Hyvä elämä – utopiaako?

Utopia

Tulevaisuudessa hyvää elämää on entistä vaikeampi rakentaa materiaalisten arvojen varaan. Hyvä elämä löytyy sellaisten hyveiden harjoittamisesta, jotka turvaavat lapsillemme kestävän sivilisaation.

Luin hiljattain Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Antti Kasvion koskettavan artikkelin Työn ja hyvän elämän tasapaino. Referoin tässä kirjoituksessani tämän viisaan tutkijan ajatuksia sekä tuoretta Pirkanmaan yrityksiin kohdistunutta tutkimusta herättääkseni itseäni ja sinua arvioimaan, miten voimme rakentaa hyvää elämää.

Me ihmiset olemme erilaisia, mutta meillä on silti melko yhtäläiset tavoitteet. Haluamme hyvän elämän, ja toivomme sitä myös jälkeläisillemme.

Työ – keskeisin hyvään elämään pyrkimisen keino?

Useimmat aikamme ihmiset ovat valmiit uhraamaan työhön kaikkensa saavuttaakseen hyvän elämän. Tästä huolimatta työpaikkoja ei ole tarjolla kaikille. Lisäksi osalle työtä tekevistä palkat eivät riitä riittävään toimeentuloon.

Nykyisen työelämän kilpailun ankaruus ylittää monien ihmisten rajallisuuden tuhoten heidän terveytensä. Meillä on Suomessa tänä päivänä 700.000 suomalaista, jotka syövät psyykenlääkkeitä, etenkin depressioon ja muihin mielialasairauksiin tarkoitettuja lääkkeitä.

Työkyvyttömyys tulee kalliiksi

Käytäntö osoittaa sen, että useimmat meistä ovat valmiita uhraamaan kaikkensa työhön ja tinkimään kaikesta muusta elämästä jopa oman terveytensä kustannuksella. Yritykset ja yhteiskunnat yrittävät lisätä kulutusta ja talouskasvua, vaikka toimintamme on selvästi ylittänyt maapallon kantokyvyn.

Tampereen ammattikorkeakoulussa tehtiin 1.8.2013 – 28.3.2014 välisenä aikana tutkimus ikääntyvien, yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työurien jatkamisesta. Tutkimukseen osallistui 80 pirkanmaalaista yritystä.

Tutkimuksessa selvisi, että neljännes haastatelluista organisaatioista maksoi yhdestä työkyvyttömyyseläkkeestä yli 100.000 euroa henkilöä kohden. Kolmannes ei tiennyt työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten määrää.

Työkyvyttömyyden merkitystä yrityksen tulokseen ei juurikaan tiedosteta. Näin on etenkin pk-yrityksissä, vaikka jo yksi työkyvyttömyyseläke voi tuhota koko yrityksen tuloksen. Suurin työkyvyttömyyseläkkeistä esille tullut summa tutkituissa yrityksissä oli 500.000 euroa.

Tulevaisuus ei lupaa parempaa työelämää.

Tulevaisuudessa työelämä tulee fyysisesti kevenemään sitä mukaa, kun kaikki raskas ja rutiininomainen työ automatisoituu. Samalla kuitenkin henkinen kuorma kasvaa. Monista töistä tulee tarpeettomia.

Kannattavuuden ja velkaantumisen tähden yritysten ja valtioiden on oltava entistä tarkempia hyödyntääkseen kaikki säästömahdollisuutensa. Tämä tarkoittaa etenkin henkilöstömenojen ja palveluiden karsimista.

Tänään maailman kymmenestä voimakkaimman taloudellisen kasvun valtioista seitsemän sijaitsee Afrikassa. Miksi näin? Afrikan väestöstä valtaosa on nuoria, jotka ovat valmiita tekemään työtä lähes ilmaiseksi ja ilman rajoituksia.

Olemme tiedon avulla alistaneet luonnonvoimat palvelemaan omia tarpeitamme ja näin vapauttaneet itsemme aineellisesta niukkuudesta. Länsimaissa kansalaisten elintaso on kolmikymmenkertaistunut kahdessa vuosisadassa. Sen kääntöpuolena olemme tuhonneet merkittävästi luontoa ja samalla omaa hyvää elämäämme.

Mitä enemmän ja tehokkaammin tulevaisuudessa työskentelemme, sitä nopeammin aineelliset resurssit niukkenevat. Nykyisessä kehitystrendissä hyvän elämän saavuttaminen on utopiaa.

Itsekäs toiminta tuottaa monenlaisia harhoja: jotkut pakenevat kulutukseen, toiset massaviihteeseen, kolmannet uskonnolliseen fundamentalismiin ja jotkut Venäjän tapaan menneiden vuosisatojen suurvaltakuvitelmiin.

Onko vielä mahdollista rakentaa hyvää elämää?

Meidän on sovitettava tarpeemme maapallon kantokykyyn. Meidän on arvioitava uudelleen kulutustamme ja alettava rakentaa hyvää elämää muunkin kuin kulutuksen varaan.

Hyvä elämä ei toteudu kasvavista materiaalisista tavoitteista, vaan sellaisten hyveiden harjoittamisesta, jotka turvaavat meille kestävän sivilisaation. Arvokkainta on, että voimme jättää epäitsekkäiden hyveellisten ponnistustemme ansiosta maailman nykyistä paremmassa kunnossa lapsillemme ja lastenlapsillemme.

Vinkki: Alexandre Havardin kirja Hyvejohtajuus on oiva opas hyveiden ohjaaman johtajuuden ja hyvän elämän harjoittamiseen.

Teuvo Toivanen

Teuvo Toivanen oli Lääketehdas Orionin Oyj:n palveluksessa markkinoinnissa 15 vuotta ja Mercuri International Oy:n seniorikonsulttina ja työnohjaajana 17 vuotta. Nyt eläkeläisenä hän on toiminut Iso Kirja -opiston johtajuuskouluttajana 11 vuotta ja pastoreiden työnohjaajana, sekä Työturvallisuuskeskuksen auktorisoimana Työhyvinvointikorttikouluttajana. Hänellä on vaimo (aviossa 40 vuotta) ja neljä aikuista tytärtä. Teuvo pitää haasteenaan ihmiseksi kasvamista, sillä ihmiseksi ei vain synnytä, vaan myös kasvetaan. ”Hedelmistään puukin tunnetaan.”

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€