Inspiraatiota etsimässä

Käsi sydämelle – toivotko koskaan, että löytäisit elämääsi lisää inspiraatiota? Vaikka kaikki olisikin kotona ja töissä ihan ok, niin hiipiikö mieleesi joskus kysymys, että tässäkö tämä kaikki nyt sitten on? Tai peräti, että mikä on elämän tarkoitus?In spirare – hengitä sisään

Lohdutukseksi voin kertoa, että et ole yksin. Juuri vastaavat eksistentiaaliset kysymykset ovat jo vuosituhansien ajan piinanneet ihmisiä ja myös johtaneet merkittäviin filosofisiin ja uskonnollisiin oivalluksiin. Inspiraatio on myös uskonnollinen termi, joka tarkoittaa täyttymistä pyhällä hengellä ja innoittumista suuriin tekoihin sen vaikutuksesta.

Latinan “in spirare” tarkoittaakin “hengitä sisään” eli ime itseesi kohtaamistasi upeista asioista tai kokemuksista vaikutteita, joiden innoittamana kykenet itsekin jumalaisiin suorituksiin. Sulaudut johonkin arkikokemuksen yli nousevaan ylevään ja hienoon – eli inspiroidut.

Inspiraatio yhdistetään yleensä tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja tekemiseen. Mutta se voi ilmetä minä tahansa luovuuden virtauksena, ideoiden tulvana, tiimityön sytyttävänä kipinänä, koko yhteisöä voimaannuttavana tsemppinä.

Mutta miten löytäisit itsestäsi kyvyn inspiroitua? Onko nykyaikaisella tunnetutkimuksella tähän kysymykseen tarjolla tuoreita näkemyksiä? Tottahan toki.

Onko inspiraatio tunne?

Tunnetutkijoiden mukaan inspiraatio ei ole tunne, vaan lähinnä mielentila. Sen sijaan monet tunteet kyllä liittyvät siihen läheisesti. Sellaisia ovat innostus, ihailu, elevaatio eli kohottuminen sekä ns. VAU-tunne eli haltioituminen jostakin ihmeellisestä.

Innostus on varmasti työelämän halutuin tunne. “Jos vain saisin henkilöstön innostumaan, niin menestyksemme olisi taattu”, miettii moni johtaja. Innostus ei ole niin kokonaisvaltaista kuin inspiraatio, mutta sekin lisää draivia ja panee vauhtia töppösiin. Sitä ei nostateta käskemällä, vaan oman esimerkin voimalla – innostus tarttuu.

Ihailun taas herättävät poikkeukselliset teot, taidot ja kyvyt. Se auttaa sisäistämään arvoja, vauhdittaa oppimista ja inspiroi yrittämään enemmän. Elevaatio-tunne puolestaan herää jonkun osoittaessa korkeaa moraalia, esim. uhrautuessa muiden puolesta. Elevaatiota herättävät tarinat liikuttavat ihmisiä ja muuttavat maailmaa. VAU-tunteen saa aikaan jokin outo ja ällistyttävä kokemus tai oivallus, sellainen joka saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä.

Kun siis kaipaat lisää inspiraatiota, niin mieti ensin mitä noista tunteista itse asiassa tarkoitat – haluatko innostua jostakin, ihailla jotakin, kokea jotain ylevöittävää vai saada energiaa jostain sykähdyttävästä elämyksestä?

Elämän tarkoitus? 

Seuraavaksi on aika esittää varsinainen iso kysymys: mikä on elämäsi tarkoitus? Nuo kaikki yllä kuvatut tunteet heräävät parhaiten, kun koet elämälläsi olevan jonkin tarkoituksen. Mikä on työsi tarkoitus, toimintasi tarkoitus, elämäsi tarkoitus?

Olemme siis palanneet alun suuriin kysymyksiin. Mutta onko tuo kysymys elämän tarkoituksesta ylipäänsä järkevä? Asiasta löytyykin useita mielenkiintoisia, vastakkaisiakin näkemyksiä. Esimerkiksi Sigmund Freud aikanaan totesi, että ihminen, joka kysyy elämänsä tarkoitusta, on jollain tapaa tyytymätön. Hän ei ole löytänyt riittävän tyydyttävää ratkaisua kaikille tarpeilleen, sisäinen tasapaino horjuu.

Kuuluisa itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor Frankl, joka selvisi hengissä Auschwitzista ja Dachausta, esittää täysin vastakkaisen näkemyksen: Ihminen ei esitä itselleen tällaisia kysymyksiä, ellei hän ole siihen kypsä. Toisin sanoen elämän tarkoituksen kysyminen on merkki kypsyydestä. Merkityksellisyyden tarve on eräs keskeisimmistä ihmistä ohjaavista voimista. Ihminen hakee merkitystä toimilleen ja olemiselleen.

Kuten kasvit kurottautuvat kohti sitä, mikä antaa niille elämän – valoa, vettä, ravinteita – niin myös ihminen kurottautuu kohti tarkoitustaan, merkityksellistä elämää. Mielekäs tekeminen ja pyyteetön rakkaus ovat ihmiselle valo, vesi ja ravinto.

Ihmisen on kuitenkin tavattoman vaikea vastata kysymykseen elämänsä tarkoituksesta. Ihmisen elämä on kuin elokuva, johon tulet kesken kaiken ja josta joudut lähtemään ennen kuin se päättyy, ja jota parhaasi mukaan yrität ymmärtää. Maailma on ollut olemassa jo kauan ennen kuin synnymme siihen, ja se jatkaa kulkuaan ikuisuuksiin vaikka meistä aika jättää. Ota siinä sitten selvää, mistä tässä kaikessa on kyse.

Miten löydän inspiraation?

Viktor Frankl esittää logoterapiassaan kiehtovan näkemyksen elämän tarkoituksesta: hänen mukaansa elämän tarkoitus on löytää vastaukset juuri niihin kysymyksiin ja haasteisiin, joita oma elämäsi sinun eteesi heittää. Elämä siis kysyy sinulta, mikä on sinun elämäsi tarkoitus!

Kysymys kannattaa muotoilla näin: miten voin elää sellaista elämää, työssä ja kotona, joka tuntuu mielekkäältä, elämältä jolla on tarkoitus. Tähän en tietenkään kykene antamaan vastausta – se jokaisen on itse etsittävä – mutta voin antaa muutaman vinkin mistä suunnasta kysymystä kannattaa lähestyä:

1. Mieti aluksi asteikolla 0-10, kuinka paljon lisää merkityksellisyyttä haluat elämääsi saada. Eli kuinka tärkeä tämä kysymys ylipäätään on sinulle. Jos se on lähellä nollaa, unohda koko juttu, mutta jos lähellä kymppiä, sille kannattaa tehdä jotakin.

2. Ryhdy tietoisesti tarkkailemaan mieltäsi askarruttavaa kysymystä elämän tarkoituksesta. Huomaat, että sen voimakkuus vaihtelee. Tarkkaile, millaisissa tilanteissa se voimistuu ja millaisissa jopa haihtuu. Näin opit tuntemaan itseäsi.

3. Kartoita inspiraatiota herättäviä tunteitasi: mistä innostut, mitä ihailet, mikä saa rintasi pakahtumaan, mikä saa aikaan VAU-elämyksen? Näin pääset inspiraatiosi jäljille.

4. Pohdi Freudin näkemystä tyytymättömyydestä: mikä on se sisäinen tyytymättömyyteni, joka saa minut jatkuvasti kaipaamaan jotain muuta?

5. Pohdi Viktor Franklin ajatusta, että elämän tarkoitus on löytää vastaukset juuri niihin kysymyksiin, joiden kanssa painiskelet juuri nyt. Mitä tämä tarkoittaa sinun kohdallasi?

6. Sovella itseesi kasvimaailman oppeja – eli samalla tavalla kuin kasvit kurottautuvat kohti elämän antajaa, mieti mitä kohti sinä tunnet tarvetta kurottautua?

Ikiaikaisen viisauden mukaan meitä ei muuta se, mitä meille tapahtuu, vaan se miten otamme tapahtumat vastaan. Inspiraatio ei synny tyhjästä, eikä se vaadi suuria tekoja, vaan tavastasi suhtautua pieniin arkisiin asioihin. Inspiraatio syntyy sinussa.

Kahlil Gibran kuvaa asiaa näin:

Se on sitä, että kudot vaatetta sydämestäsi vedetyillä juonteilla,

ikään kuin rakkaasi tulisivat käyttämään noita vaatteita.

Se on sitä, että rakennat taloa lempeydellä,

ikään kuin rakkaasi tulisivat asumaan siinä.

Se on sitä, että kylvät siemeniä hellyydellä ja korjaat satoa iloiten,

ikään kuin rakkaasi tulisivat syömään hedelmät.   

 

 

Jarkko Rantanen (PsM) on Tunneakatemian perustaja ja päävalmentaja. Artikkeli pohjautuu hänen keväällä ilmestyneeseen kirjaansa Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen.

 

Jarkko Rantanen

Jarkko Rantanen on työelämän ihmiskysymyksiin erikoistunut psykologi, kirjailija, coach ja valmentaja. Hänen on erityisesti perehtynyt tunteiden johtamiseen ja käsittelyyn, ja hän soveltaa tuota osaamistaan johtoryhmien, tiimien, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittämisessä. Hän on uransa aikana työskennellyt mm. työterveyspsykologina, rekrytointikonsulttina, henkilöstöjohdossa ja johtoryhmien valmentajana.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€