Ihmisen elämän välttämättömyyksiin vastaaminen

Caspar David Friedrich: "Lebensstufen".

Mihin tietoista ohjaavaa lasten kasvatusta tarvitaan vai tarvitaanko?

Tarvitaan, koska kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan tietyt elämän välttämättömyydet. Ihmiselämän välttämättömyyksiin jokaisen tulee monin tavoin valmistautua ja vastata.

Ihmiselämän kuutta käytännön välttämättömyyttä Dietrich Benner kuvaa seuraavasti kirjassaan Allgemeine Pädagogik (1987):

1. Talouselämä 

Ihmisen täytyy työllään luoda elämisensä edellytykset.

2. Etiikka

Ihmisen täytyy toimia yhteistoiminnassa muiden ihmisten kanssa, mikä edellyttää sääntöjä ihmisten välistä vuorovaikutusta varten.

3. Politiikka

Ihmisen täytyy suunnitella ja hahmottaa yhteiskunnallinen tulevaisuutensa.

4. Estetiikka

Ihminen ylittää nykyisyytensä esteettisten luomustensa avulla.

5. Uskonto

Ihminen kohtaa rajallisuuden ongelman, muiden ihmisten ja oman kuolevaisuutensa, kysymyksen ihmisyydestä.

6. Kasvatus

Uudelle sukupolvelle täytyy tarjota valmiudet suunnitella tulevaisuuttaan edellä  mainituilla elämänalueilla rakentaakseen toimintaansa aikaisempien saavutusten varaan. Ilman ohjaavaa kasvatusta aikaisempien sukupolvien saavutukset jäisivät saavuttamatta.

Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan ihmiselämän välttämättömyydet ja rajoitukset.

Vaikka ihminen aktiivisesti luo käytäntöjä, hän ei pelkästään valitse hänelle tarjottujen vaihtoehtojen väliltä. Ihmisinä olemme sidoksissa kulttuurimme historialliseen kehitykseen, koska meidän täytyy rakentaa elämäämme aikaisempien saavutusten varaan.

Historia ei ole pelkkää menneisyyttä, vaan se on aina myös muistettua perinnettä – puhuttua kieltä. Näin ollen tulevaisuuteen kohdistuvat suunnitelmat perustuvat muistettuun perinteeseen. Puheemme välittää ajatteluamme menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Niinpä edellä olevat kuusi perusilmiötä ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin kohdistuvat  käytännöt eivät ole vain ihmisen tahdosta riippuvaisia, vaan ne syntyvät osittain ihmiselämään kohdistuvien välttämättömien tarpeiden sanelemana.

Ihmisen on välttämättä ponnisteltava saadakseen elantonsa. Ihmisen rajallisuus tekee elannon hankkimisen lähes mahdottomaksi nykyisessä yhteiskunnassa ilman yhteistoimintaa muiden kanssa. Yhteistoiminta edellyttää yhteisen tulevaisuuden suunnittelua poliittisten ratkaisujen avulla. Lisäksi jokainen ihminen joutuu kohtaamaan rajallisuutensa ja kuolevaisuutensa samoin kuin muiden ihmisten kuolevaisuuden – kysymyksen ihmisyydestä.

Kasvatuksen tehtävä ihmiselämän välttämättömyyksien edessä

Lapsia ei tule jättää oman onnensa nojaan ihmiselämän välttämättömyyksien edessä, vaan heille tulee tarjota valmiuksia selviytyä niistä menestyksellisesti. Näiden valmiuksien tarjoaminen on kasvatuksen keskeinen tehtävä.

Merkityksellisyyden ja tarkoituksen etsiminen on osa ihmisen olemusta.

Ponnistelu elämän välttämättömyyksien kanssa ei sinänsä vielä tuota lopputulokseksi sitä, että ihminen kokisi elämänsä merkitykselliseksi. Ihminen etsii elämälleen merkitystä, joka ylittää pelkän elossapysymisen ja lajin säilymisen.

Esimerkiksi eettinen käyttäytyminen syntyy tarpeesta toimia yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Toisaalta eettinen pohdinta johtaa arvotietoisuuden syventymiseen. Eettisyys, joka on yhteiselämän välttämätön edellytys, voi avata ihmiselämän tarkoitusta paljastaessaan sen, mikä on arvokasta.

Ihmiselämän välttämättömyydet asettavat rajat ihmisten käyttäytymiselle

Surullinen esimerkki ihmisenä käyttäytymisen rajattomuudesta on tunnetun ateistin ja uskontokriitikon professori Richard Dawkinsin äskettäinen toteamus, että on moraalitonta synnyttää Down-syndroomainen lapsi. Moraalisena perusteluna lausunnolleen Dawkins esittää, että näin toimien voidaan vähentää ihmisten kärsimystä ja lisätä onnellisuutta. Dawkinsin mukaan syntymätön lapsi, alkio, ei ole persoona, johon ihminen kiintyy tunnesitein. Lapsen elämänlaadun ja vanhempien vaivojen vuoksi olisi moraalitonta antaa Down-sikiön kehittyä ja syntyä.

Kristittynä neljän lapsen isänä myönnän, että oma kiintymyssuhteeni lapsiini kehittyi pääsääntöisesti heidän syntymänsä jälkeen. Vaimoni kiintymyssuhde oli totta lähes yhdeksän kuukautta aikaisemmin kuin minulla siitä huolimatta, että hän odotusaikanaan koki pahoinvointia. Äidin symbioottinen kiintymyssuhde syntymättömään lapseen oli käytännössä tunnetasolla jopa voimakkaampaa kuin aikuisihmissuhteissa.

Jumalharha johtaa helposti ihmisharhaan

Kristitylle ihmisarvo on loukkaamaton, koska se perustuu uskoon Jumalan luomistyöstä.

Dawkins, joka innokkaasti puhuu jumalharhasta osoittaa puheillaan, että ihmiselle, jolle Jumala on harha, voi ihmisestäkin tulla harha. Kannattaa tiedostaa, että moraali ei perustu onnellisuuden tavoitteluun. Onnellisuutta sitä vastoin voi seurata sellaisista moraalisista päätöksistä, jotka perustuvat mittaamattomaan ihmisarvoon.

Teuvo Toivanen

Teuvo Toivanen oli Lääketehdas Orionin Oyj:n palveluksessa markkinoinnissa 15 vuotta ja Mercuri International Oy:n seniorikonsulttina ja työnohjaajana 17 vuotta. Nyt eläkeläisenä hän on toiminut Iso Kirja -opiston johtajuuskouluttajana 11 vuotta ja pastoreiden työnohjaajana, sekä Työturvallisuuskeskuksen auktorisoimana Työhyvinvointikorttikouluttajana. Hänellä on vaimo (aviossa 40 vuotta) ja neljä aikuista tytärtä. Teuvo pitää haasteenaan ihmiseksi kasvamista, sillä ihmiseksi ei vain synnytä, vaan myös kasvetaan. ”Hedelmistään puukin tunnetaan.”

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€