To the Wonder: Malickin ihmeellinen maailma

Terrence Malickin To the Wonder on erikoinen tutkielma ihmisistä, joiden elämä ei suju niin kuin pitäisi. Katolinen pappi yrittää pitää kiinni hiipuvasta uskostaan. Intohimoisen parin ennen niin makea elämä maistuu kitkerältä. Missä kohtaa elämämme suistui raiteilta?

Malick kuuluu niihin ohjaajiin, joita joko rakastetaan tai vihataan. Tree of Life oli monille liikaa. Impressionistinen radikalismi, monologin huokailu ja painostava klassinen ääniraita saivat ihmiset poistumaan teattereista kesken näytöksen. Jotkut taas nostivat Tree of Lifen välittömästi klassikon asemaan.

Ben Affleck totesi, että Tree of Life on To the Wonderiin verrattuna Transformers, eikä hän juurikaan liioittele.

On turha kiistää, etteivätkö Malickin teokset ole vaikeita. Mutta mitä voi odottaa mieheltä, joka opiskeli filosofiaa Harvardissa Stanley Cavellin ohjauksessa, lähti Oxfordiin tekemään väitöskirjaa (joka jäi kesken), päätyi opettamaan filosofiaa MIT:iin ja käänsi tässä ohessa englanniksi Martin Heideggerin teoksen Vom Wesen des Grundes?

Joissakin vihaisissa To the Wonderin arvioissa on jurputettu siitä, että Malickin leffoissa ei ole mitään tajuttavaa (nothing to ”get”): ne ovat vain itsetarkoituksellista kuvavirtaa. Väärin. Niissä on aika paljon tajuttavaa. Ongelma on korkeintaan se, että sitä on liikaa. Mutta tästä Malickin omalaatuinen genre oikeastaan  avautuukin.

To the Wonder jatkaa osin samojen teemojen käsittelyä kuin Tree of Life. Jos Tree of Lifen keskeiset käsitteet olivat luonto ja armo, nyt teemana ovat muoto ja sisältö. Filosofisilla käsitteillä siis taas mennään.

Jos joku haluaa määritellä Malickin elokuvien aatteellista sijaintia, Heideggerin lisäksi Tuomas Akvinolainen, Hans Urs von Balthasar (Herrlichkeit-teossarja) ja David Bentley Hartin The Beauty of the Infinite tarjoavat ikkunan, josta käsin katsottuna moni omituinen seikka alkaakin näyttää ihan järkeenkäyvältä.

Ihme ja eristyneisyys

Elokuva lähtee liikkeelle ekstaattisella kuvauksella amerikkalaisen insinööri Neilin (Ben Affleck) ja itä-eurooppalais-ranskalaisen ballerina Marinan (Olga Kurylenko) intohimoisesta suhteesta, joka kokee jonkinlaisen huipun Normandian  upeassa Mount-Saint Michelissä, joka kutsutaan myös ”läntisen maailman ihmeeksi”. Mount-Saint Michel sijaitsee meren rannalla ja nousuvesi ympäröi saaren kokonaan siten, että se jää yksin seisomaan merenaavan keskeltä, muusta maailmasta eristyksissä.

Malick ottaa ranskalaisesta estetiikasta kaiken irti. Maailma näyttäytyy taianomaisen kauniina. Sitten Neil pyytää Marinaa ja tämän 10-vuotiasta tytärtä Tatianaa (Tatiana Chiline) muuttamaan kanssaan Yhdysvaltoihin.

Aluksi kaikki sujuu hyvin, mutta sitten jotain tapahtuu. Tatiana ei saa ystäviä. Oklahomalaisen pikkukaupungin koneellinen, muovinen estetiikkaa kontrastoituu vanhan maailman korkeakulttuuriin. Uudessa maailmassa kaikki on keinotekoista, mikään ei ole aitoa. Sen tarina ja historia on outo. Kaduillakin vaeltaa omituisia sarvekkaita petoja. Marina tajuaa, ettei kuulu tähän maailmaan.

Samaan aikaan tarinassa seurataan katolisen isä Quintanan (sympaattinen Javier Bardem) kamppailua oman uskonsa kanssa. Isä pitää sisällöllisesti upeita saarnoja, mutta hänen puheessaan on ontto sointi. Quintanasta näkee ja kuulee, että hänen on vaikea uskoa omiin saarnoihinsa.

Välillä Quintana huokailee vaiti pysyvän Jumalan puoleen ja toivoo, että voisi lopettaa teeskentelyn. Hän puhuu kauneudesta ja rakkaudesta, mutta hänen ympärillään kaikki tuhoutuu. Seurakuntalaistensa keskellä Quintana on yksin. Hänkin elää elämää, johon ei kuulu.

Elokuvan edetessä Neilin ja Marinan suhde mutkistuu entisestään. Marina muuttaa takaisin Ranskaan, joka nyt näyttäytyykin sateisena ja kolkkona. Tatiana muuttaa isänsä luokse. Marina haluaa takaisin Neilin luo Amerikkaan, mutta tälläpä onkin jo uusi suhde.

Menninkäisiä ja päivänsäteitä

Elokuva pelaa useilla vastakohtapareilla. Neil on tuppisuu insinöörimenninkäinen, joka ei oikein osaa ilmaista tunteitaan. Marina taas malickilainen päivänsäde (vrt. Jessica Chastain Tree of Lifessa ja Q’orianka Kilcher New Worldissa), joka tanssii tiensä joka paikkaan ja joka elää joka hetki todeksi jonkinlaista William Blake -tyylistä mystistä kokemusta, jossa kokonainen universumi kätkeytyy ruohonkorteen.

Marina kokee kaiken niin vahvasti, että Neil ei pysy perässä. Quintanan seurakuntalaisilla on niitä kokemuksia, joita hänellä ei ole. Jopa hassu kirkon siivooja vaikuttaa olevan lähempänä Jumalaa kuin hän.

Miksi paikalla on meille niin suuri merkitys? Miksi olen onnellinen tuolla, mutta onneton täällä? Miksi koen itseni vangiksi, vaikka ympärillä avautuu ääretön avaruus?

Pappi kokee kärsimyksen ongelman kauheimmalla mahdollisella tavalla: hän tietää kuinka se ratkaistaan paperilla, mutta hän ei saa sitä mahdutettua omaan kokemusmaailmaansa. Teoria on hallussa, mutta käytäntö puuttuu

Neilin ja Marinan suhde on periaatteessa niin hyvä kuin ihmisten suhteet voivat olla, mutta jostain hämärästä syystä sekin ajautuu absurdeihin vaikeuksiin. Periaatteessa kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta kun se ei vaan ole.

Malick kuljettaa samanaikaisesti tarinaa ihmisistä joiden elämä on ihmeellistä sotkua ja mystistä luontokuvastoa, jota säestävät flashbackit onnelliseen elämään Ranskassa. Arvo Pärtin haikea Fratres viipyilee taustalla. Valo tunkee joka paikkaan. Heiluvien puunoksien ja ruohonkorsien läpi. Se vaeltaa tyhjissä huoneissa ja kajastuu kalseista koneista.

Kauneus on kuitenkin läsnä kaikkialla ylitsevuotavasti, jopa rumuudessa ja groteskiudessa. Mutta yksi ei saa siitä koskaan kokemusta. Toinen kokee sen niin voimakkaasti että hurmioon ei saa hengähdystaukoa, ja niin se muuttuu hiljalleen ahdistukseksi. Yksi löytää rauhan, toinen jää vaeltamaan kohti pakenevaa, mutta silti aina läsnä olevaa ihmettä.

Sydämemme on levoton, kunnes muoto ja sisältö, teoria ja kokemus löytävät toisensa.

Katso elokuvan traileri täältä.

Olli-Pekka Vainio

Olli-Pekka Vainio on Helsingin yliopiston dogmatiikan yliopistolehtori. Silloin kun hän ei ole leffassa tai salilla, hän pohtii rationaalisuuden, erimielisyyden ja hyveiden keskinäisiä suhteita.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€