“palvelen menestyäkseni” -toimintamallissa on yhteistä vanhalle sanonnalle: kun johonkin suuntaan kumartaa, toiseen pyllistää. Näissä tilanteissa molempien toimintamallien sulautuminen samaan persoonaan saattaa olla mahdollista.

On hyvin mahdollista, että tulosvastuullisuus on kertomasi mukaan “palvelemista”, samalla kun muihin sidosryhmiin harjoitetaan laajempaa ymmärrystä palvelemisesta.

Vaikeita asioita. Veteen piirretyt viivat on vaikea hahmottaa.

Olet varmasti oikeilla jäljillä: siinä missä motiivitkin, myös nämä kaksi toimintamallia voivat toimia ja usein toimivatkin sisäkkäin.

Itse huomaan sanovani useimmissa kysymyksissä sekä-että, mutta joskus joko-tai auttaa ravistelemaan hereille ja pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Tämä siis osaksi näennäisen vastakkainasettelun puolustukseksi.

On mahdollista, että osakeyhtiön toimarilla on enemmän paineita ”palvella menestyäkseen” kuin vaikka perheyrityksen toimarilla. Voidaan kuitenkin hyvin kuvitella tilanne, jossa osakkeenomistajien suhteen ”palveleminen” merkitsee tulosvastuullisuutta – samalla kun työmotivaation pohjavireenä toimii laajempi ymmärrys palvelemisesta, joka ei rajoitu vain osakkeenomistajiin (sis. työkaverit, asiakkaat, jopa koko yhteisön) eikä vain taloudelliseen tulokseen. Näin molemmat mallit ovat läsnä.

Voidaan myös tulkita, että ”tulosvastuullisuus” tarkoittaa tavallaan palvelemista ja ”palveleminen” tavallaan tulosvastuullisuutta. Tietystä näkövinkkelistä näin onkin. Mutta nyt lähestytään jo semanttisen kielipelin rajaa.

Mietiskelin kirjoituksesi sanomaa ja pohdin erityisesti tuota tasapaino-teemaa. Sinänsä varmasti helppoa jo arvata, kumpaa näkökulmaa yrityselämässä usein liputan, joten hyppäänkin suoraan juupas-eipäs-keskustelusta suoraan sovittelevaan neuvotteluun.

Ovatko nuo kaksi toimintamallia, “palvelen menestyäkseni” ja “menestyn palvellakseni”, oikeasti toistensa vastakohtia? Kuten kerroitkin, motiivit saattavat esiintyä sisäkkäin. Voisiko näin olla näiden toimintamallienkin suhteen?

Tutun hokemani mukaan johtajan tärkein tehtävä on tuloksen tekeminen. Mitä tämä johtaja silloin tosiasiallisesti tekee? Tietystä näkökulmasta katsottuna hän palvelee muita, yrityksen osakkeen omistajia. Siitäkin huolimatta, että johtajan omat intressit painottuisivatkin “palvelen menestyäkseni” -toimintamalliin. Onko tämä toiminta osakkeen omistajien näkökulmasta väärä?

Voisiko olla niin, että ihminen, joka menestyy palvellakseen, näyttää tietystä valitusta näkökulmasta täysin toiselta?