Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kasvuyhteiskunta

House of Cards

Käsitys talouskasvun hyvinvointia loputtomasti lisäävästä vaikutuksesta on harhaanjohtava. Kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin vain tiettyyn pisteeseen asti. Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisikin lakata tuijottamasta yksisilmäisesti talouskasvua ja keskittyä suoraan hyvinvointia synnyttävään toimintaan.

Jari Sarasvuo kipuili hiljan talouskasvun puolesta. Konsulttiguru päätyi peräti väittämään, että kasvu on suorastaan inhimillisesti välttämätöntä; yhteiskunta vailla talouskasvua kun jättää ihmiset tyhjän päälle. Dogmaattisesti palvottu kasvu-usko on kuitenkin vailla todellisuuspohjaa nykyaikaisessa innovaatiokeskeisessä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvu ei ole hyvinvointiyhteiskunnan piirre. Kasvu on kasvuyhteiskunnan piirre.

Kukaan ei varmaankaan pohjimmiltaan ajattele, että kasvu olisi itsessään tärkeää. Kasvu on tärkeää ennen kaikkea hyvinvoinnin mahdollistajana. Olennainen kysymys onkin siis, onko talouskasvu nykyaikana enää hyvinvoinnin mahdollistaja.

Nykyaikaisen talouskasvun ihannoinnin juuret ovat 1700-luvulla. Tuolloin Adam Smithin ja David Humen kaltaiset nokkelikot asettuivat poikkiteloin vientiä ja tuontia sääntelevää merkantilismia vastaan. Merkantilistinen ideologia pelasi lähinnä valtaapitävien pussiin kansan kärsiessä. Smithin teorioiden saadessa tuulta siipiinsä kansan hyvinvointi alkoikin parantua merkittävästi. Ennen kaikkea alimman kansanosan materiaalinen hyvinvointi – ruoka, asuminen, terveys – parani länsimaissa radikaalisti seuraavan kahden vuosisadan aikana. Nykyaikana eurooppalainen koditonkin on monessa suhteessa materiaalisesti paremmassa asemassa kuin keskiluokkainen 1700-luvulla.

Lieneekin kiistatonta, että talouskasvu nosti kokonaisvaltaisesti läntisen ihmiskunnan hyvinvointia 1800-luvulla. Mutta 1900-luvulle tultaessa länsimaat saavuttivat riittävän tietotaidollisen tason, jotta jopa köyhin kansanosa sai pääsääntöisesti materiaaliset perustarpeensa tyydytettyä. Tässä vaiheessa kasvun ja hyvinvoinnin vastaavuussuhde lakkasi vaikuttamasta. Mutta kasvu ei suinkaan tyrehtynyt tähän.

Kun tarvepohjainen kulutus ei enää kannatellut talouskasvua, tarvittiin uudenlainen kasvun mahdollistaja. 1920-luvulla Edward Bernays kumppaneineen mullistikin liike-elämää kehittelemällään halupohjaisella markkinointi-ideologialla. Aiemmin kulutus oli perustunut tarpeiden tyydyttämiseen. Nyt markkinointi ei enää iskenyt todellisiin elämänongelmiin, vaan synnytti itse uusia tarpeita.

Elokuvatähtöset keimailivat savuke suupielessä ja astelivat punaista mattoa design-vaatteissa. Keskiöön nousivat halut: syntyi rajattoman kasvun mahdollistava nautintobisnes, jonka yhteys ihmisten hyvinvointiin oli olematon. Päin vastoin: loputon nautintoaineiden ja lyhytkestoisten huvitusten kulutus keikautti hyvinvointivaa'an yhdeltä laidalta toiselle. Nyt ei enää kuolla nälkään, vaan sydäntauteihin. Ja nyt ei enää turhauduta huvitusten puutteeseen, vaan niiden loppumattomaan pinnallisuuteen.

Haluamme kaiketi elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan kannattaisi pyrkiä talouskasvuun, tulisi kasvun ja hyvinvoinnin välille pystyä osoittamaan vastaavuussuhde. 1900-luvulla kasvu on kuitenkin lakannut mahdollistamasta hyvinvointia. 1920-luvulta saakka talouskasvu on sen sijaan synnyttänyt yhä enenevässä määrin pinnallisesta kuluttamisesta johtuvaa huonovointisuutta.

Rajaton kasvu johtaa elefanttitautiin. Se ei ole kestävä toimintastrategia – kasvaa pitää vain aikuiseksi asti. Meidän kannattaisi siis lakata tuijottamasta yksisilmäisesti talouskasvua ja siirtää polttopiste itse hyvinvointiin: toimintaan, joka edesauttaa terveyttä, yhteisöllisyyttä ja onnellisuutta. Määrän sijaan katse tulee kääntää laatuun. Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kasvuyhteiskunta.

Lauri Järvilehto

Lauri Järvilehto on metafyysinen tutkimusmatkailija ja Sherlock Holmes -fani. Hän toimii tutkijana ja kouluttajana Filosofian Akatemia Oy:ssä sekä tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa. Laurin ajattelua ja hyvinvointia käsittelevä esikoiskirja ”Tee itsestäsi mestariajattelija” ilmestyi tammikuussa 2012. Hän kirjoittaa myös suosittua Ajattelun ammattilainen -blogia.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€