Työtoveruuden ja esimiestyön tärkein työkalu

Hjkatse

Ihmiskoe on meneillään. Ystäväni on suostunut koehenkilöksi ja istuu ison toimistokolossin ravintolassa. On lounasaika. Taustamuuttujatkin on varmistettu. Ystävälläni on hyvät suhteet kaikkiin koeasetelman ihmisiin, väliin tulevia muuttujia ei siis ole. Jännitys tiivistyy, koe alkaa.

Koehenkilö istuu käytävän vieressä. Kymmenet ihmiset soljuvat ohi matkalla ruokalinjalle. Lomake täyttyy vähitellen. Havaintojen kohteena ovat puolen sekunnin hetket. Osa ohikulkijoista luo henkilöömme lyhyen katseen, lämpimän vilkaisun. Huomattava osa kulkee vauhdilla ohi tai jopa kääntää päätään puoliastetta seinään päin. Tulosten pohdinta on mielenkiintoista.

Lomakkeelle piirtyi mielenkiintoisia profiileita. Lyhyen, hyväksyvän katseen koehenkilöömme loivat lähinnä henkilöpainotteista työtä tekevät. Heidän lyhyet vilkaisunsa kertoivat lämmintä viestiä: mukavaa, että olet olemassa. Yli puolet kulkijoista ei kuitenkaan luonut tätä katsetta. Osa jopa käänsi päänsä pari astetta vinoon, jotta ei olisi tarvinnut nähdä toista ja katsoa. Yhdistävänä, yleisimpänä taustatekijänä katseenohittajilla oli tekninen tai asiakeskeinen ajattelusuuntaus. Prosessit voittivat taas kerran läsnä olevat ihmiset. Kiinnostus asioiden pohtimiseen ohitti kiinnostuksen ihmisiin.

Mustavalkoiset tulokset, mutta…

Tulos on tietenkin mustavalkoinen, epätieteellinen ja epävarma. Tästä huolimatta se on suuntaa antava ja vastaa arjen muita kokemuksia. Samankaltaista tutkimusta on tehty yliopistoissakin. Tuloksena on myös havaittu, että ihmisten auttamishalua selittää parhaiten koettu kiire, ei esimerkiksi uskonnollinen tai muu vakaumus.

Kohtaavan katseen merkitys on valtava. Se viestittää toiselle hyväksyntää ja myötätuntoa, nämä puolestaan rakentavat luottamusta ja yhteistoiminnan mahdollisuutta. Sivuuttava tai poiskäännetty katse viestittää hylkäämistä, merkityksettömyyttä. Mielekkään yhteistyön rakentaminen on tällöin vaikeaa. Ihmisen yksi perustarve on tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä. Katsevajeet synnyttävät myös sivullisuuden ja häpeän tunteita.

Lähes kaikilla on muistikuvia aikaisemmasta suomalaisesta ravintolakulttuurista, jossa useimmat tarjoilijat koettivat välttää asiakkaiden katseita, jotteivät olisi joutuneet palvelemaan. Nämä tunnekokemukset tuosta kulttuurista synnyttivät ainakin minusta lähes häpeän kaltaisia tunteita ja anteeksipyytämistä omasta olemisestaan. Onneksi ravintolakulttuurimme ja henkilökunnan käytös siellä on muuttunut lähes kaikkialla täysin. Osaltaan tuo muutos luo aivan uutta ilmapiiriä ravintoloissa.

Katse on sukimista

Apinat käyttävät huomattavan osan ajastaan toisten sukimiseen.  Sukimisella poistetaan täit sekä viestitetään toiselle myönteisyyttä. Tämä toiminta laukaisee opiaattien tulvan kehossa, mielihyvän tunne leviää sekä sukijalle että kohteelle. Lauman tiiviys kasvaa ja konfliktit vähenevät. Saadun sukimisen määrä myös kertoo apinoiden arvoaseman laumassa. Ihmisillä katse ja katsominen ovat yksi sukimisen vasteista.

Ihminen kehittyy hoitajan lempeän katseen alla. Katseella viestitämme hyväksyntää, arvostusta ja myötätuntoa. Katseet ilmaisevat hyvin nopeasti suhteitamme. Saatamme katseillamme toiset myönteiseen tilaan tai – valitettavasti – myös hyvin puolustukselliseen tilaan. Laumaeläiminä olemme kehittyneet aistimaan hyvin lyhyistä katseista suhteen laatua ja merkitystä. Katseet rakentavat laumojen ilmapiirin ja myös hierarkian. Katseet voivat myös nopeasti muuttaa ilmapiiriä.

Katseet voivat olla myös tuhoavia

Työpaikkakiusaamisissa katseet ovat yksi keskeinen kiusaamisväline. Mulkoilu ja halventava katse kokouksissa mainitaan usein kiusaamisen elementeiksi. Niihin on samanaikaisesti vaikeaa päästä kiinni ja samalla ne ovat äärimmäisen voimakkaita vaikutuskeinoja. Halventava katse asettaa meidät hälytystilaan ja ohjaa meidät käyttämään primitiivisiä tunne- ja reagointimallejamme. Tällöin mielekäs työhön liittyvä pohdinta on mahdotonta.

Puuttuvat katseet ovat kaikkein tuhoavimpia suhteiden ja ymmärryksen kannalta. Kokouksissa ja keskusteluissa on valitettavan yleinen tapa katsoa pöytää ja välttää katsekontaktia. Seuraukset ovat monitahoisia. Katseita välttävä puhuja menettää kontaktinsa sekä kuulijoihinsa että aikaan ja paikkaan. Hän siirtyy omaan sisäiseen maailmailmaansa, jossa ei ole enää yhteyttä muihin ihmisiin. Aito pohdinta käy mahdottomaksi ja siirrytään tilanteeseen, jossa kohtaamattomat monologit käyvät vimmaista taistelua.

Puuttuva katse viestittää myös välinpitämättömyyttä ja sosiaalista hylkäämistä. Jos apinat jäävät vaille sukimista, ne ovat vaarassa kuolla laumasta sulkemisen takia. Jos jäämme ilman arvostavia katseita, koemme sosiaalista hyljeksintää. Tämä sosiaalinen hyljeksintä tuntuu samanlaisena kipuna kuin fyysinenkin kipu, samat aivoalueet aktivoituvat. Katseillamme voimme siis rakentaa mielihyvähormonien tuotantoa toisissamme tai siirtää toiset kiputiloihin.

Lyhyet katsekontaktit keskusteluissa ylläpitävät suhdetta ja läsnäoloa kulloisessakin tilanteessa. Ne mahdollistavat yhdeltä osaltaan toimivan, innostuneet ja luovan vuorovaikutuksen kehittymisen.

Katseen voima esimiestyössä ja työtoveruudessa

Kirkniemen paperitehtaiden henkilöstöjohtaja totesi väitöskirjassaan aikoinaan, että ”joskus esimiehen väärä katse tuhoaa kymmenen vuoden tiimityön”.

Reagoimme aina voimakkaasti toistemme katseisiin. Katseita on lähes ääretön määrä ja ne viestittävät nopeasti syvimmät ajatuksemme toisillemme. Silmien ympäryslihakset ovat myös lihaksia, joihin emme voi tahdonalaisesti vaikuttaa. Nämä mikroilmeet kertovat suoraan todelliset tunnetilamme ja tätä kautta myös monet ajatuksemme.

Katse on sekä työtoveruuden että esimiestyön tärkein väline. Rakennamme katseillamme suhteen perustaa ja kerromme luottamuksesta sekä hyväksynnästä. Samalla ilmaisemme omaa mielentilaamme ja tunnekirjoamme. Mikäli katseemme ja sanamme poikkeavat toisistaan, luomme hämmennystä. Sivuuttavalla katseella luomme hylkäämistä, mitätöivällä katseella tuhoamme toisten innostusta. Arvostavalla katseella viestitämme voimaantumista, selkeää innostavaa luottamusta.

Katseiden kehittämisohjelma voi mullistaa ilmapiirin

Voimme rakentaa itsellemme katseiden kehittämisohjelman neljällä pohdinnanaiheella:

1)     Milloin koen itse voimaantuvani toisten katseista? Miten voisin tehdä samaa vastavuoroisesti?

2)     Missä tilanteissa voisin viestittää katseellani entistä enemmän arvostavaa huomioimistani kaikille läsnäolijoille?

3)     Miten ihmettelen tilanteita, joissa ihmiset eivät katso toisiaan luontevasti? Miten voisi kysyä mahdollisista epäselvistä asioista, jos katseet eivät kohtaa?

4)     Miten lisään käyttäytymiseeni yhden arvostavan, innostavan ja hyväksyvän katseen joka päivä?

Lue lisää hyvästä johtajuudesta Psykologinen pääoma -blogista.

Jarmo Manner

Jarmo Manner on innostunut lämpimästä tuottavuudesta ja sen kehittämisestä. Yhtä suuria
mielenkiinnonkohteita ovat ihmisen mielen toiminta ja valokuvaus. Hän toimii johdon ja kulttuurin kehittäjänä Talent Vectia Oy:ssä.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€