Tehdään parannus

kilpailu_parannus1

Ylpeys ja kateus ovat maailmaa pyörittäviä voimia. Kukoistukseen pyrkivän ihmisen tulee puntaroida myös tarkoitusperiään matkalla kohti inhimillistä erinomaisuutta.

Taloustiede paljastaa ihmisen raadollisuuden

Taloustieteessä on perinteisesti esitetty ihmisten tekevän valintoja sillä perusteella, mikä tuottaa heille mahdollisimman paljon hyvinvointia ja hyötyä (mitä nämä sitten yksilöllisten mieltymysten perusteella kenellekin tarkoittavatkaan). The Economist –lehden (8.3.2014) kirja-arvion mukaan George Cooper (Money, Blood and Revolution) sen sijaan näkeekin ihmiset ennen kaikkea kilpailijoina, ei hyödyn maksimoijina.


Pohjaa tälle väitteelle voi saada nykytutkimuksesta, jonka perusteella ihmiset eivät aina ole rationaalisia hyötynsä maksimoijia. The Economist käyttää esimerkkinä Usain Boltia ja luksustuotteita. Usain Bolt ei aina yritä juosta 100 metriä nopeinta mahdollista vauhtia, vaan tarpeeksi kovaa voittaakseen kilpailijansa. Joidenkin luksustuotteiden kysyntä kasvaa, kun hinnat nousevat. Näin käy, koska kilpailuhenkiset ihmiset haluavat esitellä sosiaalista asemaansa luksustuotteilla. Ihmiset pyrkivät aina häiritsemään tavallisuutta.

Tim Harford (The Undercover Economist Strikes Back) kertoo Harvardin opiskelijoille tehdystä tutkimuksesta, jossa ekonomistit Solnick ja Hemenway selvittivät, kiinnostaako opiskelijoita absoluuttiset tulot vai suhteelliset tulot (heidän taloudellinen asemansa yhteiskunnassa). Tulos: Ihmiset mieluummin valitsevat 50 000 dollarin tulot maailmassa, jossa muut tienaavat 25 000 dollaria kuin 100 000 dollarin tulot maailmassa, jossa muut tienaavat 200 000 dollaria. Raha ei tuonut onnea, mutta status toi ja mieluummin valittiin suhteellisesti kuin absoluuttisesti paremmat ansiot.

Kilpailuhenkisyys on hyvästä

Alexandre Havard on kirjoittanut Hyvejohtajuus –kirjassaan kateudesta: ”Kateus ei ole sitä, että haluan omistaa yhtä paljon kuin naapurini tai olla yhtä lahjakas kuin hän. Tällainen halu ja pyrkimys voi olla terveellistäkin ja on usein merkki taipumuksesta johtajuuteen. Kateus on jotain muuta. Se on katkeraa ja pahantahtoista, se toivoo naapurinsa epäonnistumista.”

Kilpailuhenkisyys ja pyrkimys suuruuteen ovat itsessään hyviä asioita. Kilpaileminen on parhaimmillaan yhteistyön muoto, joka työntää kaikkia siihen osallistuvia parempiin suorituksiin. Kilpaileminen auttaa löytämään henkilökohtaisen potentiaalin rajat. Olennaista on, että kilpailemme oikeilla kentillä ja motiivimme ovat puhtaat.

Miksi kilpailemme? Kuinka kilpailemme? Onko kyse siitä, että emme siedä toisten onnistumisia vai onko taustalla terveellinen pyrkimys päästä oman potentiaalinsa huipulle? Kilpailemmeko kampittaen toisia, salaamalla hyödyllistä tietoa ja toivoen toisen epäonnistumista vai hyvässä hengessä toisia rohkaisten?

Kohti suuruutta

Tahdon kaikkien tavoittelevan suuruutta. Olisi upeaa, jos ihmiset kaikkialla kukoistaisivat, saavuttaisivat suuria, saisivat mainetta ja kunniaa. Kukoistus on inhimillistä erinomaisuutta, mutta ei pelkästään sitä.

Kukoistus on myös hyveellisyyttä. Se on sitä, että ihmisen sisäisessä maailmassa hyvä voittaa pahan. Kuten Alexandre Havard kirjoittaa Suurisieluisuus –kirjassaan: ”On erittäin myönteinen asia haluta kuulua maansa ja koko maailman intellektuaaliseen, kaupalliseen, taide- tai urheilueliittiin. On suurisieluista haluta kuulua eliittiin, jotta voisi palvella muita mahdollisimman tehokkaasti.”

Taistele himoja vastaan

Meidän tulee kamppailla tarkoitusperiemme kanssa. Emme saa taipua ylpeyden edessä, joka jatkuvasti vertailee ja elää halusta katsella toisia alaspäin. Kuten Havard (Suurisieluisuus) kirjoittaa: ”Maineessa ja kunniassa ei ole mitään väärää sinänsä, mutta suurisieluinen ihminen ei koskaan tavoittele niitä niiden itsensä vuoksi. Niiden himoitseminen on hyveen vaarantamista.”

Tehdään parannus turhamaisuudesta ja ylpeydestä. Niiden himoitseminen on houkuttelevaa, mutta taistellaan himoja vastaan. Tavoitellaan kukoistusta ja suuruutta, koska se on tavoittelemisen arvoista. Havardin mukaan kukoistus ja suuruus eivät todellisuudessa löydy maineesta tai kunniasta, vaan hyveestä ja inhimillisestä erinomaisuudesta. Oletko samaa mieltä?

Minä olen ja aion tehdä omien tarkoitusperieni kanssa töitä niin paljon kuin se töitä vaatii. Omalla kohdallani työtä on paljon, mutta tahdon kukoistaa. Matka kukoistukseen jää kesken, jos tekee hyvää vain hyötyäkseen. Haastan sinua liittymään mukaani seuraan.

Ville Saarikalle

Kirjoittaja Ville Saarikalle on kolmekymppinen kauppatieteiden maisteri, joka työskentelee yritysseminaareja järjestävässä Nordic Business Forumissa. Vapaa-ajallaan hän urheilee sekä tavoittelee viisastumista ja hyvää elämää.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€