Pettämisestä

Pettäminen on useiden mielestä pahinta, mitä parisuhteessa voi tehdä. Tästä huolimatta siitä ei juuri puhuta, vaan se yksinkertaisesti oletetaan suhteen perustalle. Se, miten osapuolet sen ymmärtävät, jää määrittelemättä.

Tätä voidaan pitää sikäli outona, että useimmat pariskunnat yleensä puhuvat suhteensa kannalta tärkeistä asioista: miten rahaa käytetään, miten kotityöt jaetaan, missä ja miten asutaan jne. Ja silti pettämisestä ei puhuta. Tyrmistys onkin suuri, kun toinen osapuoli kertoo firman pikkujoulujen tapahtumista ja toinen suuttuu. Mutta eihän me edes harrastettu seksiä…

Helposti voisi ajatella, että pettäminen on konkreettisia tekoja: seksiä muun kuin oman vakipartnerin kanssa. Näin ei kuitenkaan ole. Pettäminen tapahtuu kyllä konkreettisilla teoilla, mutta tarkalleen ottaen pettäminen kohdistuu toisen luottamukseen siitä, että tiettyjä asioita ei tehdä muiden ihmisten kanssa.

Tämä onkin homman pihvi. Kielletyt asiat jäävät määrittelemättä. Tämä johtaa siihen, että pari on hyvinkin pitkälti yhtä mieltä siitä, että pettäminen on kiellettyä, mutta se, mitä pettämisellä ko. suhteessa tarkoitetaan, jää hyvinkin avoimeksi. Se taas ei ole kovin kestävä perusta suhteelle, kun toisen pettämiselle onkin täysin erilainen kuin toisen.

Jos t0iselle pettämistä on jo muiden katseleminen, toisille pettämistä on vasta viikkoja kestänyt seksisuhde. Jos molemmat olettavat, että toisen pettämisraja on sama kuin itsellä, ei tuloksena ole kuin riitaa, itkua ja todennäköisesti entinen parisuhde.

Keskustelin pettämisestä Melissa Mäntylän Rasiallinen-ohjelmassa maaliskuussa Iida Ketolan kanssa ja aiheemme kulkeutui deittisovellus Tinderiin. Itselleni on täysin selvää, ettei Tinderin käyttö omassa parisuhteessani olisi pettämistä. Iida oli ihmeissään – hänen mielestään se olisi selvästi pettämistä, koska Tinderiä käyttämällä antaa ymmärtää olevansa vapailla markkinoilla, vaikkei olisikaan. Kumpikaan näkemys ei ole väärä, sillä pettämisen rajat määritellään parikohtaisesti. Toisessa suhteessa Tinderin käyttö voi selvästi olla pettämistä, toisessa täysin vapaata aluetta.

Osapuolilla pitäisi kuitenkin olla tiedossa, missä rajat kulkevat. Pettämisestä onkin syytä keskustella mahdollisimman tarkasti: mitä pettäminen minulle tarkoittaa? Ja erityisesti: miten kumppanini pettämisen ymmärtää? Tämä ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että pettämisestä pitäisi päästä yhteisymmärrykseen tai että molempien "pettämisrajojen" tulisi olla samat, vaan toisen raja pettämiselle voi olla tiukempi kuin toisen.

Mutta vaikka rajoista olisikin keskusteltu, kaksi asiaa pitää kuitenkin huomioida. Ensinnäkään toisen pettämisrajaa ei voi "höllentää" sillä, että on itse valmis sallimaan toiselle pidemmälle menevät teot. Toisekseen se, mitä yleisesti pidetään pettämisenä, ei ole minkään parisuhteen kannalta ratkaisevaa.

Ensimmäisellä kohdalla tarkoitan sitä, että jos Artturin raja pettämiselle menee suutelemisessa, mutta Bertalle vasta seksin kohdalla, Bertta ei voi oikeuttaa omia suutelujaan sillä, että olisi valmis sallimaan ne Artturillekin. Artturin kannalta kyseessä on silti pettäminen.

Toisella kohdalla tarkoitan, että pettäminen todellakin ratkeaa parisuhteen sisällä, ei minkään yleisten normien mukaan. Jos esimerkiksi Cecilian mielestä muiden naisten katselu on pettämistä, mutta Davidin mielestä ei, sillä "eihän muiden naisten katselemista yleensäkään pidetä pettämisenä", onko muiden naisten katselu pettämistä vai ei?

On se.

Pettäminen on nimittäin täysin subjektiivinen asia. Se riippuu pelkästään siitä, pitääkö osapuoli sitä pettämisenä. Ainoa, mikä voi tilannetta muuttaa, on se, että suhteen osapuolet ovat keskustelleet pettämisen rajoista. Jos toinen soveltaakin täysin eri rajoja kuin ne, mistä on puhuttu, hän pettää "parisuhdesopimuksen" omalta osaltaan.

Kuulostaako rankalta? Ehkä se onkin sitä. Lähes kaikkeen muuhun toimintaan ihmisten välillä soveltuvat jonkinlaiset kohtuullisuussäännöt. Parisuhteessa näin ei kuitenkaan ole, vaan kaikki on kiinni osapuolten luottamuksesta toisiaan kohtaan ja siitä, hyväksyvätkö he toistensa toimet.

Parisuhteet ovat vielä siinäkin mielessä hankalia, että ainoat tavat ongelmanratkaisuun ovat keskustelu ja sitä kautta uuden yhteisymmärryksen saavuttaminen tai parisuhteen katkaisu. Välissä ei ole minkäänlaista tuomioistuinta, joka voisi tuomita toiselle sietämis- tai suoritusvelvollisuuksia, vahingonkorvauksista puhumattakaan.

Jos toisen rajat ovat itselle liian ankarat, huono homma. Ei muuta kuin keskustelemaan tai sitten parisuhteesta ulos. Totuus on nimittäin se, että jos parisuhde perustuu pettämiselle, se ei tule kovin kauaa kestämään.

Kuva (CC BY 2.0) Harsh Agrawal @ Flickr.

Jussi Kari

Kirjoittaja Jussi Kari on lakimies, joka harrastaa tietokonepelejä, japanilaisia piirrettyjä sekä sarjakuvia. Kari on yksi Kehittyvien conien Suomi ry:n perustajista ja toiminut Desucon-tapahtuman pääjärjestäjänä. Sen lisäksi hän tykkää kuuteista.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€