Näin selätät esiintymisjännityksen

esiintymisjännitys

Jännitys voi halvaannuttaa esiintymisesi, mutta välttämättä näin ei tarvitse tapahtua. Monet historian suuret esiintyjät ovat jännittäneet. Miten saada niskalenkki kiusallisesta ongelmasta?

Olet kenties kuullut 1970-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin ihmisten pahimpia pelkoja. Kärkipaikoista kamppailivat muun muassa korkeat paikat, ötökät ja syvä vesi. Ykköstilaa piti kuitenkin hallussaan pelko pitää puhe yleisön edessä. Sitä pelättiin enemmän kuin kuolemaa.

Tämän pohjalta humoristi Jerry Seinfeld on todennut, että keskivertoihmiset olisivat hautajaisissa mieluummin arkussa kuin pitämässä muistopuhetta.

Käsittääkseni kyseisen tutkimuksen metodit eivät ole täysin luotettavat, mutta on totta, että asia on monille ongelma. Jotkut ovat tyystin haluttomia astumaan yleisön eteen, koska vastustamaton jännitys salpaa heidän ajatuksensa ja koko kehonsa.

Sanat eivät tule mieleen, tai jos ne tulevat, ne juuttuvat kurkkuun. Epäonnistumisen pelko muuttuu pikavauhtia epäonnistumisen kokemukseksi. Sydän hakkaa.

Jännitä ja puhu kuitenkin

Patenttivastauksia pahaan esiintymisjännitykseen ei ole, koska sen syyt ovat yksilölliset. Monesti jännittämiseen ei tunnu auttavan mikään järkeily tai tahdonalainen toiminta. Se ei ole ihme. Puhuja on yksin kaikkien katseiden alla, ilman suojaa.

Esi-isämme tunsi samanlaisia tunteita, kun hän huomasi nälkäisen leijonan katselevan häntä, tulevaa lounasta. Esiintyjällä iskevät päälle alkukantaiset vaistot.

Olisiko mahdollista toimia näistä jännityksen tunteista huolimatta ja vähentää niiden merkitystä?

Rohkeuden hyvettä on käsitelty monissa tämän sivuston kirjoituksissa. Yksi rohkeuden olennaisia piirteitä on, ettei rohkeus ole pelottomuutta. Rohkea on se, joka pelkää, mutta uskaltaa silti toimia. Hyveellistä rohkeutta tämä on silloin, kun pelkojen voittamiselle on oikeat motiivit.

Rohkeimmaltakin tuntuvaa esiintyjää saattaa hyvin jännittää, mutta hän esiintyy siitä huolimatta. Varsin yllättävältä tuntuvat nimet ovat kertoneet omista jännittämiskokemuksistaan yleisön edessä: John F. Kennedy, Winston Churchill, Elvis ja Bono, muutaman mainitakseni. Kaikki he olivat (ja Bono on edelleen) valovoimaisia, karismaattisia esiintyjiä.

Puhe tutuksi valmistautumalla

Voi hyvin olla, että kuuluisat esiintyjät ovat kyenneet kääntämään jännittämisen voitokseen. Onhan niin, että jännityksen synnyttämät fysiologiset reaktiot ovat varsin samanlaisia kuin silloin, jos olet hyvässä mielessä innostunut ja kiihtynyt. Tällöin saat ylimääräisen energiapulssin. Voisiko sen ottaa käyttöön?

Ehkä tahdonvastaista kämmenten hikoamista ja pulssin kiihtymistä on vaikea kääntää puhetilanteessa myönteiseksi innostukseksi, mutta näistä kokemuksista selviytymistä voi edistää ennen esiintymistä. Tässä vanha viisaus on parempi kuin pussillinen uusia: valmistaudu – huolellisesti!

Puhetilanteeseen valmistautuminen merkitsee yhtäältä sitä, että sisäistät mahdollisimman hyvin sen, mitä aiot sanoa. Toisaalta kyse on mielikuvaharjoittelusta. Voit ajatella mielessäsi tilanteen, kun saavut yleisön eteen.

Näet pääsi sisällä tilanteen, kun avaat ensi kertaa suusi. Pidät puheen ajatuksissasi ja saat lopuksi suosionosoitukset. Mielikuvissasi et joudu paniikin valtaan. Jo pelkästään tämä harjoitus saattaa vähentää tuntuvasti jännittämistä tositilanteessa.

Puheen harjoittelua ei kannata jättää vain mielikuvien varaan, vaan pidä puhe vaikka usemman kerran peilille, seinälle tai kylpyhuoneen kaakelille – tai vaikka ystävällesi – ennen kuin saavut aidon yleisön eteen.

Tällaisen perinpohjaisen valmistautumisen myötä puheestasi ja sen pitämisestä on tullut niin tuttua, että olet aivan uudella tavalla varma astuessasi lavalle. Mikäli jännittämisesi on johtunut aiemmin epävarmuudesta, nyt tilanteen pitäisi helpottua.

Takaa itsellesi onnistumisen kokemus

Parasta lääkettä jännityksen selättämiseen ovat onnistuneet esiintymiskokemukset. Kun pidät puheen, joka jännittämisestäsi huolimatta saa osakseen kuulijoiden suosion, seuraavalla kerralla esiintyminen on helpompaa.

Tiedät ettei jännityksesi välttämättä pilaa yleisön kokemusta. Koet myös, etteivät kuulijat olleet sinua vastaan vaan he olivat puolellasi. He halusivat että onnistut.

Miten tällaisia kultaakin kalliimpia esiintymiskokemuksia voi saada henkilö, joka jännittää niin paljon, etteivät sanat pysy mielessä? Tällöin rohkaisen laskemaan rimaa. Aluksi ei kannatakaan tavoitella ciceromaisia suorituksia vaan taata edes lievästi myönteinen kokemus.

Mestaripuhujat esiintyvät ilman papereita ja muistiinpanoja, mutta pahan jännittäjän kannattaa tehdä toisin: hän voi hyvällä omallatunnolla lukea koko puheen paperista. Jos katseen nostaminen muistiinpanoista tuntuu mahdottomalta ajatukselta, silloin ei kannata yrittääkään luoda katsekontaktia kuulijoihin. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun opettelee lukemaan puheensa selkeästi ja ilmeikkäästi.

Onnnistuneiden puhekokemusten karttuessa itseluottamus kasvaa ja jännitys väistyy. Vähitellen entinen jännittäjä uskaltautuu irrottautua muistiinpanoistaan yhä enemmän ja enemmän. Lopulta hän pääsee välittömään seurusteluyhteyteen yleisön kanssa. Taustalla on kuitenkin se, ettei vaadi puhujana itseltään enempää kuin mihin voi realistisesti kyetä.

Antti Mustakallio

Antti Mustakallio on puhetaidon kouluttaja ja Retoriikan kesäkoulun rehtori. Aiemmin hän on toiminut Helsingin yliopiston eksegetiikan osaston tutkijana ja Helsingin piispan teologisena sihteerinä. Antti kirjoittaa puhetaidosta ja retoriikasta myös blogissaan Sanahaltuun.fi.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€