Johtajalla ei saa olla kynsilakkaa?

Kynsilakka -- Johtajalta kiellettyMikä tekee johtajan? Ei, ei asiantuntemus tai kyky toimia ihmisten kanssa. Ei edes johtajuus eli luonne.

Vaikka johtaminen olisi menestyksekästä päivästä toiseen, niin oikea, kaikkien hyväksymä johtaja on ihminen, joka uppoaa valmiiseen, aikaa sitten valmistettuun miehiseen muottiin, väittää HS:n kolumnisti Johanna Korhonen.

"[…] Suomessa johtajiksi ei valita johtamistyöhön parhaiten soveltuvia henkilöitä. Parhaiden yksilöiden sijaan johtajiksi valitaan kalvakoita miehiä, joilla on uskottava puku. Kun sukupuoli ja habitus ovat keskeiset valintakriteerit, on luonnollista, että johtajaporukoihin mahtuu aika paljon kakkoslaatua."

Oli itse artikkelista ja siinä esitetyistä mielipiteistä ja yleistyksistä mitä mieltä tahansa, se saa pohtimaan omaa käsitystään johtajuudesta sekä sukupuolirooleista. Nimimerkin Kosmopoliitti kommentti kyseisen kolumnin keskusteluosiosta:

"Miehet ja naiset ovat erilaisia, mutta ehdottoman tasa-arvoisia."

Kuka pelkää kynsilakkaa? [HS.fi]

  • Antti R

    Tuli mieleen armeija, jossa miehillä oli vaikeuksia suhtautua vakavasti naisjohtajiin. Ankara taaksepoistuttaja ei vain sopinut perinteiseen muottiin.

  • Ankara taaksepoistuttaja potuttanee sukupuolesta riippumatta? Suomalaiset ovat allergisia toisten pätemisen tarpeelle. Oman rykmenttini (1999) naiskokelaasta ei ole pahaa sanottavaa, päinvastoin.

  • Olen Johanna Korhosen kanssa samoilla linjoilla. Hyvä veli-verkostoihin pääsevät vain miehet ja toinen toistaan tukien herrat menevät eteenpäin. Viime viikon kohu (case Audi) kertoo siitä, miten näennäistä tasa-arvo työelämässä vielä on. Miehet ja naiset ovat monessa suhteessa paljon samanlaisempia kuin yleisesti ajatellaan.

  • Juttu todella saa pohtimaan johtajuutta ja sukupuolirooleja.

    Camillan mainitsemia hyvä sisarus -verkostoja on varmasti olemassa, niitä on kaikilla henkilöillä, yhteisöillä ja yrityksillä. Niiden yleisyyteen perustuen luulisin sen kuuluvan tavalla tai toisella ihmisen perinnölliseen käyttäytymiseen ryhmässä.

    Case Audi on kokonaisuudessaan malliesimerkki mediakäyttäytymisestä. Kiesin haastattelu aiheutti melkoisen dominoefektin, joka on kumuloinut monia reaktoita ja vastareaktioita. Tästä voisi asiasta enemmän ymmärtävä tehdä kattavamman koosteen.

    Esimerkki nettikeskusteluissa kiertänyt vastaesimerkki:
    http://kuvaton.com/kuvei/tasa-arvo_miss_suomi_vs_audi_myyntijohtaja.jpg

  • Eräs näkemys yhteiskunnan nykytilasta ja siihen johtaneista syistä on esitetty kanadalaisen National Postin kolumnistin, Barbara Kayn toimesta:

    "In its earliest and most benign form – the political campaign to achieve equality under the law and equality in economic opportunities – feminism was a necessary and welcome reform movement. No rational person could be less than delighted to see barriers to a full range of educational and career options for women fall by the wayside.

    The feminism I take exception to today is not the mild and blameless right of a woman to self-actualize that all women absorb by osmosis from the cultural air we breathe, but the radical ideology that has come to dominate the movement’s academic and institutional elites over the last 40 years."

    Who's oppressing who? [MercatorNet]

  • Hauska toi vastaesimerkki Audi-kohusta.

    Ja ovelaa käyttää, lähes huomaamatta, hyvä veli -verkoston sijaan ilmaisua hyvä sisarus -verkosto. Sillä verkostojahan on molemmin puolin rajaa.

    Sen lisäksi on rajat ylittäviä verkostoja. Niitä kutsutaan hyvä kaveri -verkostoiksi.

    Niitä ei aina tarvitse ymmärtää jotenkin kielteisesti: esimerkiksi itse en lyöttäytyisi täysin tuntemattomien ihmisten kanssa yhteisiin projekteihin, jos en tietäisi heidän taustoistaan ja arvoistaan mitään.

    Ystävyys on paras mittari.

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€