Työhyvinvointiko jumppahumppaa?

Tarkoittaako 2000-luvun termi työhyvinvonti jumppahumppaa? Vastaus on kyllä, jos työyhteisö ei ole kiinnostunut tai ei osaa toimia oikein jäsentensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ydinkysymys työhyvinvointiasiassa on: Voiko työ muodostua ihmistä energisoivaksi hyvinvointitekijäksi? Jos voi, niin miten?

1980-luvulla suomalaisessa työelämässä keskityttiin fyysisen työympäristön ja tapaturmien torjuntaan sekä yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaamiseen. 1990-luvulla astui kuvaan mukaan keskittyminen työkykyä ylläpitävään toimintaan. 2000-luvulla tuli työelämän käyttöön termi työhyvinvointi, kun turvallisuusjohtamiseen sisällytettiin henkinen hyvinvointi.

Tutkitusti työhyvinvointi on osoittautunut työpaikkojen tärkeäksi tuottavuutta ja kilpailukykyä edistäväksi tekijäksi.

Työhyvinvointikortti

Suomalaisten työmarkkinajärjestöjen hallinnoima Työturvallisuuskeskus (TTK) valmisteli pari vuotta sitten yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa Työhyvinvointikortin sisällön. Reilun vuoden ajan se on myös kouluttanut työyhteisöihin Työhyvinvointikortin haltijoita. TTK lupaa koulutustavoitteessaan, että koulutus saa aikaan työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla.

Pitkään henkilöstön kehittämisen parissa työskennelleenä seniorikonsulttina ja työnohjaajana kiinnostuin Työhyvinvointikortista ja kouluttauduin vuoden alussa TTK:n työhyvinvointikorttikouluttajaksi.

Rohkenenkin nyt väittää, että työ voidaan kokea myös monin eri tavoin yksilöä ja koko työyhteisöä energisoivana hyvinvoinnin lähteenä.

Mitä on työhyvinvointi?

Työhyvinvointi on noussut hyvin keskeiseksi työelämän puheenaiheeksi, kun työtä on alettu tutkia myös henkistä hyvinvointia tuottavana tekijänä. Nykyisin puhutaan työn imusta ja siitä, kuinka innostus työssä ja hyvä työvire voivat johtaa jopa hetkellisiin huippukokemuksiin (flow).

Työhyvinvointi on paljon laajempi käsite kuin työkyky.

Työhyvinvointiin liittyvät yksilön fyysisten ja psyykkisten seikkojen lisäksi koko työyhteisön piirteet: toimintavat, ilmapiiri, esimiestoiminta, itse työ ja siihen liittyvä osaaminen, tekijän hallinnan tunne sekä näkemys työyhteisöstään. Käsite työhyvinvointi pyrkii keskittymään paljolti siihen, mistä syntyy työn iloa ja imua, myönteistä työmotivaatiota sekä kokemuksellista oppimista.

Merkkeinä työhyvinvoinnista ovat tunne työn sujumisesta ja hallinnasta, työnilo sekä työilmapiirin kokeminen hyvänä ja mielekkäänä sekä kokemukset hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä.

Keskeisimmät työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet ja työhyvinvoinnin lähteet

Ensisijaisina työhyvinvoinnin kehittämiskohteina nähdään suomalaisissa työyhteisöissä:

  • johtaminen ja esimiestyö
  • työyhteisön toimivuus
  • työ ja työolot
  • terveys ja työkyky
  • ammattitaito ja osaaminen

Havainnot erilaisista työyhteisöistä osoittavat, että työhyvinvointia estävät tekijät ovat aina melko samantyyppisiä. Ne liittyvät päätöksentekoon ja johtamiseen, vaikuttamisen mahdollisuuksiin, resurssipulaan ja työyhteisön henkeen.

Työn voimavaroja ja hyvinvoinnin lähteitä ovat työn mielekkyys, työyhteisön ja esimiehen tuki, riittävä itsenäisyys, selkeät roolit, vastuut ja tavoitteet, palaute, ihmiset huomioon ottava johtajuus, hyvä työilmapiri ja avoin tiedonkulku.

Työhyvinvoinnin kokeminen työpaikalla edellyttää hyvejohtajuutta

Työpahoinvointia tutkittaessa kannattaa selvitystyö aloittaa johtajuuden arvioinnista, koska johtajilla on eniten valtaa vaikuttaa yhteisön työhyvinvointiin.

Ensisijainen vastuu työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä on työnantajalla, jonka edustajia työpaikalla ovat johto ja esimiehet. Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että myös jokaisella yhteisön jäsenellä on vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista.

Johtaja, joka määrätietoisesti harjoittaa hyveitä omassa johtajuudessaan on varmasti merkittävä työhyvinvoinnin edistäjä työyhteisössään.

Alexandre Havardia lainaten: ”Hyvän tunto johtajassa herättää viisauden, kunnian tunto rohkeuden, häpeän tunto itsehillinnän, myötätunto oikeudenmukaisuuden, kauneuden tunto suurisieluisuuden, Jumalan ja ihmisen tunto nöyryyden.”

Teuvo Toivanen

Teuvo Toivanen oli Lääketehdas Orionin Oyj:n palveluksessa markkinoinnissa 15 vuotta ja Mercuri International Oy:n seniorikonsulttina ja työnohjaajana 17 vuotta. Nyt eläkeläisenä hän on toiminut Iso Kirja -opiston johtajuuskouluttajana 11 vuotta ja pastoreiden työnohjaajana, sekä Työturvallisuuskeskuksen auktorisoimana Työhyvinvointikorttikouluttajana. Hänellä on vaimo (aviossa 40 vuotta) ja neljä aikuista tytärtä. Teuvo pitää haasteenaan ihmiseksi kasvamista, sillä ihmiseksi ei vain synnytä, vaan myös kasvetaan. ”Hedelmistään puukin tunnetaan.”

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€