Olen kriittinen hapannaama – ja entäs sitten?

HJkriittinen

Voihan vieteri! Nyt tulikin käsittelyyn tunne, jonka suhteen olen aika hämmentynyt. Se on nimittäin tunne, jota itse koen usein ja josta monesti saan myös mielihyvää, mutta samaan aikaan tiedän, että tuota tunnetta en voi arvostaa enkä sellaista haluaisi hirveästi kokea.

Sanotaanko näin: mikäs on sen hauskempaa, kuin sopivassa tilanteessa yhdessä muiden kanssa arvostella kaikkea, mitä tapahtuu. "Tuo uudistus nyt on sellainen ja tällainen. Ja se ja se henkilö ei osaa arvostaa hyvää, vaan on sitä ja tätä.” Eli pidemmittä puheitta – saanen esitellä tunteen nimeltä halveksunta.

Moni meistä ei tietenkään tunnusta tuntevansa tuollaista tunnetta. Ei toki, sinähän olet vain asiallisen kriittinen, ja asiasta saa toki sanoa. Mutta kasvojen ilmeet sen kertovat. Leuka nousee aavistuksen ylöspäin, huulille nousee pieni vähättelevä hymy. Voit katsoa maailmaa vähän ”nenänvartta pitkin”. Ilmeessä on oikeastaan piirteitä sekä ylpeydestä että inhosta. Se  tunnetaankin myös nimellä ylimielisyys, joka on oikeastaan ylpeyden yksi muoto – se ylpeyden ikävämpi muoto.

Mutta tunteena halveksunta on lähempänä inhon tunnetta – se on vain lievempi, se kohdistuu aina ihmisiin, eikä se ole kokijalleen samalla tavalla epämiellyttävä kuten inho. Väheksyvät tuhahdukset ja kommentit ovat myös halveksunnan tyypillisiä ilmauksia. Ajattelussa halveksunta näkyy oman itsen korostamisena ja toisen alentamisena.

Monesti kriittisyydellä pyritään korostamaan omaa asemaa: kun kritisoit jotain, asetut kritisoimasi asian yläpuolelle. Nostat omaa asemaasi, statustasi, arvostustasi. Kritiikin piiloviesti voi olla: ”Minulla on jotain sanottavaa – tietoa, näkemystä ja rohkeutta. Olen viisas, kun osaan huomata puutteita asiassa.” Ja näyttää siltä, että tämä viesti meneekin läpi.

Joissakin tutkimuksissa on todettu, että ihmiset todella pitävät kritiikin esittäjää fiksuna ja rohkeana ihmisenä. Mutta asiaan liittyy myös kääntöpuoli. Kun ihmiset kuuntelevat toisen kritisoivan jotain, he liittävät herkästi myös noita kritiikkiin sisältyviä viestejä kritiikin esittäjään itseensä. Hänet koetaan ehkä fiksuna, mutta myös kriittisenä ja negatiivisena. Eli mieti tarkkaan, mitä viestiä itsestäsi kerrot, kun kritisoit ihmisiä, ideoita, olosuhteita tai mitä sitten kritisoitkin.

Halveksunnan kokemista ei voi estää. Tunteiden tukahduttaminen on huono strategia, ja se pätee myös halveksuntaan. Tukahduttamisyrityksen jälkeen se palaa entistäkin vahvempana. Miten siis sammuttaisin tuon ikuisen kriitikon sisälläni? Vastaus on yllättävä. Se löytyy, kun katsotaan hieman tarkemmin halveksunnan taakse.

Halveksunnan taustalla on siis tarve korostaa omaa asemaa. Mutta mistä tuollainen tarve syntyy? Mitkä ovat ne mielen sisäiset tapahtumat, jotka saavat ihmisen kritisoimaan? Yleensä se kertoo siitä, että halveksujalla itsellään on jokin huonosti. Kritiikki saa voimansa negatiivisista tunteista; kun oma olo on huono, ihminen kokee helposti itsensä muita huonommaksi ja haluaa tasoittaa tilannetta alentamalla muita ja nostamalla itseä.

Halveksunnan taustalla on usein myös kateutta; ”Happamia, sanoin kettu pihlajanmarjoista”, kun ei onnistunut niitä tavoittamaan, vaikka halusi. Eli halveksunnan takana on yleensä jokin muu negatiivinen tunne, ja tästä seuraakin hätkähdyttävä oivallus: täysin onnellisen ja tyytyväisen ihmisen ei tarvitse halveksua ketään. Ajattele vaikka itseäsi sellaisena hetkenä, kun voit erityisen hyvin ja erilaiset positiiviset tunteet ovat vallalla, olet innostunut, tyytyväinen tai onnellinen. Haluatko tuollaisessa mielentilassa lähteä kritisoimaan muita?

Kun olet oikein onnellinen, et yleensä edes havaitse puutteita ympäristössäsi – ja vaikka havaitsisitkin, niin todennäköisesti et anna niille niin suurta painoarvoa. Onnellinen ihminen on anteeksiantava, salliva ja hyväntahtoinen. Tämä viisaus on myös esitetty kaikkien uskontojen ”kultaisena sääntönä”: rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. Kun tahdot itsellesi hyvää, silloin voit hyvin omissa nahoissasi ja silloin tahdot hyvää myös muille. Silloin sinulla ei ole minkäänlaista tarvetta olla vihamielinen muita kohtaan.

Huomaan tämän itse konkreettisesti esimerkiksi siinä, miten suhtaudun lasten kiukutteluun. Kun olen huonolla tuulella, pidän lasten kiukuttelua herkemmin tahallisena huonona käytöksenä: ”Miten he kehtaavat käyttäytyä noin? Haluavat tahallaan provosoida minua!” Ja sen mukaisesti suutun herkemmin. Kun olen hyvällä tuulella, lasten kiukuttelukaan ei tunnu ollenkaan niin henkilökohtaiselta. Ajattelen enemmänkin, että he ovat vielä pieniä, ehkä väsyneitä, eivätkä vielä pysty hallitsemaan itseään. Silloin jaksan olla empaattinen, ymmärtäväinen, ja usein jaksan myös kääntää tilannetta parempaan suuntaan omalla esimerkilläni. Ja lopputulos on paljon parempi.

Samaan hengenvetoon pitää tietysti korostaa, etteivät kritiikki ja halveksunta ole aina sama asia. Ne menevät helposti sekaisin, mutta kritiikki voi tietenkin olla myös rakentavaa, aiheellista, ja hyvin perustein ja hyvässä hengessä annettua. Olennaista on – mikä on tunnetila kritiikin takana ja mikä on kritiikin tarkoitus? Asiallisen kritiikin tavoitteena on tilanteen parantaminen.

Mikä on siis tämän tarinan opetus? Niitä on kaksi:

1)   Paras lääke oman kriittisyyden vähentämiseen on pitää huoli omasta hyvinvoinnista. Kun voit hyvin, kriittisyytesi vähenee.

2)   Kun huomaat halveksunnan ja kriittisyyden omassa mielessäsi, kysy itseltäsi kaksi kysymystä: a) Miksi en ole juuri nyt onnellinen? b) Mitä minä juuri nyt haluan? Nämä kysymykset vievät fokuksen pois muiden kritisoinnista ja kääntävät huomion oleelliseen – omaan tunnetilaasi ja omaan tahtomiseesi.

Lähde: Vaikuta Tunteisiin (Jarkko Rantanen, Talentum 2013)

Jarkko Rantanen

Jarkko Rantanen on työelämän ihmiskysymyksiin erikoistunut psykologi, kirjailija, coach ja valmentaja. Hänen on erityisesti perehtynyt tunteiden johtamiseen ja käsittelyyn, ja hän soveltaa tuota osaamistaan johtoryhmien, tiimien, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittämisessä. Hän on uransa aikana työskennellyt mm. työterveyspsykologina, rekrytointikonsulttina, henkilöstöjohdossa ja johtoryhmien valmentajana.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€