Miksi hyvä johtaja on hyvejohtaja?

Miksi hyvä johtaja on hyvejohtajaJohtamisen arvottaminen on koko lailla konstikasta. Onko hyvä johtaja sellainen, joka saa työntekijöistä parhaat puolet irti – vai määräytyykö johtajan kyvykkyys sen mukaan, mitä jää viivan alle? Johtaja on ennen kaikkea suunnannäyttäjä. Hyvä johtaja on siis sellainen, jonka osoittama toiminnan suunta johtaa jonkin ihmisjoukon mahdollisimman suureen hyvinvointiin.

On aiheellista kysyä, mitä johtaminen tarkoittaa. On johtajuutta, managerointia, itsensäjohtamista, suunnannäyttämistä. Ensi käteen näyttää siltä, että johtaminen on käsite, jonka alle on parkkeerattu jos jonkinlaista määräävää toimintaa. Niinkin paljon, että esimerkiksi Amazonin kategoriasta ”Management and Leadership Books” löytyy kymmeniä tuhansia niteitä. Siinä on johtajuustutkijoille maaperää perattavaksi.

Wikipedia tietää kertoa, että johtaminen on ”tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa”. Johtajuuden pohjimmainen funktio onkin ennen kaikkea suunnan osoittaminen jonkin ihmisjoukon toiminnalle. Suuntaa nyt voi näyttää vaikka sormella – mutta minkälainen on hyvä suunnannäyttäjä?

Hyvä johtaja on sellainen, jonka määräämä suunta tuottaa hyvinvointia asianomaisille, oli sitten kyse asiakkaista, osakkeenomistajista tai alaisista. Hyvinvointi puolestaan nojaa  toimintaan. Kuten jo Aristoteles tiesi kertoa, olemme pitkälti sitä, mitä toistuvasti teemme. Jos toistuva aktiviteetti käy yksiin sen kanssa, mitä pidämme arvokkaana, voimme hyvin. Muutoin tuntuu kurjalta. Toimintamme täytyy siis seurata arvomaailmaamme.

Arvoja on kuitenkin moneksi. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Kolmas taas käy ihan kuumana serkkutytön perään. Millä tavalla arvomaailmojen moninaisuus on sitten sovitettavissa johtajuuteen?

Usein käy niin, että johtoasemassa oleva henkilö pyrkii parhaansa mukaan ohjailemaan johdettaviensa toiminnan oman arvomaailmansa puitteisiin sopivaksi. Nyt jos johtajan arvomaailma poikkeaa kovasti alaisten näkemyksistä, asiakkaista puhumattakaan, ei tarvita kovinkaan kummoista loogikkoa toteamaan, miten käy. Onnetonta sakkiahan siitä seuraa.

Johtaja ei kuitenkaan voi pyrkiä miellyttämään kaikkia. Jos johtaja pyrkii sovittelemaan päätöksensä tilanteen mukaan muiden arvomaailman mukaiseksi, on tuloksena päämäärätön tuuliviiri. Arvomaailma, joka joustaa joka tilanteessa ei ole arvomaailma ensinkään.

Hyvästä johtamisesta pitäisi pohjimmiltaan seurata mahdollisimman merkittävää hyvinvointia asianomaisille. Mutta jos tämän konkkaronkan arvomaailman kirjo kulkee spektrin laidasta laitaan, kuinka siinä voi enää tehdä ainoatakaan hyvää päätöstä? Jos kumartaa joka suuntaan, myös pyllistää joka suuntaan.

Juuri tästä syystä hyvä johtaja on hyvejohtaja. Hyveet ovat nimittäin arvoja, jotka sovellettuna tuottavat ihmisille pääsääntöisesti eniten hyvinvointia. Hyveet ovat arvoja, jotka ovat kestäneet inhimillisen toiminnan keskuspilareina läpi koko tunnetun historian. Mietipä millaista olisi, jos kaikki olisivat rohkeita, rehellisiä tai anteliaita.

Ihminen, jonka arvomaailma nojaa hyveisiin, ja joka pyrkii toiminnallaan aktiivisesti muuttamaan maailmaa arvojensa mukaiseksi ei siis ainoastaan lisää omaa hyvinvointiaan saattamalla maailmaa mieluisakseen. Hän muuttaa maailmaa myös suotuisammaksi muille. Hyvä johtaja suuntaa toimintaa niin, että mahdollisimman suuri joukko asianomaisia voi hyvin. Hyvä johtaja on hyvejohtaja.

MIKSI HYVÄ JOHTAJA ON HYVEJOHTAJA?

Johtamisen arvottaminen on koko lailla konstikasta. Onko hyvä johtaja sellainen, joka saa työntekijöistä parhaat puolet irti – vai määräytyykö johtajan kyvykkyys sen mukaan, mitä jää viivan alle? Johtaja on ennen kaikkea suunnannäyttäjä. Hyvä johtaja on siis sellainen, jonka osoittama toiminnan suunta johtaa jonkin ihmisjoukon mahdollisimman suureen hyvinvointiin.

On aiheellista kysyä, mitä johtaminen tarkoittaa. On johtajuutta, managerointia, itsensäjohtamista, suunnannäyttämistä. Ensi käteen näyttää siltä, että johtaminen on käsite, jonka alle on parkkeerattu jos jonkinlaista määräävää toimintaa. Niinkin paljon, että esimerkiksi Amazonin kategoriasta "Management and Leadership Books" löytyy kymmeniä tuhansia niteitä. Siinä on johtajuustutkijoille maaperää perattavaksi.

Wikipedia tietää kertoa, että johtaminen on "tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa". Johtajuuden pohjimmainen funktio onkin ennen kaikkea suunnan osoittaminen jonkin ihmisjoukon toiminnalle. Suuntaa nyt voi näyttää vaikka sormella – mutta minkälainen on hyvä suunnannäyttäjä?

Hyvä johtaja on sellainen, jonka määräämä suunta tuottaa hyvinvointia asianomaisille, oli sitten kyse asiakkaista, osakkeenomistajista tai alaisista. Hyvinvointi puolestaan nojaa toimintaan. Kuten jo Aristoteles tiesi kertoa, olemme pitkälti sitä, mitä toistuvasti teemme. Jos toistuva aktiviteetti käy yksiin sen kanssa, mitä pidämme arvokkaana, voimme hyvin. Muutoin tuntuu kurjalta. Toimintamme täytyy siis seurata arvomaailmaamme.

Arvoja on kuitenkin moneksi. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Kolmas taas käy ihan kuumana serkkutytön perään. Millä tavalla arvomaailmojen moninaisuus on sitten sovitettavissa johtajuuteen? Usein käy niin, että johtoasemassa oleva henkilö pyrkii parhaansa mukaan ohjailemaan johdettaviensa toiminnan oman arvomaailmansa puitteisiin sopivaksi. Nyt jos johtajan arvomaailma poikkeaa kovasti alaisten näkemyksistä, asiakkaista puhumattakaan, ei tarvita kovinkaan kummoista loogikkoa toteamaan, miten käy. Onnetonta sakkiahan siitä seuraa.

Johtaja ei kuitenkaan voi pyrkiä miellyttämään kaikkia. Jos johtaja pyrkii sovittelemaan päätöksensä tilanteen mukaan muiden arvomaailman mukaiseksi, on tuloksena päämäärätön tuuliviiri. Arvomaailma, joka joustaa joka tilanteessa ei ole arvomaailma ensinkään.

Hyvästä johtamisesta pitäisi pohjimmiltaan seurata mahdollisimman merkittävää hyvinvointia asianomaisille. Mutta jos tämän konkkaronkan arvomaailman kirjo kulkee spektrin laidasta laitaan, kuinka siinä voi enää tehdä ainoatakaan hyvää päätöstä? Jos kumartaa joka suuntaan, myös pyllistää joka suuntaan.

Juuri tästä syystä hyvä johtaja on hyvejohtaja. Hyveet ovat nimittäin arvoja, jotka sovellettuna tuottavat ihmisille pääsääntöisesti eniten hyvinvointia. Hyveet ovat arvoja, jotka ovat kestäneet inhimillisen toiminnan keskuspilareina läpi koko tunnetun historian. Mietipä millaista olisi, jos kaikki olisivat rohkeita, rehellisiä tai anteliaita.

Ihminen, jonka arvomaailma nojaa hyveisiin, ja joka pyrkii toiminnallaan aktiivisesti muuttamaan maailmaa arvojensa mukaiseksi ei siis ainoastaan lisää omaa hyvinvointiaan saattamalla maailmaa mieluisakseen. Hän muuttaa maailmaa myös suotuisammaksi muille. Hyvä johtaja suuntaa toimintaa niin, että mahdollisimman suuri joukko asianomaisia voi hyvin. Hyvä johtaja on hyvejohtaja.

Lauri Järvilehto

Lauri Järvilehto on metafyysinen tutkimusmatkailija ja Sherlock Holmes -fani. Hän toimii tutkijana ja kouluttajana Filosofian Akatemia Oy:ssä sekä tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa. Laurin ajattelua ja hyvinvointia käsittelevä esikoiskirja ”Tee itsestäsi mestariajattelija” ilmestyi tammikuussa 2012. Hän kirjoittaa myös suosittua Ajattelun ammattilainen -blogia.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€