Tahdonvoima on taitolaji, joka rakentuu tarkoituksen ympärille

tahdonvoima

Pienellä lautasella oli yksinäinen vaahtokarkki ja pöydän ääressä pieni lapsi. Pöytää rummutellen, lauleskellen, tuolillaan heiluen tämä pieni poika teki kaikkensa, jotta pystyi olemaan syömättä vaahtokarkkia.

Tutkija tulee aivan pian takaisin. Kun hän tulee takaisin, saa lapsi palkkioksi kaksi vaahtokarkkia, jos lapsi on syömättä tätä yhtä karkkia. Walter Mischelin vaahtokarkkitesti on psykologian tutkimuksien helmiä ja se kertoo meille paljon tahdonvoimasta.

Kysymys kuuluu: mistä itsekurimme syntyy?

Tapamme ajatella ja tehdä valintoja sanotaan muodostuvan kahden eri järjestelmän käytöstä. Nobel-palkittu kirjailija Daniel Kahneman käytti käsitteitä ykkös- ja kakkosjärjestelmä, yllä mainittu psykologi Walter Mischel taas käsitteitä kuuma ja kylmä järjestelmä.

Molemmissa tapauksissa toinen järjestelmistä on impulsiivinen, välittömiä ratkaisuja tekevä, toinen harkitseva ja pitkän tähtäimen kautta valintansa tekevä.

Ykkönen, eli kuuma järjestelmämme, on se, joka tekee irrationaalisia ratkaisuja ja päätelmiä arkipäivän tilanteissa mielihalujen, tunnetilojen ja ennakkokäsitysten johtamana. Tämä järjestelmä on helppo virittää tekemään jopa typeriä asioita, kuten aggressiivisuutta, ylensyöntiä, uhkapelaamista ja muuta riskikäyttäytymistä.

Kylmä järjestelmä muistaa uudenvuodenlupauksemme säästää enemmän rahaa, olla tehokkaampia töissä tai liikkua enemmän. Se arvioi tilanteita ja tekee päätöksensä nimensä mukaisesti tunteettomammin.

Mischelin vaahtokarkkitestin lapset, jotka osasivat käyttää kylmää järjestelmää isompien palkkioiden toivossa, pärjäsivät paremmin myöhemmin elämässään: Heillä oli pääasiassa paremmat tulot, menestyksekkäämpi koulutustausta ja parempina pidettäviä persoonallisuuspiirteitä.

"Stoalaista ajatusmallia mukaillen, elämäsi todella muodostuu käsityksestäsi. Jos uskot pystyväsi kehittämään tahdonvoimaasi, voit rakentaa itsehillinnästäsi tehokkaan työkalun tavoitteidesi tueksi."

Onko itsekuri siis mukanamme jo lapsuudesta? Kyseessä on paljon monimutkaisempi asia.

Olen keskustellut korkealle koulutettujen, uraputkessa nousseiden yksilöiden sekä korkean tason urheilijoiden kanssa, jotka sanovat ettei heillä ole itsekuria jossain tietyssä asiassa. Tämä on kovin kummallinen väite, ottaen huomioon kuinka monta iltaa he ovat viettäneet tylsän kirjan ääressä tenttiin lukien, tai kuinka monta tuhatta toistoa he ovat tehneet pallokentällä edetäkseen urallaan.

Saman löydämme tarkastelemalla julkkiskohuja: Suuret urheilutähdet ja poliitikot narahtavat tuon tuosta ties mistä häiriökäyttäytymisistä, huumausaineiden käytöstä ja ihmissuhdesotkuista. Eikö heillä ole lainkaan itsekuria?

Tahdonvoima = Tahdon voima

Tahdonvoiman käsityksestä käytetään usein voimateoriaa: itsekurisi voi väsyä ja kulua päivän mittaan. Eräässä tutkimuksissa koehenkilöitä kiellettiin syömästä heidän eteensä tuotuja vastapaistettuja keksejä. Tämän jälkeen tehtävänä oli ratkaista mahdoton sokkelotehtävä.

Verrattuna niihin, jotka saivat maistaa herkullisia suklaamurukeksejä, tahdonvoimaansa jo kuluttaneet lopettivat ongelmanratkaisun merkittävästi aiemmin.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että paljon työtä vaativat toiminnot tuntuvat heikentävän mahdollisuuksiamme hillitä itseämme. Tutkijat Matthew Galliot ja Roy Baumeister ovat esittäneet että kyse on ihan vain energianpuutteesta, eli kun aivot eivät saa riittävästi polttoainetta, ne alkavat tehdä impulsiivisia päätöksiä.

Tämä energiasyöppö on kohdistettu aivoissamme. Itsekurimme ja etenkin kylmän järjestelmän käyttö löytyy etuotsalohkon kuorelta. Kyseessä on sama alue, joka tekee valintoja ja jonka kautta suurin osa elämäntavoistamme muodostuu.

Ikävä kyllä stressi ja väsymys tyrmäävät etuotsalohkon kuoren pois pelistä. Raskas päivä ja liian aikaisin tulevat deadlinet saavat aikaan kylmän järjestelmän oikosulun, jonka ansiosta turvaudumme vanhoihin tapoihin sekä impulsiivisiin valintoihin.

Esimerkiksi tutkijat David Neal, Wendy Wood ja Aimee Drolet huomasivat, että kovan stressin alla olevat opiskelijat löivät helpommin stopin muutokselle ja palasivat vanhoihin tapoihinsa. Samasta syystä me teemme huonoja valintoja, meuhkaamme ja mesoamme sekä laiminlyömme hyvinvointiamme.

"Sinä pystyt vaikuttamaan siihen, kuinka tahdonvoimaasi kehität. Kyseessä on ominaisuus, siinä missä voima, rohkeus tai kärsivällisyyskin. Sitä tulee harjoittaa, mutta sen ympärillä tulee olla tarkoitus, jotta se voi kehittyä."

Tästä kaikesta käytetään ihan syystäkin nimeä tahdonvoima. Sitä se lopulta on.

Kyseessä on harjoitettava taito ja ominaisuus, joka nojaa paljon omaan tahtoosi. Uskosi siitä, että pystyt kehittämään tahdonvoimaasi ja hillintääsi on olennainen siinä, mitä valintoja tulet tekemään. Voimme helposti juuttua ajatukseen, ettei meillä ole tahdonvoimaa ja että kyseessä on vain luonteemme piirre.

Stoalaista ajatusmallia mukaillen elämäsi todella muodostuu käsityksestäsi siitä. Jos uskot pystyväsi kehittämään tahdonvoimaasi, voit rakentaa itsehillinnästäsi tehokkaan työkalun tavoitteidesi tueksi.

Veronika Job tutkijakumppaneineen huomasi tahdonvoiman taitolajiksi ja kehitettäväksi ominaisuudeksi mieltäneiden yksilöiden pystyvän hillitsemään itsensä pidempään kuin heidän, jotka tyytyivät kohtaloonsa itsekurittomuudesta.

Tämä selittää suuren osan siitä mitä näemme: hairahtelevat huippu-urheilijat ovat vuosien aikana luoneet uskomattoman vahvan tahdonvoiman herätä aamuneljältä salille ja tehdä useita tunteja töitä päivässä lajinsa eteen, samoin kuin jokainen koulun käynyt on rakentanut itselleen itsekurin opiskella armotta tylsiäkin tehtäviä.

Tämä ei kuitenkaan johda siihen, ettemmekö tekisi huonoja valintoja muualla. Stressi, tunnetilat ja ympäristömme vaikuttavat jatkuvasti valintoihimme sekä mielemme järjestelmien käyttöön. Tämän takia tahdonvoima saa monesti selkeitä piirteitä kulumisesta, koska emme ole tietyissä asioissa harjaantuneet sitä käyttämään.

Mitä tahdonvoimasta tulee tietää?

Tahdonvoimamme ei ole valmiiksi hyvä, varsinkaan joka asiassa tai tilanteessa. Ympäristömme, tunteemme, kasvatuksemme ja elämäntapamme vaikuttavat paljon siihen, kuinka taitavia olemme itsekurin hallitsemisessa. Silti, tahdonvoimaa pystyy kehittämään. Et ole tässä tilanteessa lopun elämääsi, ellet itse niin halua.

Sinä pystyt vaikuttamaan siihen, kuinka kehität tahdonvoimaasi. Kyseessä on ominaisuus, siinä missä voima, rohkeus tai kärsivällisyyskin. Sitä tulee harjoittaa, mutta sen ympärillä tulee olla tarkoitus, jotta se voi kehittyä.

Elämäntapojen rakentaminen, sisäinen motivaatio ja syvempi tarkoitus ohjaavat toimintaamme ja luovat kehykset sille, minkä asioiden ympärille me tahdonvoimaa kehitämme.

On täysin sinusta kiinni, jaksatko odottaa kahta vaahtokarkkia.

Ville Vilén

Ville Vilén on voimaileva joogaaja, joka haluaa auttaa sinua rakentamaan pysyviä elämäntapoja ja tavoitteellista toimintaa. Fysioterapian ja liikunnanohjaajan opintojen ohessa hän on toiminut kolumnistina Rovaniemellä ja valmentaa ihmisiä arjen sankareista huippu-urheilijoihin.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€