Mitä hyvejohtajuus on?

Aamiaisseminaari 1.4.2014

Hyvejohtajuus-blogin kävijämäärä on noussut viime vuosina huimasti. Alun perin blogissa puhuttiin paljon hyveistä ja johtajuudesta. Ajan myötä aiheet ovat siirtyneet käsittelemään myös muita henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä aiheita.

Hyvejohtajuus itsessään ei ole enää niin vahvasti läsnä. Tämän ja kävijämäärän nousun johdosta tässä kirjoituksessa selitetään pähkinänkuoressa mitä hyvejohtajuus on.

Olen ollut tämän blogin kolumnistina kuusi vuotta. On tunnustettava, etten silloin tullut ajatelleeksi, että kirjoittaisin kolumneja vielä viiden vuoden jälkeen. Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että olen saanut jatkaa. Blogilla oli alussa kävijöitä muutama sata kuussa. Heitä on lähes 40000. Suuri kiitos tästä teille kaikille.

Blogin alkuperäinen tarkoitus oli kertoa hyveistä, johtajuudesta ja niiden yhteispelistä. Toisin sanoen blogi halusi kertoa henkilökohtaisesta kasvusta.

Blogin nimi on pysynyt samana koko sen historian ajan, vaikkakin sen sisältö on kehittynyt jatkuvasti. Alussa puhuttiin paljon hyveistä ja johtajuudesta sinänsä. Sen sijaan nyt on paljon artikkeleita, jotka kuvaavat, hyveiden ilmentymistä elämän eri osa-alueilla, vaikka niitä ei eksplisiittisesti tekstissä mainitakaan.

Nykyään blogissa puhutaan myös muista henkilökohtaiseen kasvuun liittyvistä aiheista. Kaiken tämän ja myös kävijämäärän kasvun johdosta kysyn välillä itseltäni, kuinka moni vuosien varrella liittyneistä lukijoista tietää, mitä hyvejohtajuus aidosti tarkoittaa. Siksi ajattelin tässä kirjoituksessa kertoa siitä.

Tämä kirjoitus on siis tarkoitettu varsinkin niille, joille hyvejohtajuus on vielä epämääräinen käsite. Niille, joille aihe on jo ennestään tuttu, ei pieni kertaus varmastikaan tee pahaa.

Mitä johtajuus on?

Johtajuus on kolikko, jolla on kaksi puolta: esimiestaidot ja alaistaidot. Asemasta tai nimikkeestä huolimatta jokainen on missä tahansa työyhteisössä kutsuttu johtajuuteen omalla tasollaan ja omassa roolissaan, siivoojasta toimitusjohtajaan. Miksi? Koska johtajuus on hyvejohtajuuden mukaan yhtä kuin erinomaisuus.

Miten erinomaisuutta tavoitellaan?

Hyvejohtajuus korostaa, että erinomaisuuden tavoittelussa on kaksi isoa tekijää: tekninen tekijä ja inhimillinen tekijä. Ensimmäinen viittaa siihen, että mikäli työyhteisö haluaa olla teknisesti erinomainen, täytyy huolehtia siitä, että käytössä on sopivat välineet; täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että valaistus on hyvä.

Kuitenkin ennen kaikkea juuri työntekijöiden teknisen osaamisen on oltava kohdallaan. Ihmisten tietyt ominaisuudet, kuten esimerkiksi älykkyys, ovatkin osa teknistä tekijää. Tekniset tekijät ovat hyvin tärkeitä, mutta ne eivät yksinään riitä.

Inhimillinen tekijä viittaa puolestaan asenteeseen: miten ja miksi teen, mitä teen? Millä asenteella? Inhimillinen tekijä viittaa myös luonteemme vahvuuksiin tai heikkouksiin.

Ihminen voi esimerkiksi olla todella älykäs, mutta jos hän samalla on hyvin laiska, älykkyys ei estä häntä menettämästä tehokkuuttansa. Samoin toinen voi olla varsinainen visionääri, mutta jos hän selvästi on itsekäs, kukaan ei seuraa häntä.

On raskaampaa muuttaa inhimillisiä tekijöitä mutta juuri siksi se kantaa enemmän hedelmää. Hyviä uusia tietokoneita (tekninen tekijä) voi helposti ostaa lisää. Lakipykäliä osaavia juristeja voi yleensä korvata suhteellisen helposti.

Oikeaa asennetta (inhimillinen tekijä) omaava työntekijä on vaikeampi korvata. Hyvejohtajuus korostaa tätä inhimillistä tekijää. Unohtamatta teknistä tekijää hyvejohtajuus auttaa pyrkimään erinomaisuuteen inhimillisen tekijän kautta.

Mikä on hyve?

Hyvejohtajuus tekee erottelun ihmisen temperamentin ja luonteen välillä. Lyhyesti sanottuna temperamentti on biologinen perusta, johon meidän persoonallisuutemme rakentuu.

Temperamenttia on vaikea muuttaa. Esimerkiksi ujous kuuluu temperamenttiin (vaikka usein suomeksi sanotaankin ”hän on luonteeltaan ujo”). Temperamenttiimme voimme osittain vaikuttaa luonteemme kautta, jota rakennamme jatkuvasti päätöksillämme ja käyttäytymisellämme.

Luonteen jalostamisessa hyveet ovat avainasemassa. Hyveet ovat mielen, tahdon ja sydämen ominaisuuksia, joista luonteen vahvuus ja persoonan tasapainoisuus saavat lähteensä. Hyveiden kautta ihminen voi voittaa temperamenttinsa heikkoudet ja myös jalostaa entisestään temperamenttinsa vahvuuksia.

Hyveet edesauttavat mielen, tahdon ja tunteiden yhteispeliä niin, että niiden avulla ihminen voi nähdä, mikä on hänelle hyvä, haluta sen, päättää toimia sen toteuttamiseksi ja nauttia päätöksen toteuttamisesta. Siksi hyveet ovat tiiviissä yhteydessä onnellisuuden tavoitteluun: erinomainen elämähän ei voi olla muuta kuin onnellinen elämä.

Hyveitä on paljon. Hyvejohtajuus korostaa neljää perushyvettä, joista Aristoteles puhui jo antiikin Kreikassa. Nämä hyveet ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus, itsehillintä ja käytännöllinen viisaus. Nämä neljä hyvettä muodostavat johtajuuden kivijalan.

Niiden lisäksi hyvejohtajuusmalli korostaa vielä kahta hyvettä, jotka leimaavat johtajaa erityisellä tavalla. Kyseessä ovat nöyryys ja suurisieluisuus. Nämä kaksi hyvettä muodostavat johtajuuden tukipilarit ja ovat aidon johtajan ominaisimmat hyveet.

Nöyryys ja suurisieluisuus tuovat johtajalle syvän ja aidon tunteen omasta missiostaan, jota muut hyveet auttavat toteuttamaan. Tuohon missioon liittyy aina palveluhenki. Muiden palveleminen erinomaisella tavalla muodostaa hyvejohtajuuden lopullisen päämäärän.

Miksi hyvejohtajuus?

Työyhteisö voi saada paljon hyötyä hyvejohtajuuden tarjoamasta mallista.

Koska hyvejohtajuus on kokonaisvaltainen ajattelutapa, se tarjoaa mallin joka palvelee henkilökohtaista kasvua. Tavallinen veronmaksaja viettää n. 35 % aikuisajastaan työn merkeissä. Jos hän ei silloin etsi henkilökohtaista kasvua työstään, jos hän ei hae onnellisuutta ammatistaan, hän menettää 35 % omasta elämästään. Työnantajalla on siis jopa jonkinlainen velvollisuus vaikuttaa siihen, että työntekijät eivät elä arkeaan odottaen vain viikonloppua.

Edellinen eettinen tai inhimillinen argumentti ei aina pure toimitusjohtajaan: raha puhuu. Kuitenkin myös tällainen henkilö voi nähdä hyvejohtajuuden positiivisen merkityksen.

Työntekijöiden motivaatio nousee, kun he löytävät oikean tarkoituksen työntekoonsa. Mitä korkeampi motivaatio, sitä parempi työn jälki. Motivaatio ja tunne missiosta kulkevat käsi kädessä. Molemmat yhdessä nostavat tuottavuuden uudelle tasolle sekä tuovat säästöä työnantajalle. Tämä näkyy esim. sairauspoissaolojen vähentämisessä: motivoitunut ihminen sairastuu tilastojen mukaan vähemmän.

Muutkin hyveet vaikuttavat positiivisesti työntekoon. Esimerkiksi oikeudenmukainen työyhteisö on myös tehokkaampi työyhteisö. Samoin voi sanoa työyhteisöstä, jossa pyritään itsehillintään. Oikeudenmukaisuudella ja itsehillinnällä on selvät vaikutukset esimerkiksi kommunikaatioon. Kommunikoiva työyhteisö on terve työyhteisö, ja kilpailutilanteessa vain terveet pärjäävät.

Hyvejohtajuus on ajattelutapa, joka muokkaa asennoitumista työntekoon, antaa sille uuden motivaation ja yhdistää elämän eri osa-alueet sekä tarjoaa kokonaisvaltaisen metodin henkilökohtaiselle kasvulle. Hyvejohtajuuden keskeinen tekijä on hyveet, joille voidaan antaa näin uuden liike-elämälle sopivampi määritelmä: hyveet muodostavat tuottavuuden inhimillisen tekijän.

Santi Martínez

Kirjoittaja Santi Martínez on valtiotieteiden maisteri ja MBA. Santi toimii johtajuuskouluttajana Providentia Oy:ssa, opettaa yritysvastuuta ja etiikkaa Aalto-yliopistossa sekä johtajuutta ja liike-elämän etiikkaa Keniassa. Santin lempiaiheita ovat onnellisuuden ja vapauden välinen yhteys sekä motivaatioon liittyvät kysymykset.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€