Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista.

Joku on välttelevästi kiintyvä. Hän haluaa pysytellä erossa raha-asioista, joten niitä ei tule hoidettua harkiten ja hyvin. Välinpitämättömyys rahaa kohtaan ei ole hyvä asia, siitä seuraa tappioita, talousvaikeuksia ja päämäärätöntä ajelehtimista. Rahasta ei osaa olla kiitollinen, eikä säästöjä pahan päivän varalle kerry. Muut pyytävät palkankorotusta ja saavatkin. "Raha ei ole minulle tärkeää" – toki hienoa, jos se ei ole liian tärkeää, mutta siihen kannattaa suhtautua riittävällä vakavuudella ja vastuullisuudella.

Läheisriippuvaisella taas on liian intensiivinen suhde rahan kanssa. Hän on sen orja, oli rahaa paljon tai vähän.

Varakas läheisriippuvainen ei voi olla ajattelematta rahaa, joka on saatavilla juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Hän ei tule töistä kotiin perheensä luo, sillä hänellä juuri meneillään ”tärkeä työ” eli iso diili. Tai ”asiakas tarvitsee” häntä – onnistuakseen bisneksissä. Vuodet kuluvat ja ”tärkeät työt” seuraavat toisiaan. Toisaalta hän saattaa pelätä, että hänen omaisuutensa arvo uhkaa laskea, niinpä hän seuraa pörssikursseja jatkuvasti. Rahalla hankitun materiaalisen omaisuuden hoito vie aikaa. Hänen aikaansa, energiaansa, tunteitaan ja ihmissuhteitaan johtaa liikaa raha.

Köyhä läheisriippuvainen ei pysty hänkään olemaan ajattelematta rahaa, laskuja. Ne vievät häneltä voimat ja yöunet, jatkuvassa pelossa eläminen syö uskon ja luottamuksen itseen, elämään ja tulevaisuuteen. Työnhaku ei onnistu surkeassa tunnetilassa, jonka aiheuttaa tässäkin tapauksessa elämä rahan, joskin rahattomuuden, orjana.

Millaista voisi olla hyvä elämä eli hyve-elämä suhteessa rahaan? Tässä muutama ajatus pohdinnan evääksi:

Viisasta. Pyrkii ymmärtämään rahan vaikutuksia itseen ja muihin materiaalisella ja tunnetasolla.

Rakastavaa. On rakkauden osoitus itseä ja läheisiä kohtaan kehittää suhdettaan rahaan. Rahaa itsessään ei kuitenkaan voi rakastaa, ei myöskään mitään, mitä rahalla saa. Merimaisemakin on ilmainen, sitä voi rakastaa, mutta ei seiniä sen äärellä. Rahalla ei voi rakastaa, ei kannata edes yrittää – vaikka varakkailla, hankalillakin ihmisillä vaikuttaa olevan paljon ”ystäviä”.

Kohtuullista. Ymmärtää, milloin rahaa on riittävästi. Ylimääräisellä rahalla voi pyrkiä nykyistä useammin turhien mielihyväostosten sijaan tukea puutteessa eläviä ja tehdä ekologisia valintoja.

Ystävällistä. Rahasta kannattaa aina puhua ystävällisessä, myötätuntoisessa ja sopuisassa hengessä. Jos suhde rahaan on ajautunut kriisiin, myötätuntoinen suhtautuminen selvittää välit parhaiten, myös itsensä kanssa. Katkeroituminen ja syyllistäminen ei kannata.

Rohkeaa. Uskaltaa katsoa sisimpäänsä ja tunnistaa, missä on oma tärkein kasvun paikka. Missä kohtaa raha vie minua, aikaani ja tunne-energiaani kuin pässiä narussa – tai missä olen liian välinpitämätön sen suhteen?

Lopuksi Anthony de Mellon tarina, jota ei voi kuulla liian usein:

Mies oli saanut unessa viestin, että tulee kohtaamaan vaeltavan kerjäläisen, jolla on maailman suurin timantti. Näin tapahtuukin ja mies kysyy kerjäläiseltä: ”Saanko minä tämän?” Kerjäläinen vastaa: ”Totta kai.” Mies ottaa timantin ja suunnattoman iloinen. Hän istuu puun alle ja istuu siinä koko päivän ajatuksiinsa uppoutuneena. Illalla hän palaa kerjäläisen luo, haluaa palauttaa timantin ja kysyy: ”Voisitko sittenkin antaa minulle ne rikkaudet, joiden ansiosta voit luopua timantista niin helposti?”

Isa Merikallio

Isa Merikallio on Hyvejohtajuus-sivuston päätoimittaja. Hän työskentelee johtajuusvalmentajana, kirjailijana ja konsulttina ja uskoo hyveiden voimaan kaikilla elämän osa-alueilla.