Läsnäoleva johtaminen hyödyttää koko organisaatiota

Miten läsnäolotaidot vaikuttavat johtamiseen ja mitä hyötyä niistä on organisaation kannalta?

Olemme tottuneet ajattelemaan, että toimintamme varsinkin työelämässä pohjautuu rationaalisiin, tietoisiin päätöksiin. Rationaalinen ajattelu on kuitenkin vain pieni osa ihmistä.

Peräti 80 prosenttia hermoradoistamme tuo viestejä kehostamme aivoihin eikä toisin päin. Käyttäytymiseemme vaikuttaa siten merkittävästi se, että olemme myös kehollisia olentoja.

Ihminen on lauma- ja saaliseläin, kuten esimerkiksi hevonen – sen takia hevosten kanssa voikin oppia paljon vuorovaikutuksesta ja johtamisesta. Hevosten reaktio on pitkälti samankaltainen kuin meidän ihmisten alitajuinen ja automaattinen reaktio toistemme tunteisiin ja tekemiseen.

Siksi organisaation toiminnan kannalta ratkaisevia eivät ole yksin johtajan tiedot ja näkemykset, joita hän virallisesti viestii, vaikka nekin ovat tietysti tärkeitä.

Iso merkitys on sillä, mitä kaikkea muuta johtaja tuo mukanaan organisaation vuorovaikutussysteemiin. Kyse on suurilta osin tiedostamattomasta aineksesta: erilaisista tunteista, asenteista, arvoista ja uskomuksista, joita johtaja kantaa kehossaan.

Vuorovaikutuksessa välittyy aina paljon enemmän kuin pelkät sanat. Todellinen tunnetilamme välittyy aina vuorovaikutustilanteessa kehollisena kokemuksena, halusimmepa tai emme – myös silloin, kun emme itse ole ehkä edes tietoisia tunteestamme.

Hermosto reagoi automaattisesti

Ihmisen säätelyhermoston toiminnan tunteminen auttaa ymmärtämään, miten ja miksi tämä tiedostamaton aines vaikuttaa toisiin ihmisiin organisaatiossa.

Kuten hevosella, on ihmiselläkin koko ajan päällä tiedostamaton vaaratutka, neuroseptio. Skannaamme koko ajan ympäristöämme eri aisteillamme etsien merkkejä siitä, olemmeko turvassa vai uhkaako meitä jokin vaara. Tähän alitajuiseen arvioomme vaikuttavat erityisesti toisten tilanteessa olevien ihmisten asennot, eleet, äänensävyt ja teot.

Hermostomme reaktio määrittää, löydämmekö levollisen läsnäolon tilan, jossa pystymme asettumaan yhteyteen toisten ihmisten kanssa sekä käyttämään luovuuttamme ja harkintaamme. Vai ajaudummeko taistele-pakene -tilaan tai jähmettymiseen, jolloin emme enää ole avoimia vuorovaikutukselle toisten kanssa emmekä pysty tunnistamaan, mikä itsellemme on tilanteessa tärkeää.

Sillä miten johtaja on työyhteisössä, on siten suora vaikutus alaisten ja muiden ympärillä olevien ihmisten toimintakykyyn. Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, herättääkö johtaja turvallisuuden tunnetta vai pelkoa.

Kehotietoisuus on avain läsnäoloon ja itsensä johtamiseen

Läsnäolotaidot perustuvat kehotietoisuuden harjoittamiseen. Kehotietoisuuden eli kehon tuntemusten havainnoimisen avulla ihminen voi oppia tiedostamaan omia tunteitaan ja reaktioitaan sekä vuorovaikutuksessa olemisen tapojaan.

Kehotietoisuus auttaa tunnistamaan oman olotilan – olenko levollinen vai kiihtynyt, peloissani tai lamaantunut. Erilaisten kehollisten harjoitusten avulla ihminen voi myös oppia vaikuttamaan olotilaansa.

Oman kehon kuuntelemisen taito herkistää myös kuuntelemaan toista avoimin aistein ja mielin. Siksi läsnäolotaidoilla on suuri merkitys sen kannalta, miten toiset ihmiset meidät kokevat ja minkälaista vuorovaikutusta pystymme heidän kanssaan rakentamaan. Säätelemällä omaa sisäistä tilaansa ihminen vaikuttaa myös toisen ihmisen sisäiseen tilaan vuorovaikutustilanteissa.

Kun tulee tietoiseksi omista tunnereaktioista, ajatuksista, ja toimintamalleista, pystyy tunnistamaan, mistä tilasta käsin milloinkin toimii, ja valitsemaan omat toimintatavat viisaammin erilaisissa tilanteissa. Itsetuntemus lisääntyy ja itsensä johtamisen taidot vahvistuvat. Se auttaa oman ajan ja energian hallinnassa ja on hyvän johtamisen perusta.

Selkeämpää, viisaampaa ja kuuntelevampaa johtamista

Kun johtaja osaa rauhoittaa hermostoaan ja olla läsnä myös paineisissa ja kiireisissä tilanteissa, hän luo selkeyttä ja rauhaa koko työyhteisöön.

Myös päätöksenteko paranee, kun johtaja pystyy tarvittaessa ottamaan aikalisän, kuuntelemaan ja harkitsemaan asioita eri näkökulmista sekä hankkimaan tarvittavaa lisätietoa.

Läsnäolo ja itsetuntemuksen kasvu mahdollistavat toisen ihmisen aidon kohtaamisen ja kuulemisen. Johtaja pystyy havaitsemaan selkeämmin erilaisten ihmisten taidot, tarpeet ja yksilölliset tilanteet. Tämä havaitseminen on valmentavan johtamisen perusta. Sen pohjalta johtaja voi auttaa ihmisiä löytämään sisäisen motivaationsa ja tuomaan omat parhaat kykynsä käyttöön työssä.

Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että ihminen toimii parhaiten ja saa aikaan parhaita tuloksia silloin, kun hän on sisäisesti motivoitunut eli kokee asian itselleen merkitykselliseksi.

Luottamuksen kulttuuri johtaa parhaisiin tuloksiin

Johtajan esimerkillä on suuri vaikutus siihen, minkälaiseksi toimintakulttuuri organisaatiossa rakentuu: perustuuko se luottamukseen ja yhteistyöhön vai kilpailuun ja toisten kampittamiseen?

Luottamuksen koetinkivi on se, uskalletaanko työyhteisössä nostaa esiin myös hankalia asioitaja pystytäänkö niitä käsittelemään rakentavasti.

Puhutaan psykologisesta turvallisuudesta, jolla on iso merkitys tulosten aikaansaamiselle. Jotta organisaatio voisi onnistua työssään, on tärkeää, että ihmiset uskaltavat tuoda esiin myös epäonnistumisia ja virheitä, huolia ja epäilyjä. Vain siten voidaan oppia ja kehittyä.

Tämä koetaan usein vaikeaksi myös vuorovaikutukseltaan avoimissa ja välittömissä työyhteisöissä. Ihmisen ei ole koskaan helppo näyttää omaa haavoittuvuuttaan. Turvallisemmalta tuntuu esittää, että kaikki on kunnossa, piilottaa virheet ja sivuuttaa arvelut.

Kun johtaja uskaltaa tuoda esiin omaa erehtyväisyyttään ja inhimillisyttään, on alaisten helpompi toimia samoin. Tämä ruokkii psykologista turvallisuutta.

Usein vieläkin ajatellaan, että luottamus ja turvallisuuden tunne ovat pehmeitä asioita, joille ei ole sijaa kovassa tuloksen teon maailmassa. Kuitenkin hermostomme toimii niin, että meidän täytyy ensin kokea turvaa voidaksemme käyttää monipuolisesti voimavarojamme, ottaa riskejä ja tehdä asioita uudella tavalla.

Toimiva organisaatio tarvitsee sekä selkeät ja motivoivat tavoitteet että psykologisesti turvallisen luottamuksen ilmapiirin. Molempien luomisessa johtajalla on iso rooli.

Kaikki alkaa läsnäolosta – ja läsnäolo alkaa pysähtymisestä. Niitä varten kannattaa siis raivata aikaa ja tilaa työarjen keskellä.

Miia Toikka

Kirjoittaja Miia Toikka on työnohjaaja, valmentaja ja joogaopettaja, joka auttaa ihmisiä arjen keskellä pysähtymään ja kuuntelemaan sekä itseään että toisiaan. Hänen erityisosaamistaan on kehotietoisuus ja sen hyödyntäminen työelämässä. Miian blogin sekä tietoa Läsnäolevan johtamisen valmennusohjelmasta löydät täältä: https://miiatoikka.fi/blogi