Henkinen hyvinvointi tekee johtajasta vahvan ja tasapainoisen

39200496_mHenkinen hyvinvointi auttaa johtajaa kuuntelemaan ja ymmärtämään alaisiaan. Se tuo johtajan työskentelyyn voimaa, joka lisää tuloksellisuutta ja luo parempaa ilmapiiriä työpaikoille, kirjoittaa Marita Niemelä.

Jos saisin päättää, pitäisin organisaation strategiassa ensiarvoisen tärkeänä sitä, että johtajat voivat henkisesti hyvin. Henkisen hyvinvoinnin voi määritellä vaikkapa siten, että ihminen on tavoittanut itsessään sisäisen tasapainon ja rauhan tilan. Ihminen on siis yksinkertaisesti sanottuna sinut itsensä kanssa.

Hän tietää, kuka on ja tietää, että hän on arvokas itsessään, ei saavutustensa kautta. Työ ei määritä häntä ihmisenä, vaan ennemminkin hänen ihmisyytensä määrittelee sitä työtä, jota hän tekee.

Kun oma henkinen raivaustyö on tehty eikä ihmisellä enää ole suuria sisäisiä ristiriitoja itsensä kanssa, alkaa tämä heijastua myös ulospäin. Henkisen tasapainon tavoittanut ihminen ei ajaudu helposti konflikteihin eikä hänellä ole tarvetta kylvää pelkoa ympärilleen.

"Sisäinen tasapaino on jokaisen ulottuvilla, mutta matka sinne voi olla pitkä ja mutkainen."

Johtaja, jolla ei ole tarvetta pelolla hallitsemiseen, voi luoda pelkällä läsnäolollaan turvallista ilmapiiriä. Sellaiseen johtajaan on helppo luottaa ja hänen on helppo valaa muihin uskoa ja innostusta.

Tiedostava johtaja tietää, että pinnan kiristyessä kyse ei ole niinkään ulkopuolisista tekijöistä kuin ihmisen omasta sisäisestä kipuilusta. Kohdatessaan epävarmuutta itsessään hän ei heijasta sen nostattamia tunteita ulospäin, vaan ottaa ne uutena oppina ihmisyydestään.

Henkiseen tasapainoon pyrkivä johtaja ei kaada omaa keskeneräisyyttään muiden niskaan, vaan ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja tunteistaan. Hän ei ole ihmisenä täydellinen ja siksi hyväksyy epätäydellisyyden myös muissa.

Henkinen hyvinvointi näkyy rauhallisuutena ja kykynä hidastaa tarvittaessa. Kun johtajalla ei ole kiire kertoa ensimmäisenä omia ajatuksiaan, jää hänelle aikaa ja tilaa kuunnella muita. Johtaja, joka osaa ja haluaa kuunnella, saa alaisensa helposti puolelleen.

Kyse on hyvin yksinkertaisesta, ihmisyyteen kuuluvasta piirteestä. Meistä jokainen kaipaa sitä, että meidät huomataan ja että meitä kuunnellaan.

Johtaja, jonka ei tarvitse olla huolissaan omasta arvostaan tai korostaa omaa erinomaisuuttaan, on voimaannuttava tekijä työpaikalla. Epäilemättä hänen on myös itsensä helppo olla ja tuo rentous tarttuu muihin. Sama pätee tietenkin meihin kaikkiin, asemasta riippumatta.

Työntekijä, jonka ei tarvitse olla huolissaan omasta arvostaan, uskaltaa tehdä radikaalejakin ehdotuksia ja kokeilla rohkeasti uusia keinoja tehdä työtään. Ei haittaa, vaikka epäonnistuisi, sillä oma arvo ei ole onnistumisesta tai epäonnistumisesta kiinni.

Itseensä tutustuessa kehittyy usein myös herkkyys aistia muiden tunnetiloja. Tunneälyinen johtaja voi tulkita hienovaraisistakin eleistä työyhteisönsä tilaa. Puheeksiotto helpottuu, kun johtaja uskaltaa luottaa omaan intuitioonsa ja epäilyksen herätessä kysyä suoraan, onko jokin pielessä.

Työyhteisössä jokainen vaikuttaa toinen toiseensa ja työpaikan ilmapiiri heijastaa työntekijöiden tunteita. Tämän yhteyden ymmärtävä johtaja tietää, miten tärkeää on huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista organisaation jokaisella tasolla.

"Kyse on omaan totuuteen luottamisesta ja pyrkimyksestä inhimillisyyteen kaikessa toiminnassa."

Itsensä tunteva johtaja tietää omat rajansa. Hän kannustaa alaisiaan ja kollegoitaan huolehtimaan siitä, että nämäkin oppivat tunnistamaan, milloin menee liian lujaa. Johtaja, joka pitää huolta omasta jaksamisestaan, ei anna myöskään alaistensa uupua kohtuuttoman työkuorman alle.

Sisäinen tasapaino on jokaisen ulottuvilla, mutta matka sinne voi olla pitkä ja mutkainen. Usein se vaatii jonkinasteista pysähtymistä ja hiljentymistä itsensä äärelle. Se edellyttää omien tunteiden, ajatusmallien ja rajoitteiden tarkkailua ja syvällistä ymmärrystä siitä, mitkä motiivit itseä ohjaavat.

Kyse on itseensä tutustumisesta ja sen tunnistamisesta, mikä omassa toiminnassa heijastaa ulkopuolisia odotuksia ja mikä taas kumpuaa suoraan sisimmästä. Kyse on yhteyden luomisesta itseensä ja sitä kautta myös muihin. Kyse on omaan totuuteen luottamisesta ja pyrkimyksestä inhimillisyyteen kaikessa toiminnassa.

Modernissa johtamiskoulutuksessa tarvitaan eväitä myös henkiseen hyvinvointiin. Erityisesti aikana, jota peilaa suuri epävarmuus ja kollektiivinen ahdistus tulevaisuuden suunnasta, tarvitsemme johtajia, joilla on sydän paikallaan.

Johtajille ei tule opettaa vain liiketoimintastrategiaa ja henkilöstöjohtamista, vaan myös sitä, miten he itse henkilökohtaisesti voivat kasvaa ihmisinä.

Henkisesti hyvinvoivan johtajan toiminnan kerrannaisvaikutukset näkyvät koko työyhteisössä. Henkisen hyvinvoinnin edistäminen ei ole hörhöilyä tai pehmoilua, vaan sillä saadaan aikaan tuloksia ja tuottavuutta.

Meidän kaikkien kannattaisi olla kiinnostuneita siitä, ovatko johtajamme henkisesti tasapainossa itsensä kanssa.

Marita Niemelä

Marita Niemelä innostaa, kannustaa ja auttaa tutkijoita Vaasan yliopistossa. Hän toimii myös henkisen hyvinvoinnin puolestapuhujana ja yrittäjänä. Blogissaan Sielun maisemaa hän tarkastelee ihmisyyttä ja henkisyyttä näkökulmanaan toivo, rakkaus ja lempeys.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€