Yhteistyö kuihtuu ilman luottamusta

LuottamusHyvis

Roomalaisen satiirikon Juvenaksen tuttu lause "Kuka valvoo itseään valvojia?" (Quis custodiet ipsos custodes?) tuli mieleeni heinäkuussa Kreikan tilannetta seuratessa. Vietin kolme viikkoa Ateenassa, ja päivittäiset puheenaiheet liittyivät aina poliittiseen tilanteeseen.

Parlamentin äänestyksen jälkeen tilanne oli hetkellisesti helpottunut. Sen sijaan aggressiivisen katseen suuntaaminen kohti Saksaa ja Angela Merkeliä jatkui edelleen.

Kreikalla ja Saksalla on ollut aina toisen maailmansodan jälkeen kireät välit. Sille on perusteita. Meneillään olevassa kriisissä Merkelin tiukka taloudenpito, pelkkiin lukuihin tuijottaminen ja inhimillisen identiteetin unohtaminen ovat olleet kreikkalaisille selvästi liikaa. Mikäli Merkell nyt salamurhattaisiin, veikkaisin tekijäksi jotain kreikkalaista järjestöä.

Lauhahenkisessä Pohjolassa on kenties vaikea ymmärtää sitä kiihkeyttä, jolla kreikkalaiset elävät demokratiaa todeksi. Se tarkoittaa sananvapautta ja mahdollisuutta ilmaista mielipidettään julkisilla mielenosoituksilla. Se on tarkoittanut myös vahvan ammattiyhdistysliikkeen olemassaoloa, kunnes lisälupaukset poliitikkojen taholta ovat tulleet tiensä päähän.

Kreikkalaiset ovat aina kokoontuneet yhteen väittelemään kiihkeästi poliittisista näkemyksistä ja kysymyksistä. Tämä kiihkeys on elämänvoimaa, kykyä nähdä ihminen osana yhteiskuntaa.

"Minua haastateltiin kreikkalaiseen sanomalehteen ja toimittaja halusi tietää, mitä mieltä suomalaiset ovat juuri nyt heistä. Kerroin, että luottamus on tärkeä hyve, johon yhteistyö perustuu."

Kreikkalaisilla on myös yksi piirre, joka on selvästi tullut esille tämän taloudellisen sotkun keskellä. He eivät nöyristele, sen sijaan heillä on kyky pitää yllä kansallista itsetuntoa ja ylpeyttä omasta historiastaan. Tämä kaikki on meille suomalaisille hieman vierasta.

Miksi ryhdyin nyt pohtimaan tätä Kreikan tilannetta? Seuraavasta syystä. Minua haastateltiin kreikkalaiseen sanomalehteen ja toimittaja halusi tietää, mitä mieltä suomalaiset ovat juuri nyt heistä. Kerroin, että luottamus on tärkeä hyve, johon yhteistyö perustuu.

Jos minä luotan sinuun tässä työasiassa, esimerkiksi antamalla sinulle lainaa ja me yhdessä sovimme sen takaisinmaksusta, niin luottamus on perusta tälle toiminnalle. Kun toinen osapuoli ei sitten pidä sopimuksesta kiinni eli rikkoo luottamuksen hyvettä, niin sen seurauksena on kokemus luottamuksen pettämisestä.

Seuraavalla kerralla saman pyynnön edessä ("saisinko lisää lainaa?"), on vaikea enää löytää vakuuksia sille, ettei sama luottamuksesta irtisanoutuminen toistu.

Tämä kreikkacase, vaikka se on globaalinen ja poliittinen, osoittaa suuressa mittakaavassa luottamuksen hyveen olevan yksi merkittävä tekijä ihmisten välisessä toiminnassa. Rahanlainaaminen on konkreettinen esimerkki, jossa voimme laskea rahan liikkumisen eri tahojen välillä.

Entä miten luottamus näkyy työpaikalla, kun puhutaan työtehtävistä? Työssä on paljon tehtäviä, jotka toteutuvat joko suoranaisella ohjeistuksella (esimerkiksi teollisuustyössä) tai yhä enenevässä määrin varsin väljinä työvaiheina (esimerkiksi tietotyössä). Miten luottamusta määritellään, sovitaan tai mitataan näissä tapauksissa?

Työpaikalla henkilö, joka toistuvasti jättää tehtäviään hoitamatta, on nopeasti kurjan kaverin maineessa. Mutta onko hän pettänyt jonkun luottamuksen?

Kuulin juuri esimerkin työpaikalta. Ihminen oli testiluontoisesti kokeillut jättää työtehtäviään hoitamatta. Hän halusi selvittää, milloin joku huomaisi tämän. Oli kulunut useita kuukausia ilman tulosta. Hän lopetti kokeilunsa, koska oli liian stressaavaa jännittää, milloin jää työpaikalla kiinni laiskottelusta. Kenen luottamusta tässä kokeiltiin?

Millaiseksi luottamuksen hyve muodostuu, kun se siirretään immateriaalisiin esimerkkeihin, joita ei voida laskea tai todentaa?

Ystävyys- ja parisuhde ovat luottamushyveen taistelutanner. Monesti sovitaan asioita, joihin luottamus ylettyy. Sellaisia ovat ainakin salaisuuksien säilyttämisen vaatimus, valehtelun välttäminen ja toisen tukeminen kriisipaikoissa.

Useimmissa parisuhteissa luottamukseen liittyy seksuaalisesta kanssakäymisestä pidättäytyminen muiden kuin oman kumppanin kanssa, eli luottamuksen pettämisen välttäminen.

Luottamuksen murtumisesta tai noudattamatta jättämisestä seuraa yleensä pahaa, esimerkiksi toisen ihmisen mielentasapainon järkkyminen tai rangaistukseen verrattavat toimenpiteet (kuten ystävyyden tai parisuhteen purkautuminen).

Säilyttääkseen kohtuullisen laadun elämässään on siis harjoitettava luottamuksen hyvettä, ellei sitten halua tulla leimatuksi ”kusipääksi”, kuten meillä on tapana sanoa ihmisestä, joka toistuvasti uhmaa luottamuksen jaloutta.

Pia Houni

Pia Houni on TeT, dosentti, filosofisen praktiikan toimija ja kouluttaja sekä kirjailija. Tuotanto käsittää yli sata julkaisua. Erikoistutkijana Työterveyslaitoksella: luovat alat, johtaminen, hyvinvointi, työtilat.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€