Johtajana organisaatioiden rakennustyömaalla

Eräässä tarinassa mies katsoi ystävänsä kanssa taloaan, joka oli määrä purkaa ja rakennuttaa uudelleen entistä ehommaksi. Paikalle saapui talon purkamista varten tilattu yritys, jonka työntekijät eivät vaikuttaneet ystävän silmiin kovin ammattitaitoisilta. Ystävän kerrotaan kysyneen: ”Luotatko näiden miesten varaan talosi uudelleenrakennuksen?” Tähän mies oli vastannut: ”Ehei. Tämä yritys vain purkaa nykyisen taloni.”

Tarinan mies halusi päästä nykyisestä talostaan eroon ja saada aikaan jotain uutta ja hienoa. Nykyisten rakenteiden purkamiseen mies oli kelpuuttanut hieman epäammattimaisemmalta vaikuttavan porukan, kun taas uuden rakentamiseen hän oli tilannut luotettavan ja varman joukon. 

Mies oli luottanut siihen, että halvemmalla saa nykyiset rakenteet kyllä murrettua, mutta uusien rakentaminen on haastavampaa. Oli sitten kyse taloista tai organisaation rakenteista, johtaminen vaatii välillä murroksen tekemistä. Uudistamista. Johtamisen kannalta on kuitenkin tärkeää ymmärtää jotain, mitä tarinan mies ei kenties ajatellut: On eri asia purkaa hallitusti kuin hajottaa päämäärättömästi. Jokainen, joka on katsellut purkutyömaata tietää, että purkukuulaa ei voi heiluttaa hallitsemattomasti.

Divide et impera. Kautta aikain hajottamista on käytetty hallitsemisen välineenä ja erityisesti valtaan pääsyn työkaluna. Organisaatioiden johtamisessa on helppo kritisoida olemassa olevia toimintoja ja rakenteita tuomatta kuitenkaan itse mitään korvaavaa ja konkreettista ehdotusta tilalle. Moderniin johtajuuteen tuleekin nykyään sisällyttää hajottamisen sijaan uudistamisen periaate, jossa nykyisiä asioita voi kritisoida, kunhan on mukana myös uudelleenrakentamisessa.

Joskus rakenteet vaativat totaalista räjäyttämistä, asioiden aloittamista puhtaalta pöydältä. Rakennustyömaalla purun jälkeen on tärkeää aloittaa hyvistä perustuksista. Paaluttamisen ääni on varmaan monelle tuttu. Organisaatioiden arvot, visio ja missio tulee olla kirkkaana mielessä, kun uudelleenrakentamista tehdään, jottei päädytä ojasta allikkoon. Kun pohjatyö on tehty, voidaan edetä kantaviin seiniin ja lopulta kattoon. 

Hajottaminen on helppoa. On helppo sanoa ikävästi, toimia selän takana tai tehdä epärehellisiä ja kestämättömiä päätöksiä. Toisinaan kritiikkiä tekee mieli antaa suodattamatta mitään, mutta itsensä hillitsemällä saa kenties jäsenneltyä asiansa paremmin. Hajottaminen on nopeaa. Hajottamisesta ja hallitsemisesta tunnetut Rooman valtakunnan joukot tunsivat varmasti sen nahoissaan. Toisaalta roomalaisten merkittäviin saavutuksiin kuuluu kymmeniä tuhansia kilometriä pitkät tieverkot: rakentaminen. Historiallisesti tiedetään, että valloittaminen on ollut nopeaa, mutta rakentaminen ei. 

Niinpä, seuraavan kerran, kun edessäsi on rakenne, joka tekisi mieli hajottaa, kysy itseltäsi:

Mikä vika tässä on?
Voiko vian korjata?
Täytyykö rakenne kokonaan purkaa?
Kuinka purkaminen tehdään?
Voiko purun tehdä hienovaraisesti rikkomatta tärkeintä?
Onko minusta uudelleenrakentamaan sitä?

Rakenteiden ohella tärkeä tekijä on yhteisön jäsenet, eli ihmiset, jotka toimivat organisaatioissa. Voiko rakenteita uudistaa, jos ihmiset eivät uudistu? Täytyykö johtajan vaihtua, vai riittääkö, jos toimintatavat muuttuvat? Miten voi johtaa uudistumista, jos rakenteet, ihmiset ja tavat pysyvät samana?

Oikeastaan ainut asia, mikä on hallitsematonta hajottamista turmiollisempaa, on nykyisiin rakenteisiin jämähtäminen. Totuttuun ja vallitsevaan tilaan on vain helppo tottua. Mikäli kulttuuri ja rakenteet kaipaavat uudistamista, tulee tarttua moukariin. Älä siis epäröi uudistaa, mutta muista: pura hallitusti, kehitä uutta tilalle.

Rikkominen on nopeaa, rakentaminen hidasta. Uudelleenrakentamisen mahdollistaa itsehillintä. Oletko sinä ympäristösi hajottaja vai rakentaja?