti mukaan toimintaan ja tilaavan mustavalkoisen jäsenkirjeen vierailemalla toimistolla virka-aikana.

Nostalgiajohtajasta kuoriutuu erinomainen brändijohtaja, jos hän osaa hakea vaikutteita ja palkata järjestöönsä innokkaita nuoria, jotka uivat sujuvasti verkossa. Nostalgiajohtajan tunne saa lisää tulkkeja, ja järjestön viestintä siirtyy uusille, houkutteleville foorumeille.

Propellijohtajan pitää keskittyä

Propellijohtaja antaa kaikkien kukkien kukkia, niin toiminnassa kuin viestinnässäkin. Hän on vilpittömän innostunut brändin johtamisesta, kuten kaikista muistakin kiinnostavista teemoista.

Propellijohtaja kutsuu brändiammattilaisen pitämään työyhteisölleen innostavan puheenvuoron siitä, miten järjestön identiteetti ja markkinointi saadaan systemaattiseksi. Koulutuksen jälkeen hän kirjoittaa järjestön brändistä lyhyen kappaleen toimintakertomukseen ja strategiaan. Asia unohtuu pian, kun johtaja keskittyy ideoimaan uusia kiinnostavia hankkeita ja prosesseja.

Propellijohtajan heikkous on pitkäjänteisyyden ja systemaattisuuden puute. Siksi hänen on vaikea keskittyä perustehtävään. Hän unohtaa, että tunnettu ja koskettava järjestöbrändi rakentuu kärsivällisen toiston varaan.

Propellijohtajassa on liikkeellepanevaa voimaa, mutta hän tarvitsee oikeaksi kädekseen henkilön, joka pitäytyy suunnitelmissa ja muistuttaa häntä perustehtävästä. Järjestön brändi saa jatkuvuutta ja johtaja pitää huolen siitä, että viestintäratkaisut ovat innovatiivisia ja rohkeita.

Karoliina Malmelin

Karoliina Malmelin on valtiotieteiden tohtori ja Koulutuskeskus Agricolan kehittämiskonsultti, jonka erityisalaa ovat viestinnän etiikka ja yritysten yhteiskuntavastuu. Perheen lisäksi Karoliinaa liikuttavat eniten tutkiminen, kirjoittaminen, uinti ja Tuomasmessu.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€