Suuret puheet eivät ole kuolleet

suuret puheet

Digitaaliset mediat hallitsevat maailmaa. Onko viestintävälineistä vanhin, puhe, talutettu pois näyttämöltä? Vielä mitä! Suuret puheet ovat tehneet paluun.

Olipa kerran aika, jolloin ei ollut sen paremmin sosiaalista mediaa kuin mobiileja päätelaitteitakaan. Mutta eipä ollut muunkaanlaisia tietokoneita, ja televisiokin uupui. Edes radiota ei ollut keksitty. Jos halusit kuulla ihmisääntä, piti hankkiutua ihmisten ilmoille.

Luulisi että tuolloin jos koska julkinen puhuminen oli voimissaan. Olihan sillä tiedonvälityksessä varsin merkittävä markkinaosuus. Luulisi myös että noista ajoista nykyaikaan siirryttäessä teknologiset askeleet sähköisen tiedovälittämisen alalla olisivat olleet kerta toisensa jälkeen kuoliniskuja suurille puheille.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Uudet tiedonvälityksen tavat ovat tulleet tukemaan puheiden vaikuttavuutta. Näin kävi jo ennen radiota, ja parhaat puhujat oivalsivat käyttää mediaa megafoninaan.

Parin minuutin puheella historiaan

Klassinen esimerkki on Yhdysvaltain presidentin Abraham Lincolnin kuuluisa Gettysburgin puhe, jonka hän piti vuonna 1863 sotilaiden hautausmaan vihkimistilaisuudessa.

Lincoln viittasi puheessa Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen periaatteeseen, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo. Hän määritteli meneillään olevan sisällissodan pyrkimykseksi varjella tätä periaatetta ja sen mukanaan tuomaa vapautta.

Lincolnin puhe oli hyvin lyhyt, kestoltaan vain pari minuuttia. Eikä se ollut edes tilaisuuden ainoa puhe. Ennen Lincolnia puhui Edward Everett, joka oli aikansa tunnetuimpia puhujasuuruuksia ja entinen kreikan kielen opettaja Harvardin yliopistosta. Everettin puhe kesti kaksi tuntia.

Pitkän ja mahtipontisen puheen rinnalla Lincolnin lyhyt puhe saattoi vaikuttaa paikalla olleista mitättömältä, mutta sen todellinen yleisö oli muualla. Puhe oli juuri sopivan mittainen, että sen saattoi painaa lehteen (ja lukijat jaksoivat myös kahlata sen loppuun).

Lincolnin puhe levisi sanomalehtien välityksellä maan eri kolkkiin nopeaa vauhtia, ja se sai laajemman yleisön, kuin mikä Gettsyburgin kentälle olisi edes mahtunut.

Modernit megafonit

Lincolnia yli sata vuotta myöhemmin Yhdysvaltain presidentin tehtävässä seurannut Ronald Reagan oli hänkin tunnettu luovasta tiedotusvälineiden hyödyntämisestä. Hänelle puheen varsinainen yleisö ei ollut välttämättä puhetilanteeseen osallistuneet vaan televisiovastaanottimiensa ääressä ohjelmaa seuraava kansa. Reagan ei saanut turhaan lisänimeä ”the Great Communicator”.

Osataan tämä Suomessakin. Oppositiojohtaja Timo Soini taustajoukkoineen miettii takuuvarmasti sitä, minkälaista materiaalia lehdet ja televisio haluavat uutisiinsa. Soinin tunnetut letkaukset eivät ole pyrähtäneet lentoon sattumalta, vaan ne on tietoisesti esitetty tilanteissa, joissa otsikonnälkäiset toimittajat ovat tehneet tarkasti muistiinpanoja. Mikä sopisikaan paremmin lehtiotsikkoon kuin iskevä ja humoristinenkin kiteytys.

Aivan uusinta hottia tällä tiellä on oman puheensa virittäminen somekelpoiseksi. Kokenut livetwiittaaja Hanna Takala antaa tähän vinkit blogikirjoituksessaan:

  1. Sisällytä puheeseen sellaisenaan twiittaamiskelpoisia lausuntoja, eli maksimissaan 140 merkkiä pitkiä.
  2. Jos käytät diaesitystä, tee dioistasi sellaisia, että niistä saa helposti hyvän ja selkeän valokuvan. Näin valloitat Twitterin ohella Instagramin ja Pinterestin.
  3. Lyhennä puheessasi käytetyt nettilinkit selkokielisiksi sanoiksi. (Katso täältä ohje.)
  4. Todellinen perfektionisti julkaisee itse ajastettuja twiittejä puheensa aikana ja siten varmistaa, että takuulla oikeat pointit pääsevät somevirtaan.

Näiden oppien mukaan ei kovin moni puhuja vielä toimi, joten pääset helposti uranuurtajaksi.

Puheiden uusi tuleminen

Some-aika on tuonut herättänyt vaikuttavan puhumisen henkiin aivan uudella tavalla. Sanomalehdet saattoivat levittää jo Lincolnin viestiä, ja Reagan pääsi television avulla ihmisten olohuoneisiin. Elämme kuitenkin nyt aivan uudessa tilanteessa, koska meillä on välittömästi saatavilla lähes loputon määrä tallenteita erilaisista puheista ja esiintymisistä.

Sosiaalinen media on merkinnyt tiedonvälityksen demokratisoitumista siinä mielessä, että nyt esille voivat päästä sellaisetkin esiintyjät, jotka eivät ole (vielä) erityisen tunnettuja. Tällöin vaakakupissa painaa erityisesti se, onko puhujalla katsojia koskettavaa sanottavaa ja osaako hän välittää viestinsä poikkeuksellisen taitavasti.

Saatavilla olevien puheiden suuri määrä saa aikaan sen, että meidän nähtäväksemme siivilöityvät yleensä parhaimmat. Someaikana voimmekin ihmetellä, kuinka paljon mahtavia, älyä ja tunteita koskettavia puheita maailmaan mahtuu. Puhumisen koko todellisuus ei mahtunutkaan rehtorin puheeseen lukion vuosijuhlassa.

Suuret puheet ja taitavat puhujat on nykyaikana löydetty uudestaan. Eikä vaikutus rajoitu vain siihen, mitä näyttöpäätteen ääressä näemme, sillä yhä useammat ihmiset haluavat kokea upean puheen aidossa ympäristössä. Tämä osaltaan selittää, että Nordic Business Forum ja muut huippupuhujia pursuilevat seminaarit ja tapahtumat kasvattavat suosiotaan. Vaikuttava puhe synnyttää kuulijassa kasoittain uusia ajatuksia ja tuoretta innostusta.

Mistä innostua tänään?

Katso Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Malala Yousafzain YK:ssa pitämä puhe.

Katso Emma Watsonin keskustelua herättänyt naisten oikeuksia puolustava puhe.

Katso Leonardo DiCaprion puhe ilmastonsuojelun välttämättömyydestä.

Katso myös Gordon Brownin kiihkeä puhe yhtenäisen Britannian puolesta.

Näiden jälkeen voitkin viettää loppuillan/viikon/kuukauden TED-puheiden parissa.

Antti Mustakallio

Antti Mustakallio on puhetaidon kouluttaja ja Retoriikan kesäkoulun rehtori. Aiemmin hän on toiminut Helsingin yliopiston eksegetiikan osaston tutkijana ja Helsingin piispan teologisena sihteerinä. Antti kirjoittaa puhetaidosta ja retoriikasta myös blogissaan Sanahaltuun.fi.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€