Puheenkirjoittaja – tarpeeton taustavoima?

Hyvis puheenkirjoittaja2

Suomesta ei juuri puheenkirjoittajia löydy. Monet ovatkin sitä mieltä, että tällaiset ovat parhaimmillaan tarpeettomia ja pahimmillaan vaarallisia. Mutta olisiko yrityksille ja organisaatioille kuitenkin hyötyä siitä, että johtajan esiintymisiä suunnittelisi alan ammattilainen?

Tietoliikenneyhtiö Nokia etsi toimitusjohtajalleen puheenkirjoittajaa tänä talvena. Haku ei pysynyt pienen, asialle omistautuneen viestintäammattilaisporukan tiedossa, vaan Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen. Uutisarvo syntyi siitä, että puheenkirjoittajan paikkoja ei joka päivä ole maassamme auki.

Helsingin Sanomat kysyi jutussa kolmelta suomalaiselta suuryritykseltä, kuinka heidän johtajilleen laaditaan puheita. Yhdessäkään firmassa ei ollut palkattuja puheenkirjoittajia, ja jokaisessa johtajilla oli erittäin iso rooli omien esitystensä valmistelussa: usein he laativat puheensa itse, ja saivat työhön apua, jos sitä pyysivät. Näiden yritysten joukossa olivat muun muassa kansainvälinen hissijätti KONE ja öljy-yhtiö Neste.

Vaikuttavaa puhumista ei arvosteta

Olen käynyt parin vuoden aikana eurooppalaisten puheenkirjoittajien seminaareissa. Näissä tilaisuuksissa havaitsee, että ero Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden välillä on melkoinen.

Ulkomailla pienemmissäkin organisaatioissa saattaa työskennellä puheiden kirjoittamiseen erikoistunut henkilö. Suuryrityksissä tämä on selviö. Eri maiden ministeriöissä heitä on suuri joukko. Suomessa ei puheenkirjoittaja-titteliä löydy ministeriöiden palkkalistoilta.

Mielestäni tämä on huolestuttavaa, sillä se kertoo omaa kieltänsä siitä, että vieläkään kulttuurissamme ei oteta kyllin tosissaan vaikuttavaa ja vakuuttavaa esiintymistä. Suuryrityksen ykkösedustaja on toimitusjohtaja: hän on yrityksen kasvot, sanat ja ääni ulospäin (ja toki myös yrityksen sisällä). Johtajan esiintymisen onnistumisia voidaan mitata rahassa.

Epäilemättä monet yritysjohtajat ovat harjaantuneita esiintyjiä, ja monilla heistä on varmasti kykyä suunnitella omia puheenvuorojaan. Voidaan kuitenkin kysyä, tulisiko näistä puheenvuoroista vieläkin parempia, jos niitä työstäisi puheen ja vaikuttamisen ammattilainen?

Ja vaikka johtajalla olisikin retorista osaamista, onko hänellä riittävästi aikaa? Loisteliaan puheen työstämisessä saattaa kestää päiviä, viikkoja, jopa kuukausia.

Väistämättä herää epäilys, että puheiden ja esiintymisten suunnittelussa oma rima lasketaan niin alas, että se on helppo ylittää. Aivan huippusuoritukseen ei edes pyritä. Tämä kertoo siitä, ettei puheen merkitystä muutoksen tekijänä, väkevänä vaikuttamisen välineenä, tiedosteta kyllin hyvin.

Onko merkitystä sillä, "miten sanotaan"?

Helsingin Sanomien uutinen synnytti keskustelua (johon itsekin osallistuin). Keskustelussa nousi esille perinteisiä ennakkoluuloja, joille olisi jo aika antaa tyrmäysisku.

Yksi usein toistuva ajatus on, että tärkeintä on se, “mitä sanotaan”, ei niinkään se, “miten sanotaan”. Tämän pohjalta esitetään vastakkainasettelu: ajatellaan, ettei retoriikkaan ja vaikuttavaan esiintymiseen tarvitse kiinnittää juurikaan huomiota.

Tämä on tietenkin väärin. En voi kuvitella, että yksikään ammattipuheenkirjoittaja ajattelisi, että se “mitä sanotaan” olisi vähäarvoista. Ei suinkaan – sillä on tietenkin mitä suurin merkitys.

Mutta jos puhuja on kuolettavan tylsä, kukaan ei jaksa kuunnella häntä. Jos hän on epäselvä, häntä ei ymmärretä. Jos hän sanoo liikaa asioita, eikä osaa korostaa keskeistä viestiään, kukaan ei muista puheen sisältöä.

Jos hän puhuu luettavaksi tarkoitettua tekstiä, kuulijat eivät pysy perässä. Jos puheessa ei ole kiinnostusta virittävää alkua, kertomuksia, esimerkkejä, sanaleikkejä, metaforia, toistoa, huumoria, väitteitä ja kokonaisuuden huipentavaa lopusta, ei puhuja saa yleisöä temmatuksi mukaansa.

Jotta tämä kaikki ja paljon muuta löytyisi jokaisesta puheesta, jonka johtaja pitää, tarvitaan puheenkirjoittajia ja esiintymisen sparraajia.

Pistääkö puheenkirjoittaja sanoja toisen suuhun?

On esitetty myös yleinen väärinkäsitys, että puheenkirjoittaja pistää puhujalle sanoja suuhun. Ikään kuin puheenkirjoittajan laatima puhe olisi jotenkin epäaito, falski, eikä vastaisi puhujan omia ajatuksia.

Ammattipuheenkirjoittaja kuuntelee hyvinkin tarkkaavaisesti, mitä puhuja on suunnitellut sanovansa. Lukuisten kysymysten ja keskustelun kautta tarkentuvat puheen päämäärä, tarkoitus, ydinviestit ja sisällöt.

Jos puheenkirjoittaja on taitava, hän kerää vieläpä kaiken mahdollisen tiedon puhujan tyylistä, jotta osaa laatia tämän suuhun helposti luontuvan puheen.

Prosessi ei suinkaan pääty siihen, että puheenkirjoittaja saa tekstin valmiiksi. Se on vasta ensimmäinen luonnos, jota aletaan hioa puhujan toiveiden mukaisesti. Tällainen prosessi ei ainoastaan auta parantamaan sitä, “miten sanotaan”, vaan puhuja löytää puheenkirjoittajan avustuksella oikeita ajatuksia ja näille ajatuksille osuvia sanoja. Ne eivät ole kuitenkaan puheenkirjoittajan omia sanoja, vaan mitä suurimmassa määrin puhujan omia sanoja.

Uusi puhekulttuuri nousee

Vaikka kehitys onkin hidasta, kulttuuri muuttuu Suomessakin hyvään suuntaan. Puheen voima ja mahdollisuudet nousevat julkiseen keskusteluun nykyään useammin kuin takavuosina.

Hyvä esimerkki tästä on tasavallan presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa: puheen sisällöstä ja tyylistä käytiin julkista keskustelua monta päivää. Nordic Business Forumin tyylisten seminaarien kautta valovoimaisten puhujien arvostus on noussut.

Youtube on tuonut kaikkien katsottavaksi TED-puheita ja tuhansia muita loistavia esityksiä.  Yhä useammin Suomessakin poliitikkojen julkisia esiintymisiä ruoditaan niiden vaikuttavuuden ja retoriikan näkökulmasta.

Ehkäpä elämme sellaisenkin ajan kynnyksellä, ettei puheenkirjoittajan hakuilmoituskaan ole enää valtakunnan uutinen.

Antti Mustakallio

Antti Mustakallio on puhetaidon kouluttaja ja Retoriikan kesäkoulun rehtori. Aiemmin hän on toiminut Helsingin yliopiston eksegetiikan osaston tutkijana ja Helsingin piispan teologisena sihteerinä. Antti kirjoittaa puhetaidosta ja retoriikasta myös blogissaan Sanahaltuun.fi.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€