Masennuksen uudet tuulet: Terapia hengellistyy?

Suomessa on 200 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Avuntarve on niin suuri, ettei julkinen terveydenhuolto selviä siitä yksin mallikkaasti. Työelämän haasteet ovat yhä enemmän henkistä kyvykkyyttä korostavia, ja sen resurssin vaaliminen ei ole yksin lääketieteen velvollisuus.

Masennukset uudet tuulet osa 1Masennus on toistuvasti suosittuna aiheena mediassa ja kirjallisuudessa. Eikä liene suosio hiipuvan, sillä WHO (Maailman terveysjärjestö) ennustaa sen olevan 20 vuoden kuluttua maailman suurin terveydellinen ongelma sekä taloudellisesti että sosiologisesti. Suomessa työkyvyttömyyseläketilastojen toisella sijalla ovat mielenterveysongelmat ja niistä yleisimpänä masennus.

Masennus syö eläketurvakeskuksen esityksen mukaan koulutustaustaltaan korkeita, hieman useammin naisia kuin miehiä ja molempia varhaisemmin kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon resurssit käyvät savuavalla liekillä. Työterveyslaitoksen johtaman tutkimuksen mukaan hoidon laatu ei ole parantunut masentuneiden eläköityessä. Kivet ovat siis käännettävä ja luovuus löydettävä masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Lyhytterapiat yleistyvät

Terapialinjaukset ovat muuttumassa aktiivisemmiksi, järjestäytyneemmiksi ja tavoitteellisemmiksi. Aktiivisuus ei tarkoita suorituskeskeisyyttä vaan tiedostavaa asennetta. Jaksoille suunnitellaan yhdessä tavoitteet ja terapiatunnin vaikutusta laajennetaan välitehtävien avulla koskettamaan arkipäivää ja pidentämään terapiaistunnolla alkavaa prosessointia.

Välitehtävien päämäärä on lisätä asiakkaan kykyä tarkastella omien ajatuksien, tunteiden ja toimintatapojen yhteyttä, toimivuutta ja syntyhistoriaa sekä vapautua luovempaan ongelmanratkaisukykyyn ja elämänhallintaan.

Edelleen pitkillä terapioilla on tärkeä kohderyhmänsä, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti lyhyemmissä sarjoissa etenevät terapiat tulevat lisääntymään tavoittaen suuremman kohderyhmän. Sarjojen välinen aika toimii terapeutille ja asiakkaalle reflektioaikana, jolloin testataan uusia ajatus- ja toimintatapoja sekä kartoitetaan edistyminen ja haasteet.

Tämä suuntaus toivottavasti mahdollistaa asiakkaalle sen, että Kela voisi myöntää eri elämänvaiheissa lyhyempiä kuntoutusjaksoja tämänhetkisen käytännön sijaan, joka on karkeasti yksi psykoterapia per elämä.

Onnellisuustutkimus

Viimeinen vuosikymmen on löytänyt masennuksen ohella onnellisuustutkimuksen.

Hämmästyttävän pitkään patologialähtöinen ote onkin terveyteen ollut virallinen suhtautumistapa. Voimavarakeskeisyys ja asiakkaan voimauttaminen ovat tuoneet toivekkuutta, vaalineet itsemääräämisoikeutta ja tervettä vastuuta.

Tämä vuosikymmen on tuonut myös lifecoachit ja mentorit auttamaan yhä monimutkaisemmaksi käyvää elämää. Kaikki asiallinen tieto elämäntaidoista on tarpeen, sillä tulevaisuudessa elämä tuskin yksinkertaistuu luonnolliselta kulultaan.

Terapiakirjo

Varsinkin 2000-luvulla terapiakäsite on laajentunut keskusteluterapian ytimestä monipuolisesti elämän eri osa-alueille. Vaikka edelleen keskusteluterapia on keskeinen terapiamuoto, voi myös muut ja jo varsin arkisetkin asiat tarjota terapeuttisen näkökulman.

Alan kirjallisuutta löytää laaja-alaisesti kansankielellä, itsehoitoryhmiä on reaalimaailmassa ja netissä sekä masennuksen hoidossa yrittäjiä yllättäviltäkin aloilta. Hoitoa on tarjolla leffa-, taide-, tanssi- ja valokuvaterapiana, eläimistä pitäville equine-terapiana ja lukutoukalle kirjallisuusterapiana, muutaman mainitakseni.

Monipuolistuva tarjonta jättää asiakkaalle vastuun lähdekriittisyydestä eri terapeuttien, coachien ja mentorien keskellä. Alan kouluttajien ja harjoittajien kirjavuudesta johtuen tämä voi olla toisinaan huomattavankin vaikeaa. Kuvaavaa on, että standardoitua psykoterapiakoulutusta ei Suomessa vieläkään ole, vaan jokainen kouluttautuja hakee Valviralta (Sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto) erillistä päätöstä psykoterapiapätevyydestään.

Yksinkertainen itsehoito

Liikunta lienee vanhimpia itsehoidon menetelmiä alkoholin ohella, mutta jälkimmäistä toimivampi pitkällä tähtäimellä. Ennen kaikkea liikunta vaikuttaisi olevan masennuksen ehkäisyssä ja lievässä masennuksessa toimiva. ”Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita, ja toisaalta vähän liikkuvat näyttävät sairastuvan useammin depressioon kuin paljon liikkuvat ” (www.kaypahoito.fi).

Yhdellä kestävyysliikuntakerralla on jopa yhden depressiolääkkeen verran (sertraliini) mielialaa kohottava vaikutus. Aloitekyvyttömyys on kuitenkin masennuksen tyyppiore ja liikunta vaatii toisinaan varsin pontevaakin aloitekykyisyyttä, jo ihan normaalillakin mielentilalla.

Tieto liikunnan masennusta lievittävästä vaikutuksesta voi rohkaista läheisiä houkuttelemaan alakuloinen ystävä urheilun pariin. Liikunta keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista ja tuo sosiaalista tukea (www.kaypahoito.fi).

Niinikään päivärytmin normalisoiminen, pimeään aikaan kirkasvalohoito, riittävä uni, monipuolinen ruokavalio ja omega-3 -lisä voivat kuulostaa jo lapsellisenkin yksinkertaisilta neuvoilta, mutta tosiasiassa niiden takaa löytyy tutkittua tietoa mielialaan vaikutuksesta. Mielialapäiväkirja paljastaa nopeasti poikkeavan elämäntavan kuormituksen psyykeelle.

Terapeuttisen toiminnan voisi näin kiteyttää miksi tahansa mielekkääksi toiminnaksi, joka tasapainottaa elämänrytmin, auttaa etäännyttämään ongelmista lisäten luovaa ongelmanratkaisukykyä ja voimavaroja. Toipumista kannattaa jouduttaa itsehoidon ja ennaltaehkäisevän työn avulla odotellessa ammattiauttajaa.

Hengellisyyden uusi tuleminen

Kesän uutuuskirjassa toivutaan Mielekkäästi irti masennuksesta mindfullnessia käyttäen. Mindfullnes on alunperin zen-buddhismiin pohjautuvaa meditatiivista läsnäolon harjoittelua. Uusrenesanssin kokeneena se on löytänyt tiensä laaja-alaisesti psykiatriaan. Siitä uskotaan olevan hyötyä sairauksien hoidossa, ennalta ehkäisyssä ja yhtälailla terapeuttien työssäjaksamisessa.

Mindfullness ei ole siis täsmälääke, pikemminkin lifestyle-lääke. Sen perusajatuksena on tietoinen, lempeä ja rento läsnäolon taito (kussakin) hetkessä.

Mindfullnesin avulla pyritään lisäämään kykyä vastaanottaa laaja-alaisesti informaatiota ilman sen ensisijaista arvottamista hyvään tai minälle uhkaavaan informaatioon. Mielen läpi liu-utetaan kuin liukuhihnalla eri aisteista ja tietoisuudesta nousevaa materiaaliaa. Sen sijaan, että henkilö keskittyisi noukkimaan uhkaavat elementit hihnalta, hän pitää huolta siitä, että hihna pyörii ja materiaali kulkee.

Mindfullness tähdentää läsnäolossa maltilliseen, tutkivaan ja uteliaaseen lintuperspektiiviin asettumista subjektiivisen ja nopeasti reagoivan minän sijaan. Subjektiivinen minä on kuin mielensisäisen taistelun tuoksinassa olevana sotilas; miekka heiluu nopeasti sinne tänne uhkaavan viestin yllättäessä.

Objektiivinen minä puolestaan seuraa taistelua kukkulalta, tarpeeksi etäällä nähdäkseen kokonaisuuden ja voidakseen reagoida olennaiseen, sopivalla tavalla ja hetkellä.

Buddhalaisuus on pop

Mielenterveyden hoidossa hengellisyys on aina ollut lähellä. Psykiatrian nopean kehityksen myötä kristinusko on monessa mielessä siirtynyt tästä paritanssista takavasemmalle anteeksipyytävään sävyyn. Anteeksipyydeltävää toki on ollutkin, mutta vaikka hengellisyys voi saada pimeät kasvot, on tutkimuksissa todettu henkilökohtaisen vakaumuksen tukevan mielenterveyttä ja ehkäisevän mielenterveydelle riskialtista elämäntapaa.

Uudet, ns. kolmannen aallon psykoterapiat, hyödyntävät kaikki zenbuddhalaisuutta. Tässä ajassa psykologian näyttäisi olevan virallisesti helpompi adaptoida buddhalaisuus kuin kristinusko.

Tämä ei liene johtuvan yksittäisistä tekniikoista, sillä mindfullnessin lailla kristinuskon jäsentävän ja ei-jäsentävän (diskursiivisen ja non-diskursiivisen) kontemplaation tai mietiskelyn tarkoituksena on luoda etäisyyttä, saavuttaa uudenlainen perspektiivi nykyhetkeen ja lisätä tietoista läsnäoloa. Kognitiivisen terapian periaatteet myötäilevät niin Uuden kuin Vanhan testamentinkin oppeja, ja kristinusko tarjoaa arvotasolla tasapainoiseen elämään johtavia elämänviisauksia.

Ennemmin tai myöhemmin törmää kuitenkin kysymykseen Jumalasta. Onko Jumalaa, tarvitsenko häntä ja miksi Jeesus?

Henkilökohtainen suhde Jumalaan ei kuulu buddhalaisuuteen, ja siksi se antaakin väljyyttä sekoittua psykiatriaan. Buddhalaisuudesta on helpommin eroteltavissa tekniikoita ilman, että joutuisi ottamaan kantaa vuorovaikutushaluiseen Jumalaan. Toisaalta ihminen jää huomattavan yksin ikuisuusperspektiivissäkin, mikä ei taida lohduttavan masentunutta.

Ηeidi Rοberts

Kirjoittaja Ηeidi Rοberts on lääkäri (LL). Hän syventyy psykoterapiaan, harrastaa taiteita ja on erityisen kiinnostunut mielen tutkimuksen ja kristillisyyden leikkauspisteistä.

 
  • Jason

    Aika kiinnostavaa, että hengellisyys on nyt ”hyväksyttyä" terapiassa. Tai ainakin tietynlainen hengellisyys, kuten kirjotuksesi lopussa annat ymmärtää.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan artikkelisarjan seuraavaa osaa (tai seuraavia osia?). Ajatuksissasi yhdistyy monta kiinnostavaa ja tärkeää teemaa; lähestymistapasi on uniikki, etten sanoisi. Jos sinä et kirjoittaisi näistä asioista, en tiedä missä niistä voisi lukea.

  • Onnellisuuden ja eri uskojen suhde on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja tutkimuksen arvoinen aihe.

    Buddhalaisuuden suosio kristinuskon kustannuksella ei mielestäni liity ensisijaisesti niinkään vuorovaikutushaluisen Jumalan ja persoonattoman jumaluuden eroihin, vaan pikemminkin eri uskojen kommunikaatiotapoihin. Täytyy myöntää, että kristittynä olen usein kaivannut iloa kirkkoihin ja kristillisyyteen. Jopa Raamattua lukiessani huomaan, että mielialani ei yleensä automaattisesti piristy, mikä johtunee osittain retoriikasta, jolla on haluttu ihmiset tuntemaan itsensä syntisiksi, jotta he tajuaisivat pelastuksen tarpeen. Sen sijaan muita hengellisiä teoksia lukiessani saan yleensä kosketuksen rakkauteen, joka saa minut onnelliseksi ilman ponnisteluita.

    Tästä johtuen lukisin mielelläni Raamatun retoriikan tutkimuksia onnellisuuden näkökulmasta.

  • Heidi

    Olen Johanna samaa mieltä, ja kiteytit sen hienosti, että kristinuskon sanomaa tahdotaan usein forseerata synnillä. Ikäänkuin se ei riittäisi mitä Jumala herättää ihmisessä vaan sitä pitää hieman "varan vuoksi" alleviivata. Niinikään kristinuskon käsitteitä ja termejä voisi aukilukea mielestäni paremmin koskettamaan käytännönelämän vaikeuksissa painivaa. Mutta siitä urkeaakin toinen artikkeli. 🙂

    Luulen, että buddhalaisuus sulautuu niin sutjakkaasti terapeuteille ja potilalle, koska siihen pohjatuva mindfullness ei alleviivaa existentiaalisia kysymyksiä. Uskoisin, että ihmiset mieltävät vaikka HOT- terapian (3. aallon terapiamuodon) jossa keskeisesti painotetaan, että ajattelussa ei ole koskaan oikeaa tai väärää- eikä siten niitä tule muokata, näppäräksi työvälineeksi eivätkä näe siinä sitoutuneensa tiettyyn filosofiaan. Edelleenkin ne sopivat jo esillä olevaan yhteiskunnalliseen ajatteluun eivätkä siten "pomppaa " esiin enää kummajaisina. Buddhalaisuus näyttää tarjoavan täyden yksilön vapauden ja koskemattomuuden.

    Kiitos Jason kommentistasi. Onkin erittäin mielenkiintoista miten kristinusko ottaa tämän terapian ja hengellisyyden haasteen vastaan. Lähteekö se aktiivisesti jäsentämään omaa linjaa vai adoptoivatko kristityt psykoterapeutit valtalinjan. Hienoa, että asioista puhutaan nyt avoimesti eikä uskonnon osuutta yritetä piilottaa. Vielä vajaa 10v sitten ei olisi tullut kuuloonkaan, että vaikkapa virallisilla koulutuspäivillä sekoitettaisiin psykiatrisia hoitoja ja uskontoa.

    Ruotsissa on alkavia orastavia merkkejä siitä, että kristityt (ainakin, muslimeista en osaa sanoa) ovat toivoneet viralliseen psykoterapia linjaukseen omalle arvomaailmalleen sopivia terapiamuotoja 3. aallon terapioiden rinnalle. Toinen kysymys on, onko sellaista.

  • Markku Lepojärvi

    Hei Heidi,

    erittäin hyvä artikkeli. Kiitos!

    Mielelläni lukisin lisää ajatuksiasi eri terapia muodoista liittyen ihmisen holistisuuteen.

    Kun tutkimme esim. masentuneisuutta ja syitä siihen, varmaan syy ja seuraus -löydöt voivat yllättää meidät.

    Kun ihminen on kerran holistinen niin suhtautuminen ihmisen "oireisiin" tulisi olla holistista. Siitä siis seuraa, että hengellisyyttä voi yhtä vähän jättää pois kuin ruokavaliotakin.

    Eikö ihmisen kaikki osa-alueet korreloi toisiinsa, vähän niinkuin teemalla "hyvä ruoka, parempi mieli"? Toisaalta jos ihminen on sisäisesti eksyksissä, niin sitä ongelmaa ei välttämättä ratkaise terveelliset elämäntavat ellei siihen kuulu myös hengellisesti tervettä elämäntapaa.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan jatkoa.

  • Heidi

    Kiitos Markku kommentistasi.

    Uskon, että juuri lääketieteen nopeatempoisen ja fragmentoivan lähestymistavan johdosta, tilausta on ollut rauhallisuutta, hyväksyntää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia korostavalle lähestymiselle.

    Me olemme jotenkin täällä länsimaissa onnistuneet ulkoistamaan ihmisen hyvinvoinnin lääketieteelle ja se on puolestaan pilkkonut sen eri osiin ja delegoinut osat eri asiantuntijoille. Toisaalta hyvässä mielessä onnistuen kehittämään erityisosaamisalueita, toisaalta epäonnistuneesti, sillä kokonaisnäkemys helposti hämärtyy.

    Elämäntapaterapioilla on nyt vastetta siihen, että yksittäinen ihminen kokee olevansa varsin hukassa kaiken informaatiotulvan alla, arvot hukassa.

    Hyväksymis- ja omistautumisterapia näyttää tarjoavan "koko paketin", se on enemmän kuin terapia, se on filosofia, jonka uskotaan sopivan kaikille, ei vain psyykkisten ongelmien parissa.

    Kuten edellä kirjoitin, odotan mielenkiinnolla synnyttääkö tämä laajempaa pohdiskelua yhteiskunnassa, sillä suuntaus sisältää varsin radikaalejakin käsityksiä.

  • Masennus ja siitä parantuminen.

    Hengellisyys eli minulle ihmisyyden tunteminen, johon olen päätynyt pitkällä matkallani selvitellessäni tietäni masennuksesta takaisin elämään ja siitä eteenpäin. Ihminen on kokonaisuus, jonka kaikki puolet tulee tulla näkyville, jotta saavuttaa tasapainoisen hyvinvoinnin.

    Joten aiheesta lisää ja lisää, vaikka kuinka paljon. Kirjoitan päivittän masennuksesta ja siitä henkisyydestä mihin mustaan sukeltamisen kautta pääsi. Se ei ole uskonnollisuutta, vaan laajempaa tiedostamista ja itsensä tuntemusta.

    Olen valo
    ikuisuus
    läheisyys
    kaikkeus itsessäni
    jumaluus minussa

    http://katjalemberg.blogspot.com/

    olen kanssasi yhtä
    -katja-

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€