Globaalin ekosysteemin romahtaminen voidaan estää

Tarvittavat toimintamallit, teknologiat ja rahoitusmahdollisuudet ovat olemassa. Onko sinussa ainesta kestävän kehityksen johtajaksi?

Ihmiskunta on tienhaarassa. Tienhaarasta risteää teitä tuhansiin eri suuntiin, jokaisella tiellä on omat kulkijansa. Liikennevalot vilkkuvat punaista, keltaista, vihreää, kaikilla sävyillä.

Osa kulkijoista valitsee tiensä tarkkaan liikennevalojen värejä tarkkaillen, osa ei piittaa liikennevaloista lainkaan, monet vaikuttavat kertakaikkisen värisokeilta.

Suurin osa valoista vilkkuu keltaisena tai punaisena, mutta tähän on jo totuttu. Ihmiskunta on valinnut kulkea pääosin teillä, joiden varsilla liikennevalot kirkuvat: älä kulje tästä, tämä tie vie kohti ekologista tuhoa.

Miten Sinä valitset oman tiesi? Miten autat minua valitsemaan hyvän tien? Vastauksesi näihin kahteen kysymykseen kertoo, onko Sinussa ainesta kestävän kehityksen johtajaksi.

Globaali tienhaara

Maapallon ekosysteemin hyvinvointi on edellytys ihmisen hyvinvoinnille (Our Common Future 1987, Daly 1997, Jackson 2011). Jos tuhoamme ekosysteemin, tuhoamme ihmiskunnan. Nyt olemme tämän tuhon partaalla. Olemme ylittäneet kriittiset rajat esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen osalta.

Eivätkä nämä ole edes ainoita elämälle kriittisiä rajoja, joita nyt yhdessä kolkuttelemme (Rockström ym. 2009). Globaalit ekosysteemit ovat ehkä jo nyt romahtamassa peruuttamattomasti, mikä tarkoittaa nykyisen ennustettavan kehityksen vaihtumista ennakoimattomaan kaaokseen, joka päättyy vasta kun uudet ekologiset lokerot ovat vakiintuneet – ja tätä voimme joutua odottamaan ehkä tuhansia vuosia (Barnosky ym. 2012).

Globaalin ekosysteemin romahtaminen voidaan estää. Tähän tarvittavat toimintamallit, teknologiat ja rahoitusmahdollisuudet ovat olemassa (esim. Daly 1997, Jackson 2011).

Tarvittavan muutoksen mittaluokka ja nopeus on kuitenkin niin suuri, että tarvittava muutos edellyttäisi nykyisen valta- ja rahaeliitin luopumista monista saavuttamistaan eduista (Randers 2012).

Eliitti edelläkävijänä

Eliitillä tarkoitan meitä noin kahta miljardia hyväosaista. Kestävän hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttäisi, että me eliittiin kuuluvat muuttaisimme nopeasti nykyisiä totunnaisia elintapojamme.

Ilmastonmuutoksen estäminen esimerkiksi edellyttää, että jätämme käyttämättä noin neljä viidesosaa niistä hiili-, öljy- ja maakaasuvarannoista, jotka tähän mennessä on todennettu ja päätetty ottaa tuotantokäyttöön. Nämä varannot ovat markkina-arvoltaan noin 20 000 miljardia dollaria (McKibben 2012), mikä on suurempi summa kuin esimerkiksi Euroopan valtioiden yhteenlasketut julkiset velat.

Mikäli haluamme pitää ilmaston ihmiselämälle sopivana, jonkun meistä – sijoittajien, kuluttajien, yrittäjien, käytännössä varmastikin yhteisvastuullisesti – on kärsittävä nahoissaan tämän valtavan markkinakuplan puhkeaminen.

Ja tämä on vain yksi esimerkki tarvittavista muutoksista. Yhteiskuntia ravisuttavia elintasomuutoksia on edessämme kaikissa maailman maissa, vaikka mitään yhtä isoa katastrofia ei tulisikaan.

Meidän on kyettävä luopumaan hyvinvoinnin lähteistämme lyhyellä aikajänteellä, jotta voimme turvata hyvinvoinnin edellytykset pidemmällä aikajänteellä (esim. Jackson 2011, Randers 2012). Toivo löytyy nykyisestä luopumisesta, joka mahdollistaa uuden löytämisen.

Markkinat, demokratiat ja diktaattorit eivät tee autuaaksi

Meidän tulisi kääntyä pois totutuilta kestämättömiltä teiltä, jotta näköalat uusien teiden löytämiseen avautuisivat. Meidän tulisi pysähtyä, katsoa minkäväriset liikennevalot kulkemillamme teillä vilkkuvat, ja suunnistaa värejä tarkkaillen kestävämmille teille.

Miten liikennevaloihin pysähtyminen sitten voisi tapahtua tässä meidän yhteiskunnassamme?

Usein yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarjotaan vaihtoehtoina kolmea periaatteellista mahdollisuutta. Yksi mahdollisuus on markkinatalous tai kapitalismi, jossa päätöksenteko jätetään markkinoilla toimivalle ’näkymättömälle kädelle’. Toinen mahdollisuus on demokratia, jossa päätöksenteko ohjautuu vapaan poliittisen keskustelun ja äänestysmenettelyiden pohjalta. Kolmas mahdollisuus on valtiojohtoinen hierarkia, jossa päätöksenteosta vastaa sellainen poliittinen eliitti, jota ei ole valittu vapailla vaaleilla.

Mikään näistä kolmesta päätöksentekomallista ei itsessään takaa, että yhteiskunta onnistuu valitsemaan tien kohti kestävää kehitystä. Toisaalta on mahdollista, että kestävän kehityksen tie on löydettävissä millä tahansa näistä päätöksentekomalleista.

Keskeinen kysymys ei taidakaan olla se, mikä yhteiskuntamalli on paras.

Ehkä onkin olennaisempaa kysyä: Minkälainen johtaminen auttaa Sinua, minua ja meitä yhdessä valitsemaan kestävän hyvinvoinnin tien huolimatta siitä, minkälainen yhteiskunnallinen malli meitä ympäröi?

Tie on kivetty avoimuutta edistävällä johtamisella

Tie kohti kestävää kehitystä on löydettävissä yhteiskuntamallista huolimatta, jos yhteiskunta on avoin etsimään ja kulkemaan kestävämpiä teitä.

Kestävän kehityksen tien löytämistä voidaan edistää johtamisella, joka perustuu avoimeen uudenlaisen tulevaisuuden etsimiseen. Tällaista polkua ovat kuvanneet muun muassa Otto Scharmer U-teoriassaan (Scharmer 2007) ja oppivan organisaation teorian guru Peter Senge (Senge ym. 2008).

Avoimuuteen perustuvan johtamisen vihollisia ovat ennakkoluuloisuus, kyynisyys ja pelko (Scharmer 2007). Ennakkoluuloisuus estää meitä kuulemasta muita järkiperusteita kuin niitä, joiden hyväksymiseen olemme jo ennakolta rutinoituneet. Kyynisyys estää meitä olemaan empaattisia toisia ihmisiä kohtaan. Kyynisinä emme usko, että muillakin ihmisillä kuin meillä itsellämme voi olla hyviä tarkoitusperiä, emmekä suostu kuulemaan heidän hätäänsä.

Pelko on avoimuuden vihollisista pahin. Pelko estää meitä avaamasta sisimpäämme ulkopuolelta tuleville vaikutuksille.

On suhteellisen helppo opetella vertailemaan ja omaksumaan ennakkoluulottomasti erilaisia järkiperusteita. On suhteellisen helppo oppia luopumaan kyynisyydestä ja luottaa toisten ihmisten hyvyyteen. Mutta on erittäin vaikeaa laskea omat muurit ja antaa oma tahtotila toisten vaikutuksille alttiiksi.

Pelko sulkee meidät ja estää meitä tahtomasta sitä, minkä ennakkoluulottomalla järjellämme tietäisimme ja kyynisyydestä vapaalla sydämellämme tuntisimme oikeaksi (Scharmer 2007).

Sinä, minä ja me liikennevaloissa

Hyvä kestävän kehityksen johtaja tekee kaikkensa tukeakseen ihmisten ja yhteisöjen avoimuutta kestävän kehityksen valintojen edessä.

Oletko Sinä avoin tulkitsemaan liikennevalojen värejä uusin silmin?

Mitä teet voittaaksesi tulkintaa vaikeuttavat ennakkoluulosi ja kyynisyytesi? Mitä teet voittaaksesi pelkosi, joka estää Sinua noudattamasta liikennevalon väriä?

Jos olet löytänyt oman varmuutesi avoimuuden suhteen, miten autat meitä muita löytämään oman avoimuutemme liikennevalojen loisteessa?

Kuva: Dream Theater, Systematic Chaos

Lähteet:
Barnosky, A. D. & Hardy, E. A. & Bascompte, J. ym. (2012). Approaching a state shift in Earth’s biosphere. Nature, vol. 486.
Daly, Herman (1997). Beyond Growth: The Economics of Sustainable Development.
Jackson, T. (2011). Hyvinvointia ilman kasvua. Rajallisen planeetan taloustiede. HS-kirjat.
McKibben, B. 2012. Global warming’s terrifyin new math. Rolling Stone, July 19, 2012.
Our Common Future 1987. A report of the United Nations World Commission on Environment and Development.
Randers, J. (2012). 2052: A global forecast for the next forty years. Chelsea Green Publishing.
Rockström, J., Steffen, W., Noone. K. ym. (2009). A safe operating space for humanity. Nature, vol. 461.
Senge, P., Smith, B., Kruschiwtz, N., ym. (2008). Necessary Revolution: How Individuals and Organizations Are Working Together to Create a Sustainable World. Crown Business.
Scharmer, O. (2007). Theory U: Leading from the Future as It Emerges. Berrett-Koehler Publishers.

Timo Järvensivu

Timo Järvensivu on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja identiteetiltään tutkija-yrittäjä-aktivisti. Hän tutkii ja konsultoi työkseen hyvinvointipalvelujen verkostojohtamista ja on vapaa-ajallaan degrowth- ja lähidemokratia-aktivisti.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€