Uskon, että juuri lääketieteen nopeatempoisen ja fragmentoivan lähestymistavan johdosta, tilausta on ollut rauhallisuutta, hyväksyntää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia korostavalle lähestymiselle.

Me olemme jotenkin täällä länsimaissa onnistuneet ulkoistamaan ihmisen hyvinvoinnin lääketieteelle ja se on puolestaan pilkkonut sen eri osiin ja delegoinut osat eri asiantuntijoille. Toisaalta hyvässä mielessä onnistuen kehittämään erityisosaamisalueita, toisaalta epäonnistuneesti, sillä kokonaisnäkemys helposti hämärtyy.

Elämäntapaterapioilla on nyt vastetta siihen, että yksittäinen ihminen kokee olevansa varsin hukassa kaiken informaatiotulvan alla, arvot hukassa.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia näyttää tarjoavan "koko paketin", se on enemmän kuin terapia, se on filosofia, jonka uskotaan sopivan kaikille, ei vain psyykkisten ongelmien parissa.

Kuten edellä kirjoitin, odotan mielenkiinnolla synnyttääkö tämä laajempaa pohdiskelua yhteiskunnassa, sillä suuntaus sisältää varsin radikaalejakin käsityksiä.

erittäin hyvä artikkeli. Kiitos!

Mielelläni lukisin lisää ajatuksiasi eri terapia muodoista liittyen ihmisen holistisuuteen.

Kun tutkimme esim. masentuneisuutta ja syitä siihen, varmaan syy ja seuraus -löydöt voivat yllättää meidät.

Kun ihminen on kerran holistinen niin suhtautuminen ihmisen "oireisiin" tulisi olla holistista. Siitä siis seuraa, että hengellisyyttä voi yhtä vähän jättää pois kuin ruokavaliotakin.

Eikö ihmisen kaikki osa-alueet korreloi toisiinsa, vähän niinkuin teemalla "hyvä ruoka, parempi mieli"? Toisaalta jos ihminen on sisäisesti eksyksissä, niin sitä ongelmaa ei välttämättä ratkaise terveelliset elämäntavat ellei siihen kuulu myös hengellisesti tervettä elämäntapaa.

Jään mielenkiinnolla odottamaan jatkoa.

Luulen, että buddhalaisuus sulautuu niin sutjakkaasti terapeuteille ja potilalle, koska siihen pohjatuva mindfullness ei alleviivaa existentiaalisia kysymyksiä. Uskoisin, että ihmiset mieltävät vaikka HOT- terapian (3. aallon terapiamuodon) jossa keskeisesti painotetaan, että ajattelussa ei ole koskaan oikeaa tai väärää- eikä siten niitä tule muokata, näppäräksi työvälineeksi eivätkä näe siinä sitoutuneensa tiettyyn filosofiaan. Edelleenkin ne sopivat jo esillä olevaan yhteiskunnalliseen ajatteluun eivätkä siten "pomppaa " esiin enää kummajaisina. Buddhalaisuus näyttää tarjoavan täyden yksilön vapauden ja koskemattomuuden.

Kiitos Jason kommentistasi. Onkin erittäin mielenkiintoista miten kristinusko ottaa tämän terapian ja hengellisyyden haasteen vastaan. Lähteekö se aktiivisesti jäsentämään omaa linjaa vai adoptoivatko kristityt psykoterapeutit valtalinjan. Hienoa, että asioista puhutaan nyt avoimesti eikä uskonnon osuutta yritetä piilottaa. Vielä vajaa 10v sitten ei olisi tullut kuuloonkaan, että vaikkapa virallisilla koulutuspäivillä sekoitettaisiin psykiatrisia hoitoja ja uskontoa.

Ruotsissa on alkavia orastavia merkkejä siitä, että kristityt (ainakin, muslimeista en osaa sanoa) ovat toivoneet viralliseen psykoterapia linjaukseen omalle arvomaailmalleen sopivia terapiamuotoja 3. aallon terapioiden rinnalle. Toinen kysymys on, onko sellaista.

Buddhalaisuuden suosio kristinuskon kustannuksella ei mielestäni liity ensisijaisesti niinkään vuorovaikutushaluisen Jumalan ja persoonattoman jumaluuden eroihin, vaan pikemminkin eri uskojen kommunikaatiotapoihin. Täytyy myöntää, että kristittynä olen usein kaivannut iloa kirkkoihin ja kristillisyyteen. Jopa Raamattua lukiessani huomaan, että mielialani ei yleensä automaattisesti piristy, mikä johtunee osittain retoriikasta, jolla on haluttu ihmiset tuntemaan itsensä syntisiksi, jotta he tajuaisivat pelastuksen tarpeen. Sen sijaan muita hengellisiä teoksia lukiessani saan yleensä kosketuksen rakkauteen, joka saa minut onnelliseksi ilman ponnisteluita.

Tästä johtuen lukisin mielelläni Raamatun retoriikan tutkimuksia onnellisuuden näkökulmasta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan artikkelisarjan seuraavaa osaa (tai seuraavia osia?). Ajatuksissasi yhdistyy monta kiinnostavaa ja tärkeää teemaa; lähestymistapasi on uniikki, etten sanoisi. Jos sinä et kirjoittaisi näistä asioista, en tiedä missä niistä voisi lukea.