Artikkelin HOT-terapia ja hengellisyys [Mindfulness] kommentit

Kirjoittaja: H.R0berts

H.R0berts — Fri, 07 Jan 2011 05:27:45 +0000

Olen kanssasi samaa mieltä arvojen olemassaolosta taustavaikuttajina. Jollain tapaa viimeisten vuosikymmenten aikana niistä on kuitenkin ollut yhä vaikeampi saada kiinni yhteiskunta tasolla. Ikään kuin niiden olemassaolon tietää ja jollain tasolla tunnistaa, vähintäänkin alitajunnan tasolla, mutta niiden sanottaminen on tuntunut vaikealta, sitoutumisesta puhumattakaan.
Kunnes nyt uuden aallon myötä vanha asia on nostettu jälleen pinnalle ja sillä on tilaus, todella suuri tilaus, mitä päättelen sekä asiakkaiden että alan ammattilaisten innostuksesta asiaan.
Arvotyhjiössä on turvatonta elää ja kalliopohjalta hyvä ponnistaa, näinhän se lienee olevan.

Kirjoittaja: Jyrki Joensuu

Jyrki Joensuu — Mon, 03 Jan 2011 12:09:09 +0000

Hei, otan esille vain HOT:n arvo-osuuden. Tutustuin sattumoisin HOT:n menetelmiin ja innostuin. Aloin soveltaa mitä erilaisimmissa potilastapauksissa.
Kun kaikenlaiset terapeuttiset keinot on koetettu, jäävät tietyt potilaat aina vain ikään kuin suossa rämpimään. Turhautuminen on monipuolista. Voi olla että silloin onnistutaan löytämään arvojen todellinen merkitys potilaan elämässä.
Koska olemme melko samanlaisen kulttuuriympäristön kasvatteja, arvot ovat tuttuja ja yhteisiä. Ne ovat olemassa, mutta vain jonkinlaisena taustavaikuttajana. Kun henkilökohtainen yhteys arvoihin löytyy, niistä tulee luja pohja, melkein kuin kallio – jolta voi ponnistaa tai jolle voi rakentaa. – On oikein, että toimin näin. – On oikein, että pidän tärkeänä tätä ja turhana tuota. Oikeassa oleminen helpottaa.
Mitä kristillisyyteen tulee, niin nämä arkielämän keskeiset arvot hyvyys, totuus, pyhyys ja kauneus sopivat helposti yhteen kristillisen etiikan kanssa. Esimerkiksi hyvyys voisi olla maan lahja ihmisille, leipä, joka ei jakamalla lopu. Tai totuus voi ilmentyä läpinäkyvässä mediassa elävissä kaloissa, jotka myös jakamalla riittävät rajattomasti… Julkiateistina minua ei haittaa hiukkaakaan hengellisyyden osuus näissä jutuissa. Annettakoon vaikuttaa sen mikä kenellekin tekee hyvää.

Kirjoittaja: H.Roberts

H.Roberts — Tue, 21 Sep 2010 07:04:16 +0000

Kiitos J.Virtanen hyvästä kysymyksestä. HOT sisältää mielestäni runsaasti erinomaisia elementtejä, kuten monet muutkin 3.aallon "elämäntapaterapiat". Henkilökohtaisesti hyödynnän HOT.a juuri mainitsemallasi viitekehyksellä, samoin kuin kaikkia muitakin 3.aallon oppeja. Katselen niitä tietystä näkökulmasta ja teen hienosäätöä siten, että ne kunnioittavat elämänkatsomustani.

Tällähetkelllä keskustelua Suomessa käydään kohtalaisen vähän, mikä voi johtaa turhaan jäykkyyteen, mitä tulee HOT.n soveltamismahdollisuuksiin.

Kirjoittaja: J Virtanen

J Virtanen — Mon, 20 Sep 2010 20:09:35 +0000

Kysyisin Heidiltä, että suosittelisitko kristitylle HOT-terapiaa? Tuleeko buddhalaisuus niin vahvasti esiin, ettei mallin omaksuminen olisi kristitylle sopivaa? Entä onko mahdollista käydä HOT-terapiaa ja pitäytyä kristilliseen käsitykseen objektiivisesta moraalilaista, jolloin on asioita jotka ovat oikein ja asioita jotka ovat väärin?

Kirjoittaja: H.R0berts

H.R0berts — Wed, 03 Feb 2010 02:53:40 +0000

Ensiksikin pahoitteluni, että vastaukseni on kestänyt näin pitkään matkani takia. Mukavaa, että olet Kaisa ottanut aikaa lukeaksesi artikkeleitamme ja uskot hyvejohtajuus ideologiaan vaikkakin hengellinen puoli tuntuukin vieraalta. Uskon vakaasti, että tarvitsemme johtajuuteen kestäviä arvoja saavuttaaksemme pitkäkestoisia ja vakaita tuloksia. Narsistiset tai ns. kovat arvot ovat osoittautuneet lyhytkestoisiksi ja hajoittaviksi. Perustamme ajattelumme ja toimintatapamme arvoihin, joiden alkuperää on toisinaan vaikeaa hahmoittaa. Ajattelen, että mitä tietoiseksi tulemme omista arvoista sen paremmin voimme arvioida niiden kestävyyttä, hyveellisyyttä ja haluamme omistautua kyseisille arvoille. Hengelliset ideologiat ovat maailmanlaajuisesti kenties määräävin tekijä arvojen luojina.

Koen mielenkiintoa tarkastella miten ajattelumme ja arvomme Suomessa ovat muutosprosessissa eri virtauksien kentässä. Koska oma alueeni on (mielen)terveys, pyrin lähinnä katsastelemaan ajatusmallien yhteyttä terveyden edistämisessä. Uskonnolliset filosofiat eivät kosketa kaikkia henkilökohtaisesti, mutta työyhteisömme ja kenttämme ovat muuttuneet kansainväliseksi ja kirjoituksessani mainitsinkin uusi kolmas aalto terapiamaailmassa on enemmänkin lifecoachingia, jota markkinoidaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneita maksimoimaan henkistä potentiaaliaan.

Tältä näkökannalta katsoen voi olla hyödyllistä ainakin tietää mihin suuntaan arvomme ovat mahdollisesti muokkautumassa. Mutta kuten Jason mainitsikin, ota henkilökohtaiseen oppiin vain sen minkä koet hyväksi ja hyödylliseksi ja suodata loppu ohi. Edelleen mukavaa, että olet löytänyt saitin ja toivottavasti löydät jatkossakin hyvejohtajuuteen liittyvää inspiraatiota ja myös kenties aikaa kommentoidaksesi kirjoituksiamme.

ystävällisesti,
H.R0berts

Kirjoittaja: Jason Lepojärvi

Jason Lepojärvi — Sat, 16 Jan 2010 11:30:32 +0000

Hei Kaisa, ”Terveen kriittisyyden vaaliminen itsessämme ja muissa on hyvästä", kirjoittaa Alexandre Havard (Hyvejohtajuus, s. 58). Siinä mielessä kommenttisi on tervetullut ja osoittaa hyvejohtajuutta. Hyvejohtajuuden käsitys ihmispersoonasta on kokonaisvaltainen, joten puheenvuoroja hyvejohtajuus-blogissa saavat niin ekonomistit ja poliitikot kuin myös pedagogit, filosofit ja teologit. Henkisen ja hengellisen ulottuvuuden huomioiminen johtajuudessa ei ole syönyt johtajuusgurujen Stephen Coveyn, Warren Bennisin, Peter Druckerin ja Alexandre Havardin ammatillista uskottavuutta. Ehkä jopa päinvastoin. Toivottavasti luet mielelläsi hyveistä ja johtajuudesta myös jatkossa. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Pidä se mikä on hyvää ja suodata loput. Hyvejohtajuus-kirjan viimeisessä luvussa Havard kirjoittaa:

”Johtajan luonnollisten hyveiden tarkastelun jälkeen on aika siirtyä uskon, toivon ja rakkauden yliluonnollisiin hyveisiin. Joudumme käyttämään tiettyjä teologisia käsitteitä, jotka eivät vielä ole tulleet vastaan. Painopisteen siirtyminen voi tuntua yllättävältä joistakin lukijoista, erityisesti niistä, jotka eivät ole kristittyjä. Ehkä he tyytyvät elämään vain inhimillisten hyveiden mukaan. Siinäkin tapauksesa, jos he vilpittömästi etsivät totuutta, heistä tulee loistavia johtajia omissa yhteisöissään... Hyveen ja johtajuuden yhteispeliä käsittelevät kirja olisi kuitenkin varsin puutteellinen, jos nämä hyveet sivuutettaisiin." (s. 145)

Kirjoittaja: Kaisa

Kaisa — Sat, 16 Jan 2010 08:17:54 +0000

Johtajuudesta ja hyveistä luen erittäin mielelläni mutta en jaksa olla ihmettelemättä miksi tuollainen hengellinen puoli pitää näihin asioihin tunkea. Itse pyrin myös olemaan ehdottomasti hyvejohtaja mutta hyvä sivusto ja aihe on pilattu kristillisyysjargonilla. Uskonnot aina yrittävät omia itselleen pehmeät arvot mutta ei hyvyys pelkästään heidän ominaispiirre ole. Ammattimaisuus on aika kaukana, kun lähdetään sotkemaan hengellisiä ja uskon asioita johtajuuteen.