Hameella hallitukseen?

Mitä jos naiskiintiön sijaan panostetaan naisjohtajien valmentamiseen ja mentorointiin? 

Hallitusten naiskiintiö herättää minussa tunteita.

Arvostan sitä, että naisten asemaa yritysmaailmassa tuetaan. Arvostan ajatusta, että naisilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus myös yritysten hallituksiin. Arvostan myös sitä, että keskusteluun on nostettu erilaisten osaamisten, persoonallisuuksien ja ominaisuuksien täydentävyys yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa.

Olen myös äärimmäisen iloinen siitä, että yhä useammassa hallituksessa istuu nainen. Naisen asema miesvaltaisessa yritysjohdossa on vielä vähemmistöasema.

Arvostan sitä, että naisten hallitukseen pääsyä tuetaan naiskiintiöillä, mutta samaan aikaan naiskiintiö aihe nostaa jotain ärsytyksen tunteeseen viittaavaa, kysymyksen, miksi ylipäätään tarvitaan naiskiintiö? Mistä tarve kertoo?

Jään pohtimaan kysymystä, en tunnu löytävän mitään loogisen päättelyni läpäisevää vastausta.Tarkoittaako tämä sitä, että ilman kiintiötä hallitustehtäviin valitaan vain miehiä? Vai sitä, että ei ole ehdolla naisia, joista valita?

Voiko olla, että miehet ovat osaavampia, pätevämpiä hallitustehtäviin, eikä nainen pärjää kisassa osaamisellaan ilman kiintiötä?

Vai onko kyse siitä, että harvat naiset haluavat tälläisiin vastuullisiin luottamustehtäviin?

Useinhan pienten yritysten hallituksissa istuu omistajat ja kun on aika ottaa ulkopuolisia hallitusten jäseniä mukaan, ehdokkaita mietitään omasta verkostosta. Onko kyse siitä, etteivät naiset verkostoidu työroolissaan?

Pörssiyritysten hallituksissa taas istuu usein toisten yritysten kokeneita johtajia.

Ehkä vaativissa johtamistehtävissä olevat naiset eivät kaipaa enää lisää vastuuta? Kun hallituksessa on ulkopuolisena jäsenenä, hallitustehtävässä on kyse oman ajan ja osaamisen antamisesta toisen yrityksen menestyksen tukemiseen. Luottamustehtävästä, jonka korvaus käytettyyn aikaan ja osaamiseen verrattuna on usein hyvin pieni. Onko kyse siitä, että naiset arvostavat perheelle jäävää aikaa enemmän eivätkä ole kiinnostuneitä ylimääräisistä vastuutehtävistä?

Mikä on pohjimmainen syy tarpeelle tuoda naiskiintiö? Olen hämmentynyt. Tunnen itseni naiviksi, kun en löydä vastausta.

En usko, että hallituksen jäseniltä vaadittavat taidot, tiedot ja johtajuuden hyveellisyys on toisella sukupuolella parempi tai huonompi kuin toisella. En myöskään usko, etteikö yrityselämässä ole entistä enemmän osaavia naisia, jotka ovat kiinnostuneita hallitustehtävistä, ymmärtävät sen tuoman vastuun ja joilla jo on tarvittava kokemus ja osaaminen liiketoiminnasta ja lainsäädännöstä hallituksen jäsenenä toimimiseen.

Yrityksen hallituksen tehtävä on varmistaa pääoman pysyvyys, liiketoiminnan tase ja johdon huolellisuusvelvollisuus. Hallitus sekä tukee että valvoo yrityksen johtoa ja hallituksen jäsenillä on suuri vastuu.

Tarvitseeko nykyään näiden tehtävien suorittamiseen jollain hallituksen jäsenellä olla hame?

Yhtäkkiä ajatuksissani vilisee kymmenen vuoden takaa useita naiskasvoja, jotka istuivat yritysten johdossa. Yhdelläkään ei ollut hametta.

Kauhistun ajatukseni yleistystä, jokainen mieleeni palaava nainen pukeutui kuin mies, ei käyttänyt meikkiä, ja hiusten leikkauskin oli kuin miehillä. Jokainen heistä myös edusti enemmän tai vähemmän kyynärpäätaktiikkaa ja management-tyyliä johtamisessaan. Apua, pitikö vielä kymmenen vuotta sitten näyttää, kuulostaa ja käyttäytyä kuin äijä, päästäkseen yrityksen johtoon?

Nykypäivänä ei näin ole. Nainen saa olla nainen ja miesten johtajuus on kehittynyt vanhan ajan managementista kohti hyveellistä johtajuutta.

Palaan takaisin kysymykseeni, miksi tarvitaan naiskiintiö? Eikö naisellinen nainen – osaava, kokenut ja terävä – pääse yrityksen hallitukseen ilman naiskiintiötä? Myös pitkillä hiuksilla, meikeillä ja hameella? Vain siksi, että hän on oma itsensä – hyvejohtaja – jolla on pitkä kokemus ja erinomainen osaaminen liiketoiminnasta ja sen johtamisesta.

Mielestäni yrityksen hallituksiin kaivataan kipeästi enemmän naisia, osaavia, hyveellisiä yrityksen menestyksen takaavia naisia.

Ei siksi että heillä on hame, eikä siksi että he ovat naisia, vaan siksi, että he ovat hyviä työssään. Johtajia, jotka ymmärtävät johtajuuden ytimen ja joilla on korkea epävarmuuden sietokyky. Johtajia, jotka kykenevät kirkastamaan omistajastrategiasta yritykselle suunnan ja sparraavat toimitusjohtajaa sen toteutuksessa ja focuksen johtamisessa.

Hyvä hallituksen jäsen esittää hyviä, ajattelua haastavia kysymyksiä, haastaa strategisia valintoja ja varmistaa, että johto pitää huolta työntekijöistä. Silloin myös työntekijät voivat pitää huolta yrityksestä, joka taas heijastuu suoraan taseeseen. Hallituksiin kaivataan johtajia joilla on kyky vaikuttaa, haastaa yritystä menestymään ja joilla on kyky tukea muiden kasvua.

Mitä jos naiskiintiön sijaan panostetaan naisjohtajien valmentamiseen ja mentorointiin?

Uskon, että löytääksemme oikean rohdon, meidän täytyy ymmärtää mikä aiheuttaa oireet. En löytänyt vastausta kysymykseeni, mikä on todellinen syy siihen, että naisia on hallituspaikoilla niin vähän, joten en  tiedä mikä olisi oikea rohto tilanteeseen. Ehkä hallitusten naiskiintiö on parasta mitä tähän hätään voidaan tehdä.

Jään kuitenkin miettimään voisimmeko lisätä myös kiintiön valmentavalle otteelle? Tai hyvejohtajuudelle?

Itse en naisena tai johtajana haluaisi tulla valituksi hallitukseen naisena olemisen ansiosta enkä varsinkaan siitä huolimatta. Vaan siksi, että olen oikea ihminen tehtävään. Hameessa tai housuissa!

Nonna Babitzin

Kirjoittaja Nonna Babitzin on johtaja isossa IT-alan yrityksessä sekä executive coach ja leadership valmentaja valmennusyrityksessä Adare.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€