Haavoittuvainen ja kohtaava ihminen

Järjestimme hiljattain seminaarin asiakkaillemme. Päivän teema oli luottamus ja ennen kaikkea haavoitttuvuuteen perustuva luottamus. Ajatus haavoittuvuuden tunnustamisesta ja hyväksymisestä työelämässä on saamassa vahvempaa jalansijaa Suomessakin. Kyse on yksinkertaisesta mutta usein hyvin vaikeasta asiasta.

”Uskallanko olla oikeasti sitä mitä olen ja luottaa siihen, että muilla on hyvä tahto minua kohtaan niin, että kaikki läsnäolijat haluavat minulle vain ja ainoastaan hyvää.”

Jäin erään esityksen aikana hieman sivummalle, mikä mahdollisti keskusteluhetken erään asiakkaamme kanssa. Vaihdoimme kuulumisia ja hyvin pian huomasimme keskustelevamme ihan oikeasti, ihan oikeasta elämästä. Kyse ei enää ollut vain ”mitä kuuluu kaikki hyvin olisi kiva tavata joskus” –keskustelusta. Tuon keskustelun aikana itkin. Jaoimme asioita, jotka koskettivat molempia. Tapahtui kohtaamista, todellista jakamista ja yhteiseksi tekemistä. Ja sitähän aito kommunikaatio juuri on.

Kommunikaatio on jakamista ja yhteiseksi tekemistä

Kun menemme kommunikaation juurille, pohdimme sen alkuperäisisiä merkityksiä, meille avautuu koko lailla uusi maailma. Vuorovaikutus ja vuorovaikutustaidot ovat sen maailman kalpea heijastus. Aito kommunikaatio synnyttää kohtaamista. Kohtaaminen alkaa siitä, että puhumme totta, mikä puolestaan edellyttää rohkeutta olla haavoittuvainen ja avoin. Ja tähän kätkeytyy valtava paradoksi. Totuus tekee vapaaksi, avoimeksi. Ja se on luottamuksen perusta. Kertoohan jo pelkkä sanakin luottamuksen olemuksesta. Ilman että menee toisen luo, ei synny luottamusta.

”Kommunikaation luovuttamattomaan olemukseen kuuluu, että olemme samalla puolella, vaikka olisimmekin asiasta eri miltä. Kaikki haasteet ja ongelmat ovat yhteisiä.”

Ihmisen osa on nöyrtyä ihmiseksi

Aidon kommunikaation merkitys työelämässä kasvaa eksponentiaalisesti, koska keinoäly muuttaa ihmisen roolin päälaelleen. Ihmisen arvo kaikkitietävänä ja osaavana ”talenttina” romahtaa ja tilalle tulevat algoritmit. Käynnissä oleva vallankumous on ihmiskunnan suurin ja nopein mullistus koskaan – tosin sen merkitystä ja kokonaisvaltaisuutta on lähes mahdotonta ymmärtää.

Otetaan pari esimerkkiä: Tuotteiden ja palveluiden myyminen tulee muuttumaan täysin ja muutos on jo alkanut. Jos kerran keinoäly, algoritmit ja robotit huolehtivat siitä, että eteemme tuodaan aina parhaat mahdolliset minulle sopivat tuotteet, mihin myyjiä tarvitaan? Jos kerran IBM:n tekoäly Watson tunnistaa jo nyt sellaisia sairauksia, joita lääkärit eivät kykene löytämään, mihin perinteisiä lääkäreitä enää tarvitaan? Totta kai tämä on provokaatiota ja asioiden yksinkertaistamista, mutta siitä ei päästä mihinkään, että se on totta.

”Mitä jää jäljelle, kun ihminen on kaikessa viisaudessaan hyvää vauhtia ulkoistamassa viisautensa?”

Jos kerran koneet korvaavat ensi alkuun ration, niin ainakin hetken ihmisen, länsimaisenkin osa on olla emotio. Ihminen saa jälleen tulla rinnallakulkijaksi, välittäjäksi, ystäväksi, lue: nöyrtyä ihmiseksi. Ja tämä koskee myös työelämää ja johtajuutta. Johtajakin voi olla ihminen ihmiselle (jos uskaltaa). Jos joku väittää, että huipulla on yksinäistä, kyse ei ole johtajuuteen liittyvästä kysymyksestä, vaan henkilökohtaisesta valinnasta tai kyvyttömyydestä kohdata toisia ihmisiä.

Hyveet ovat minulle suhteellisen uusi juttu. Jostain syystä en ole koskaan oikein kunnolla istunut alas miettimään hyveitä. Nyt kun niitä pohdiskelen, tajuan että olen tapaillut niitä jo pitkään. Ja olen hyvin toiveikas. Käynnissä oleva ties kuinka mones teollinen vallankumous tulee tekemään tässä kohden palveluksen. Uskon, että, se ajaa meitä syvemmälle ihmisyyteen ja takaisin perusasioiden äärelle.

Sami Jalonen

Sami Jalonen on MLP Modular Learning Processes Oy:n toimitusjohtaja ja aidon kommunikaation, kohtaamisen ja kypsän johtajuuden puolestapuhuja. Sami valmentaa organisaatioiden kehittäjiä luomaan voittavia tiimikulttuureita.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€