Maailma on salaliitossa puolestasi

HJuniversumi

Kaikki tiedämme, mitä paranoia tarkoittaa: tunnetta siitä, että maailma on salaliitossa sinua vastaan.

Arvatkaas mitä? Sillä on vastakohta: pronoia. Se tarkoittaa kuvitelmaa siitä, että maailma on salaliitossa sinun puolestasi. Universumilla on salainen suunnitelma, jossa kaiken perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa sinun – kyllä, juuri sinun! – unelmiesi toteutuminen.

Kuulin termin ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten. Ajattelin: Vau. Tuon diagnoosin minä haluan.

Moni menestysopas pohjautuu pronoia-tyyppiselle ajattelulle: kun tarpeeksi uskoo unelmiinsa, universumi järjestää asiat niin, että unelmat myös toteutuvat. Tätä ovat soveltaneet esimerkiksi Paulo Coelho Alkemistissa ja Rhonda Byrne Salaisuus-kirjassaan. Teokset ovat myyneet miljoonia.

Kirjojen menestys ei ole sattumaa. Ajatuksessa on jotain vetoavaa.

Myönnän itsekin joskus toivoneeni, että universumilla olisi erityinen suunnitelma minua varten. Olen ajatellut, että ehkä olen kuin hobitti, joka kohtaa lohikäärmeitä ja örkkejä ja muuta hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo.

En ole ainoa. Suurin osa ihmisistä kärsii eräänlaisesta pronoiasta: useimmilla meistä on positiivisia harhakuvitelmia sekä itsestämme että siitä, mitä maailmalla on meille tarjottavana.

Keskimääräistä parempi

Ensinnäkin ihmiset arvioivat itseään ruusunpunaisten silmälasien lävitse. Sosiaalipsykologiassa ilmiö tunnetaan nimellä ”better-than-average effect”. Ihmisillä on taipumus arvioida itsensä keskimääräistä paremmaksi positiivisten ilmiöiden kohdalla. Samalla he arvioivat riskinsä kohdata negatiivisia asioita keskimääräistä alhaisemmaksi.

Ihmisten enemmistö esimerkiksi ajattelee, että juuri heillä on tavallista paremmat lähtökohdat synnyttää lahjakas lapsi, saavuttaa kuuluisuutta tai menestyä työelämässä. Suurin osa autoilijoista pitää itseään keskimääräistä parempana kuljettajana. K. Patricia Crossin vuonna 1977 julkaistussa tutkimuksessa yliopistoprofessoreista peräti 94 prosenttia piti itseään keskivertoprofessoria parempana. Toisessa tutkimuksessa amerikkalaisista opiskelijoista 70 prosenttia katsoi, että heillä on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet edetä johtajiksi. Ilmiö ulottuu työelämän joka alueelle ja esimerkiksi osakekauppaan: suurin osa sijoittajista uskoo, että juuri heillä on keskimääräistä parempi pelisilmä.

Ihmiset tulkitsevat maailmaa niin, että heidän omat mielipiteensä ja menestymisen mahdollisuutensa saavat vahvistusta. Jos ihmisiltä kysytään hyvän johtajan tunnusmerkkejä, he valitsevat kriteerit, jotka muistuttavat heidän oman persoonallisuutensa piirteitä. Sosiaaliset ihmiset painottavat johtajan ihmissuhdetaitoja, autoritaariset ihmiset puolestaan auktoriteettia, nokkelat ongelmanratkaisukykyä.

Positiiviset harhat tekevät onnelliseksi

Harhoista on selkeää hyötyä. Ihmiset, joilla on positiivisia harhakuvitelmia itsestään, ovat terveempiä ja onnellisempia kuin ne, joilla tällaisia illuusioita ei ole. Positiiviset harhakuvitelmat auttavat oppimisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Uskomuksesta tulee itseään toteuttava ennuste. Vastaavasti jos ihminen ei usko kykyihinsä, hän ei aseta tavoitteitaan korkealle eikä uskalla edes ajatella menestystä. Näin tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Positiiviset harhakuvitelmat ovat yleisiä. Itse asiassa ainoat, jotka pystyvät realistisesti arvioimaan omia kykyjään ja omaa tilannettaan, ovat henkilöt jotka kärsivät kliinisestä masennuksesta. Heille maailman realiteetit näyttäytyvät sellaisina kuin ne ovat.

Positiiviset harhat eivät koske pelkästään minäkuvaamme. Ne ulottuvat myös siihen, mitä odotamme tulevaisuudelta. Koska pidämme itseämme erityisinä, emme usko todennäköisyyden lakien tai tilastojen koskevan juuri meitä. Ihmiset pitävät esimerkiksi henkilökohtaista riskiään erota puolisostaan tai sairastua alkoholismiin keskimääräistä pienempänä.

Kiinnostavaa kyllä, aasialaisissa kulttuureissa nämä harhat ovat harvinaisempia. Eniten positiivisia harhakuvitelmia on havaittu amerikkalaisilla.

Moderni elämä tarvitsee positiivisia harhoja

Usko oman elämän erityiseen merkitykseen ja henkilökohtaiseen menestykseen on ominaista nimenomaan modernille, länsimaiselle, jälkiteolliselle yhteiskunnalle. Feodaalisessa yhteiskunnassa ihmisten roolit olivat ennalta määrättyjä ja joustamattomia, eikä talonpoika olisi ikinä voinut unelmoidakaan kohoavansa aatelissäätyyn.

Nyky-yhteiskunnassa työelämän roolit ovat joustavia ja liikkuvia. Usko omiin mahdollisuuksiin toimii työelämän moottorina. Länsimaiselle yhteiskuntamallille on tyypillistä ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta: koulutuksen ja työnteon avulla kuka tahansa voi nousta parempaan sosiaaliseen asemaan.

Median esittämät sankaritarinat korostavat, kuinka menestys on ihmisen omissa käsissä. Tosi-tv-ohjelmien myötä julkisuus ei vaadi edes erityistä lahjakkuutta. Kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, ja se voi tapahtua juuri sinulle.

Pronoialle ja positiivisille harhoille on aivan käytännöllinen selitys: kohteliaisuus. Harva kehtaa sanoa toiselle päin naamaa, että tämän unelmat ovat epärealistisia ja käsitykset omista kyvyistä totaalisen ylimitoitettuja.

Pronoia on silti hyödyllistä. Moderni yhteiskunta tarvitsee sitä. Menestykseen vaaditaan järkkymätöntä uskoa omiin kykyihin. Applea tai Supercelliä ei olisi, jos niiden perustajat olisivat laskeneet todennäköisyyksiä tai pitäneet itseään korkeintaan keskinkertaisina.

Oikeasti pronoia ei ole psykologinen diagnoosi. Se on vain viihdyttävä ajatus. Mutta jos maailmanlaajuinen salaliitto sinun hyväksesi olisi olemassa, en tietenkään voisi paljastaa sitä. Siksi annan vain vihjeen: tarkkaile hyviä merkkejä ympärilläsi.

Suvi Vaarla

Suvi Vaarla on esikoiskirjailija ja viestinnän ammattilainen. Hänen novellikokoelmansa Täydellisiä ihmisiä ilmestyi lokakuussa 2013. Hän asuu parhaillaan taiteilijatalossa Ranskassa ja työskentelee uuden romaaninsa parissa. Hän kirjoittaa myös blogia.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€