Hyveistä syntyy parempi maailma

7191757_mMiksi olemme niin syvissä ongelmissa? Kuinka Suomi saataisiin nousuun? Olemme unohtaneet hyveiden ja luonteen merkityksen hyvässä elämässä. Kulttuuri on kriittinen osa kukoistavaa yhteiskuntaa.

Monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmamme johtuvat hyveiden rapautumisesta. Pyrimme hoitamaan varsinaista tautiamme ”särkylääkkeiden” voimalla. Hyveiden rapautuminen saattaa turvautumaan kipulääkkeisiin samalla, kun varsinainen tauti, rappeutuvat hyveet, jää hoitamatta.

Kaikkia ongelmiamme ei voida ratkoa valtion toimesta. Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee myös hyveellisiä ihmisiä.

Verot vai rehellisyys?

Käytän esimerkkinä suomalaisten helmahyvettä eli rehellisyyttä. Oikeastaan koko yhteiskunnan toimintakyky riippuu rehellisyydestä. Vaikka valtioiden taloudelliseen hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, niin rehellisyys näyttäisi olevan hyvinvoinnin keskeinen edellytys.

Eräs tutkijaryhmä teki muutamia vuosia sitten paljastavan tutkimuksen korruption yhteydestä talouteen. Tutkimuksen tulokset eivät olleet lainkaan yllättäviä. Korruptiolla oli kielteinen vaikutus valtioiden varallisuuteen.

Korruptio hillitsee ulkomaisten investointien virtaamista maahan ja estää pitkän aikavälin talouskasvua. Tämä piti tutkimuksen mukaan paikkansa niin erilaisilla aikaväleillä kuin erilaisissa maissakin.

Koska korruptio estää vaurastumasta, hidastaa talouskasvua ja ehkäisee ulkomaisia investointeja, on se valtioiden kehityksen kannalta todella tuhoisaa. Epärehellisyys riistää kansakunnilta paremman huomisen. Yksilö saattaa epärehellisyydellä päästä jonkun askeleen eteenpäin, mutta yhteiskunnalle epärehellisyydestä koituva lasku on kallis.

Verotuksen taso ei ole maan hyvinvoinnin kannalta likimainkaan niin kriittinen seikka kuin maan rehellisyyden taso. Jos ihmiset päättävät olla pettämättä, valehtelematta ja varastamatta, antavat he maan taloudelle todella tehokasta elvytystä.

Rehellisyys on toimivan talouden pohja

Valitettavasti rehellisyys ei ole enää oikeassa arvossaan edes Suomessa. Nykyisin elämän mitta on menestyminen ja illuusio sen tuomasta onnesta – keinoja kaihtamatta.

Poliitikot antavat katteettomia lupauksia ja pakenevat vastuuta. Julkisuuden henkilöt näyttävät esimerkkiä uskollisuudesta pettämällä puolisoitaan. Pankkiirit suunnittelevat arvopapereja, joita eivät edes itse ymmärrä. Velkoja ei haluta maksaa, vaan mieluummin valitaan kieroiltu konkurssi. Jopa valtiot huijaavat kirjanpidoissaan.

Maailman johtavan liiketalousakateemikon, Clayton Christensenin, mukaan ilman rehellisyyteen nojaavaa moraalista selkärankaa, demokratia ja vapaat markkinat eivät voi toimia, vaan ajaudumme kaaokseen. Ilman rehellisyyttä asiat eivät yksinkertaisesti toimi.

Oivallinen esimerkki löytyy finanssikriisistä. Syy kriisiin oli nimittäin lopulta hyvin yksinkertainen: asuntolainoja ei enää maksettu. Miksi lainoja myönnettiin ihmisille, jotka eivät kyenneet maksamaan niitä? Miksi ihmiset ottivat lainoja, joita he eivät maksaisi? Jossain kohtaa matkalla ripaus hyveellisyyttä olisi pelastanut paljon.

Koko talousjärjestelmämme perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen, jonka perustana on tietenkin luottamus. Yhteistyö liiketoiminnassa on paljon tehokkaampaa ja joustavampaa, jos osapuolet voivat luottaa toisiinsa. Talouden rattaat pyörivät paljon hitaammin, jos kaikista asioista pitää sopia lakimiesten välityksellä.

Riskit kuuluvat talouteen, mutta niin kuuluu myös kyky luottaa toisen sanaan. Talous pysähtyy ja taantuu, jos ihmiset eivät voi luottaa toisiinsa.

Ilman rehellisyyttä ei ole luottamusta. Ilman luottamusta ei ole bisnestä. Ilman bisnestä ei ole toimivaa taloutta. Ilman toimivaa taloutta ole hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Tehokas johtajuus perustuu luottamukseen

Johtajuusguru Peter Druckerin mukaan rehellisyys on myös tehokkaan johtajuuden perusta. Kyse on ansaitusta luottamuksesta. Jos johtaja ei ole ansainnut luottamusta, hänellä ei ole myöskään seuraajia. Luottamus ei edellytä johtajasta pitämistä, eikä johtajan kanssa tarvitse olla kaikesta samaa mieltä.

Luottamus on varmuutta siitä, että johtaja tarkoittaa sitä, mitä sanoo. Kyse on uskosta vanhanaikaiseen rehellisyyteen. Tehokas johtajuus ei perustu älykkyyteen, vaan se perustuu pääosin johdonmukaisuuteen.

Yhteiskunnalle on turmiollista, jos varastaminen, huijaaminen ja valehtelu pesiytyvät kulttuuriin. Aivan yhtä tuhoisaa on, jos emme pidä huolta itsestämme emmekä muista, vaan keskitymme syyttämään toisia ongelmistamme.

On vaarallista, jos vaivumme kyynisyyteen emmekä kannusta tavoittelemaan suuruutta. Juuri nyt tarvitsemme kipeästi lääkkeeksi hyveitä.

Ville Saarikalle

Kirjoittaja Ville Saarikalle on kolmekymppinen kauppatieteiden maisteri, joka työskentelee yritysseminaareja järjestävässä Nordic Business Forumissa. Vapaa-ajallaan hän urheilee sekä tavoittelee viisastumista ja hyvää elämää.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€