Positiivinen ajattelu on puppua, markkinamiesten keksintö!

9078960_s

Olin mukana eräässä pörssiyhtiössä auttamassa laajan organisaatiomuutoksen läpivientiä. Muutos tulisi vaikuttamaan monen ihmisen työhön nopealla aikataululla. Usealla työntekijällä oli edessään uusi työrooli ja siitä seurauksena hetkellinen epämukavuusalue.

Hankkeen alkuvaiheessa organisaatiossa ymmärrettävästi kuohui. Osa työntekijöistä oli nopeammin uuden toimintamallin takana, osa taas oli uudistuksia kohtaan kriiittinen. Kaikkia uudistuksia ei perusteltu riittävän ymmärrettävästi. Lisäksi organisaation johto ei kestänyt kritiikkiä. Se alkoi syyllistää kriittisiä työntekijöitä ‘negatiiviksi ajattelijoiksi’.

Keskustelin yhden näistä ns. ‘negatiivisista ajattelijoista’ kanssa. Tämä keskustelu todella herätti itseni pohtimaan tätä merkittävää teemaa. Kyseessä on ilmiö, jolla saatetaan saada monesti yksilön kohdalla paljon pahaakin aikaiseksi.  Se on nimeltään 'Ajattelen positiivisesti vaikka hampaat irvessä' -ajattelumalli.

Kriittinen ajattelu ei ole aina negatiivista

Tässä tapauksessa johdolla ei ollut ymmärrystä siitä, että osa ihmisistä haluaa ymmärtää muutoksen taustaa. He eivät ole valmiita ilman perustelua täysin muuttamaan omaa arjen tekemistään. Ihmisille pitää antaa hetki aikaa ja oikeus olla myös kriittisiä. Henkilö, jonka kanssa keskustelin kertoi, että tämä on yleistä heidän yrityksessään. Hänellä on jo pitkään ollut sekä omassa tiimissään että koko organisaatiossa ‘negatiivisen ajattelijan’ leima otsassa. Hänen mielestään ihmiset eivät kuitenkaan näe sitä, miten useasti hänen kriittiset kommenttinsa ovat saaneet aikaan jatkokeskustelua, joka on johtanut entistä parempaan loppuratkaisuun.

Positiivinen ajattelu on amerikassa syntyneen self-help busineksen rakentama kapea näkemys ihmisen ajattelusta. Se loi asetelman, että hyvä ja menestyvä ihminen ajattelee aina vain positiivisesti. Äkillisen vakavan sairastumisenkin eteen tullessa mennään suoraan peilin eteen ja vaikka hampaat irvessä toistetaan 'olen helvetin positiivinen tänään'.

Kuka päättää mikä on negatiivista ajattelua?

Usein self-help bisneksen mukaan ihminen on huono ja surkea, jos ajattelee negatiivisesti. Tässä ajattelumallissa kriittinenkin ajattelu ja pohdinta usein liitetään negatiivisuuteen ja organisaatiotasolla muutosvastarintaan. Mutta miten määritellään kussakin tilanteessa, mikä on negatiivista ajattelua? Positiivisen muikeilun edustajat katsovat tätä asiaa aivan liian mustavalkoisesti.

Pessimistinen ajattelukin on joskus positiivista

Tutkimukseen on helppo vedota. Positiivisuus on hyvästä ihmisen hyvinvoinnille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se on aina paras ajattelustrategia valittavaksi. Myönteisellä ajattelumallilla on vaarana ohjautua yltiöoptimistisuuteen. Itselläni on tästä useita omakohtaisia esimerkkejä, joiden seurauksista olen saanut maksaa jälkikäteen. Otetaan esimerkiksi talokaupat. Ostaessasi vaikka uutta sijoitusasuntoa yltiöoptimismi ei usein toimi. Ostoaikeen alussa on järkevää olla ‘negatiivinen’ ja kriittinen.  Yltiöoptimisminen ajattelu johtaa helposti liian positiiviseen asunnon arvonnousun arviointiin ja huonoon ostopäätökseen. Tämän tilanteen ja onnistumisen kannalta positiivista ajattelua on kriittinen ja pessimistinen tilannearvioajattelu.

Vastakkainasettelusta pitää päästä paremman ymmärryksen tasolle

Mielestäni meidän pitäisi päästä eteenpäin tästä positiivisen vs. negatiivisen ajattelun vastakkainasettelusta. Toimivampaa on käyttää termejä ratkaisu- ja ongelmakeskeinen ajattelutapa.

Ratkaisukeskeiseen liittyy tilanteen analysointia, joka voi olla osaltaan pessimististäkin tilannearviointia. Ratkaisukeskeinen ajattelumalli analysoi tilannetta ja suhtautuu siihen tavalla, että haaste on ratkaistavissa. Kun pohdimme tilannetta usealta eri kannalta, meillä on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ongelmapohdinnan ja analyysin jälkeen suunnataan sitten kaikki paukut ratkaisuihin.

Ongelmakeskeinen ajattelumalli eroaa siitä, että se fokusoi ongelmaan liian pitkäksi aikaa. Vaikkakin tämä voi olla positiivistakin höpötystä. Usein se sitoo meidät märehtimään liian pitkäksi aikaa ongelmaa ja sen seurauksena löydämme jatkuvasti lisäongelmia. Ihminen tarvitsee muutoksista selviämiseen märehtimistä, mutta levy ei saa jäädä päälle liian pitkäksi aikaa. Muuten se syö energian ratkaisuun tarttumisesta. Muistuta itseäsi, että nyt on aika alkaa rakentaa ratkaisuja.

Olemme kaikki sekä ratkaisukeskeisiä että ongelmakeskeisiä

Meillä kaikilla on kyky molempiin ajattelutapoihin. Harva ihminen on täysin joko ongelma- tai ratkaisukeskeinen. Joskus olemme tilanteen tai ympäristön uhreja. Tilanne, ympäristö ja ihmiset ympärillä vaikuttavat ajattelutapaamme.

Tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä, energisiä ja onnellisia, käyttävät pääasiassa ratkaisukeskeistä ajattelutapaa. He ovat kuitenkin samalla tavalla aika ajoin negatiivisia, tuskissaan ja jopa märehtivät asioita. He eivät jää kuitenkaan märehtimiskierteeseen. Heillä on kyky löytää ongelmasta eteenpäin pääsemiseksi ratkaisuja sekä energiaa viedä ratkaisut käytännön tasolle.

Kaksi kysymystä pohdittavaksi:

1. Tunnista tilanteet, joissa olet ratkaisukeskeinen ja jossa ongelmakeskeinen. Minkälainen tilanne ajaa sinut ongelmakeskeiseksi?

2. Tunnista ihmiset, joiden seurassa olet usein ratkaisukeskeinen ja toisaalta ongelmakeskeinen. Mieti, mitä se kertoo sinusta.

Makke Leppänen

Makke Leppänen on yksi johtavista asiantuntijoista positiivisen ja valmentavan psykologian alalla Suomessa. Hänellä on taustallaan yli viidentoista vuoden kokemus esimiestyöstä ja johtajien valmentamisesta. Lisää Maken kirjoituksia voit lukea sivustolta www.psykologinenpaaoma.fi.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€