Jorma Ollila ja Nokian salaisuus

ollila

Kuinka huippujohtaja tekee päätöksiä? Paneutuminen Nokian menestysvuosiin paljastaa, että isot ja onnistuneet ratkaisut tehtiin toimintamallilla, jota vähemmän kultivoitunut kansanosa kutsuu perstuntumaksi.

Viime vuosina lehdet ovat tulvineet teorioita siitä, mikä romahdutti Nokian. Johdon ylimielisyys. Organisaation kankeus. Päätöksenteon matriisirakenne. Luovuuden puute. Kallasvuo. Hitaus lukea kuluttajien mieltymyksiä. Ja niin edelleen.

Yhtä lailla meillä on selityksiä sille, mikä nosti Nokian maailman huipulle. Eritoten pidämme teoriasta, jonka mukaan kaiken takana oli suomalaisen insinöörin nerokkuus ja sitten se kuuluisa ”dream team”, joka valjasti kaiken mahtavaksi liiketoiminnaksi.

Mutta kuinka luotettavia ylipäänsä mitkään selitykset ovat?

Menestysteoksessaan Hidas ja nopea ajattelu Daniel Kahneman kertoo valmentaneensa nuorena psykologinalkuna Israelin ilmavoimien upseereita. Eräs heistä varoitti: ”Älkääkä sitten tulko sanomaan, että positiivinen palaute on muka hyväksi. Jos kehun sotilasta hyvästä harjoituslennosta, lähes säännönmukaisesti seuraava lento on huonompi. Jos taas ärjyn hänelle huonon lennon jälkeen, sotilas ottaa onkeensa ja suoritus paranee!”

Kahneman, joka sittemmin sai taloustieteen Nobelin ihmisen käyttäytymistä koskevista tutkimuksistaan, oli hereillä. Hän huomautti upseerille, että poikkeuksellisen hyvän lennon jälkeen sotilas todennäköisesti lentää seuraavan huonommin ihan riippumatta siitä, kehuuko vai haukkuuko upseeri häntä. Tämä johtuu yksinkertaisesta tilastollisesta ilmiöstä nimeltä paluu keskiarvoon. Jos heität nopalla vitosen, seuraava heitto on todennäköisesti pienempi, koska nopassa on enemmän vitosta pienempiä kuin suurempia lukuja.

Suuri osa elämänmenosta selittyy tilastollisilla laeilla ja sattumalla, mutta ihmismieli janoaa syy-seuraussuhteita. Etenkin haluamme nähdä maailman tapahtumat seurauksena omista valinnoistamme.

***

Jorma Ollilan muistelmateos Mahdoton menestys (Otava 2013) välttää kiitettävästi tämän ihmismielen sudenkuopan. Kirja on hätkähdyttävän ”kahnemanilainen” lukukokemus. Se on aika nöyrää tekstiä. Piirtyy elämänmakuinen kuva toimitusjohtajan arjesta: suurin osa päätöksistä tehdään äärimmäisen epävarmuuden vallitessa.

”Oikeiden päätösten tekemiseen ei ollut paljon aikaa, eikä kenelläkään ollut riittävästi tietoa siitä, mikä olisi teknologiayrityksen tulevaisuus 2000-luvulla”, Ollila kuvaa 1990-luvun hulluja vuosia. ”Monet yritysten päätökset ovat syntyneet sattumalta, mutta myöhemmin niitä perustellaan järkisyillä”, hän tunnustaa.

Tuoreena Nokian toimitusjohtajana vuonna 1992 Ollila teki tärkeän ja kestäväksi osoittautuvan ratkaisunsa: Nokian pitää karsia rajusti liiketoimintojaan. Mihin tuo nerokas linjaus perustui? ”Vaistoni sanoi, että meidän piti keskittää kaikki voimamme matkapuhelimiin ja matkapuhelinverkkoihin.”

Toinen Ollilan tärkeä valinta oli Pekka Ala-Pietilän nimittäminen matkapuhelinyksikön johtoon. Mihin tämä perustui? ”Olin tottunut luottamaan tunteeseen, ja nyt intuitioni sanoi, että Pekka pystyisi kasvamaan tehtävään.”

Ollila kertoo kirjassaan myös opituista vakaumuksista, jotka ohjasivat hänen päätöksentekoaan, mutta nekin pikemminkin tukevat kuvaa kaiken vaistonvaraisuudesta.

Verbi, joka esiintyy kirjassa hämmästyttävän usein, on uskoa. ”Uskon vahvasti amerikkalaisen professori Jim Collinsin ajatuksiin… Uskon, että ihmiset pystyvät omaksumaan ja muistamaan korkeintaan neljä käsitettä kerrallaan… Uskon vakaasti, että organisaatiota pitää ravistella säännöllisesti…”

Mistä nämä uskomukset tulivat? Ensimmäisestä työpaikasta Citibankista, joka oli Ollilan ”johtamisen korkeakoulu”. ”Myöhemmin olen huomannut, että jokaisen yritysjohtajan toimintamallit syntyvät usein 25-35 vuoden iässä”, Ollila kertoo.

Hätkähdyttävää on, miten simppeleitä ja suoraviivaisia nuo toimintamallit ovat. Ne ovat sitä, mitä hieman vähemmän kultivoitunut kansanosa kutsuu perstuntumaksi.

Esimerkiksi ihmiskuvastaan Ollila toteaa, että ”ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suorittajiin, sosiaalisiin tyyppeihin ja vallankäyttäjiin”.

Tällaisten äärimmäisten yksinkertaistusten varassa ovat kautta aikain toimineet menestyneet talousjohtajat, poliitikot, sodanjohtajat.

Ja yhtä lailla ne, jotka eivät ole menestyneet ja jotka historia on unohtanut.

***

Mutta palataanpa Nokian tarinaan. Se on vaikuttava, jopa hurmaava. Harri Saukkomaan kertojanote on maaginen, sivuja kääntelee henkeä haukkoen.

Silti jotain jää tarinasta puuttumaan: selkeä opetus. Me niin kovasti haluaisimme tietää, miksi. Miksi kaikki meni niin kuin meni?

Tarina ilman selvää opetusta on kuin sokeriton pikkuleipä tai rasvaton paisti. Se ei ole erityisen herkullinen. Se ei miellytä ihmistä.

Ehkäpä tähänkin on evolutiivinen selitys. Tarinat, joissa on selvä opetus, hyvä ja paha, konnat ja sankarit, ovat olleet ihmiskunnan selviytymiskamppailussa hyödyllisimpiä: ne ovat antaneet selviä neuvoja, mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä, kenen joukoissa seistä. Siksi iskemme niihin kiinni kuin pullaan tai nakkiin ja näemme kausaliteetteja ja hyviä tarinoita sielläkin missä niitä ei ole.

Tämä voima jyllää aivoissamme kuin vastustamaton virta: yritäpä ajatella Kallasvuota tai Elopia täysin neutraalisti, tekemättä heistä jonkin sortin syyllistä tai konnaa. Silti hekin ovat vain pienenpieniä muuttujia monimutkaisessa kaoottisessa systeemissä, emmekä koskaan saa tietää, mikä heidän vaikutuksensa oli kokonaisuuteen.

Ei Ollilakaan kaikissa kohdin vältä kiusausta astua selitysten tielle. Silti hän summaa viisaasti: ”Jälkeenpäin virheet on helppo peittää jälkiviisauden kultamaalilla, kun taas menestys on usein hyvän suunnittelun ja loistavan johtamisen hedelmä. En oikein usko jälkiviisauteen, enkä jälkikäteen keksittyihin selityksiin. Silti historiasta on aina opittavissa jotakin, vaikka tärkein oppi lienee se, että yrityksissä mikään tilanne ei koskaan toistu samanlaisena kuin aikaisemmin.”

Ehkäpä se on myös Nokian tarinan syvin opetus.

Juhana Torkki

Juhana Torkki on tietokirjailija ja kouluttaja, jolta ilmestyi tammikuussa 2014 kirja Tarinan valta – kertomus luolamiehen paluusta.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€