Erehtyminen on ihmisyyttä – anteeksianto kannattaa

Anteeksiannon tutkiminen herättää kiinnostusta niin psykologien, filosofien, teologien kuin lääkärienkin piireissä. Tieteellisissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan anteeksiantamisen parantavan myös terveyttä.

Johtajuudessa anteeksiantamisen kulttuuria ei voi väheksyä. Koska erehtyminen on inhimillistä, hyvän johtajan yksi tärkeimmistä askelista on luoda sellaiset olosuhteet, jotka edistävät anteeksiantoa, sovinnontekoa ja armeliaisuutta.

Viha synnyttää tarpeen

Tarve anteeksiantamiselle syntyy tunteesta, jota kutsumme vihaksi. Viha on tunne, jonka tehtävänä on kertoa, kun meille jotain tärkeää uhataan. Vihan tarkoituksena on kertoa, milloin meidän yksilöllisiä rajojamme rikotaan.

Pysähdy. Ajattele mielessäsi ihmistä, jolta puuttuu kokonaan omat rajat. Miltä tämän ihmisen elämä näyttää?

Piirtyykö mieleesi kuva ihmisestä, joka on ohjailtavissa ja käytettävissä aina tarvittaessa? Rajaton on ikään kuin kynnysmatto – ihminen, jota jotkut käyttävät hyväkseen omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen.

Vihan näyttämistä yleisesti hieman paheksutaan. Ehkä eritoten suomalaisessa yhteiskunnassa suuttumuksen näyttämistä vieroksutaan.

Viha voimana

On hyvä muistaa, että suuttumus on sallittua ja aggressio oikein kohdistettuna hyvä asia. Viisaasti kanavoituna viha toimii rakentavana voimana: Vihan voi kohdistaa esimerkiksi yhteiskunnan kehittämiseen, kirjoittamiseen tai musiikkiin.

Vihan ei ole soveliasta antaa purkautua toisia vahingoittavana tai uhkaavana käytöksenä. Jos sisältään löytää tukahdutettua vihaa, voi olla paikallaan kääntyä ammattiauttajan puoleen.

Vihan rakentava käsittely on avainasemassa, kun pyritään kohti turvallisempaa ja vakaampaa elämää. Viha kääntyy voimaksi, kun sen oppii valjastamaan lujasti rajojen asettamiseen. Miten sinä hyväksyt itseäsi kohdeltavan ja miten et?

Itsekkyyden kautta

Anteeksianto on pohjimmiltaan itsekäs teko. Anteeksianto nimittäin vapauttaa vihan ja katkeruuden pauloissa elävän.

Terveellä tavalla itsekäs pitää lujasti omista rajoistaan kiinni, mutta osaa myös joustaa. Hän ei käytä muita hyväkseen, mutta ei myöskään alistu tai hyväksy väärinkohtelua omalle kohdalleen.

Terveesti itsekäs ei anna ihmisten hyväksikäyttää itseään koska arvostaa itseään. Terveesti itsekäs puolustaa itseään, läheisiään ja kaikkea tärkeäksi mieltämäänsä. Haitalliset
ihmissuhteet hän karsii elämästään.

Voidaan puhua lämpimästä mutta lujasta tilata. Juuri tuon tilan voisi ajatella olevan tasapainoinen tila itsekkyyden ja epäitsekkyyden välillä. Itsekkyys on hyve, koska vain itsekäs voi olla aidosti epäitsekäs.

Anteeksianto on valinta

Anteeksianto on viisaasti itsekkään ihmisen tietoinen valinta. Se on parasta mitä milloinkaan voi tehdä. Vihanpito kuluttaa, pitkittynyt vihanpito kuluttaa enemmän. Kun päästää vihanpidosta irti, anteeksiannon huomaa helpottavana vapauden tunteena.

Anteeksianto ei ole unohtamista. On tärkeää muistaa, jotta emme salli samojen tekojen toistuvan uudestaan.

Anteeksianto on uskoa muutokseen. Muutokseen on järkevää uskoa, koska varmaa on vain taukoamaton muuttuminen.

Yksinkertaisimmillaan anteeksianto tarkoittaa sitä, että väärinkohdeltu luopuu oikeudestaan maksaa takaisin. Se katkaisee negatiivisen ketjun ja muuttaa omaa elämää ja sitä kautta myös vuorovaikutussuhteita positiivisempaan suuntaan.

On hyvä oppia tunnistamaan ihmiset, jotka käyttävät toisen anteeksiantavaa elämänasennetta hyväkseen. Joskus voi tulla vastaan piste, jolloin kannattaa antaa anteeksi ja jatkaa matkaansa. On hyvä muistaa, että anteeksiannon tarkoituksena ei ole olla typeryyttä.

Annan anteeksi

Viha on hyvä renki, mutta huono isäntä. Anteeksianto on kuin ohituskaista, joka johtaa vihasta, pelosta ja katkeruudesta rakkauteen. Anteeksianto on kykyä rakastaa.

Anteeksipyyntö helpottaa anteeksiantamista. Se ei ole kuitenkaan täysin välttämätöntä. Sisältään löytää todellisen vahvuuden silloin, kun antaa anteeksi loukkaavan teon, josta ei anteeksipyyntöä koskaan kuullutkaan.

On vielä paikallaan muistuttaa, että jos joku varastaa kynäni, mutta ei palauta sitä, on anteeksipyyntö mitätön. Lopulta me olemme vain ihmisiä, ja jokainen meistä tekee virheitä. Tekonsa voi sovittaa, jos haluaa.

Anteeksianto tekee kiitolliseksi.

Juha Mikola

Kirjoittaja on 30-vuotias pienen pojan isä; tieteen, taiteen, totuuden ja tietoisuuden ystävä.
Vastoinkäymisten kohdalla hän pyrkii ottamaan vastuun valinnoistaan, onnistumisten koittaessa kiittää Jumalaa.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€