<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Johtajan lujuudesta kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.hyvejohtajuus.fi/2460/johtajan-lujuudesta/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.hyvejohtajuus.fi/2460/johtajan-lujuudesta/</link>
	<description>Ajattomuus on aina ajankohtaista</description>
	<lastBuildDate>Tue, 07 Feb 2012 12:07:05 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.2.1</generator>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jason Lepojärvi</title>
		<link>http://www.hyvejohtajuus.fi/2460/johtajan-lujuudesta/comment-page-1/#comment-1999</link>
		<dc:creator>Jason Lepojärvi</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 23 Apr 2010 14:25:02 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.hyvejohtajuus.fi/?p=2460#comment-1999</guid>
		<description>Aivan loistavaa tekstiä, jälleen. Myös edellinen kirjoitus tiedon rakastamisesta osoitti erinomaista pohdintaa ja kirjoitustaitoa. Kun tekeillä oleva kirjasi hyveiden älyllisestä soveltamisesta julkaistaan, katsotaan josko voimme laittaa sen myös Providentian sivuille myyntiin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Aivan loistavaa tekstiä, jälleen. Myös edellinen kirjoitus tiedon rakastamisesta osoitti erinomaista pohdintaa ja kirjoitustaitoa. Kun tekeillä oleva kirjasi hyveiden älyllisestä soveltamisesta julkaistaan, katsotaan josko voimme laittaa sen myös Providentian sivuille myyntiin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Olli-Pekka Vainio</title>
		<link>http://www.hyvejohtajuus.fi/2460/johtajan-lujuudesta/comment-page-1/#comment-1998</link>
		<dc:creator>Olli-Pekka Vainio</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 22 Apr 2010 07:39:13 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.hyvejohtajuus.fi/?p=2460#comment-1998</guid>
		<description>Kiitos kysymyksestä. Tässä lyhyt vastaus.

Vakaumusta voidaan käyttää sekä laajassa että  suppeassa merkityksessä. Laajassa mielessä se poimii suuren joukon erilaisia ydinuskomuksia, tai suppeammassa mielessä se tarkoittaa vain yhtä yksittäistä vakaumusta. Esimerkki laajasta vakaumuksesta on mikä tahansa tahansa poliittinen tai uskonnollinen/naturalistinen maailmankatsomus. Suppeita vakaumuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset toimintasuositukset jossakin tilanteessa. Esimerkiksi ottaessani lainan pankista, minulla voi olla vakaumus, että kykenen maksamaan sen tietyssä ajassa takaisin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta ydinuskomuksesta, mutta ydinuskomukset vaikuttavat siihen miten toimin esimerkiksi lainanottotilanteessa (kuinka paljon riskejä otan, kuinka paljon olen valmis tinkimään muista menoista).  

Kuitenkin ihmisen toiminta on aina äärimmäisen kompleksisten tekijöiden summa.

Eräs yksinkertainen malli voisi olla seuraava. Jokaisella ihmisellä on luonnostaan melko samankaltainen hardware, joka ohjaa hänen toimintaansa. Tämä on havaittu esimerkiksi tutkimalla ihmisten moraalisia preferenssejä eri puolilla maailmaa, eri kulttuurien, sosiaaliluokkien ja uskontojen  parissa. Näyttää siltä, että tietty perusperiaatejoukko on aina sama. Esimerkiksi missään ei ajatella, että pelkuruus on hienoa tai että lupausten rikkominen on sallittua. Kuitenkin samalla on havaittu, että erilaiset maailmankatsomukset (ydinuskomukset) vaikuttavat siihen, kuinka näitä periaatteita sovelletaan. Esimerkiksi milloin on sallittua tappaa tai valehdella? Mikä on uhrattavissa ja minkä hyväksi? Ihmisen vakaumus tai ydinuskomukset ohjaavat pitkälti näitä soveltavia tilanteita. Samalla on kuitenkin sanottava, että niiden suhde ei ole aina täysin selvä. Esimerkiksi teistinen maailmankatsomus ei sisällä mitään selkeää talouspoliittista ohjelmaa tai kantaa vaikkapa ydinvoiman käyttöön. Sen sijaan se tarjoaa joukon periaatteita, jotka vaativat soveltamista ja esimerkiksi teistit voivat kannattaa erilaisia puolueohjelmia.

Ydinuskomusten alapuolella on vielä kehällisten uskomukset joukko, joka on luonteeltaan usein melko hypoteettinen ja tällä alueella yksilöt voivat olla melko kokeellisia ja ottaa suuriakin riskejä. 

Alimpana tasona on yksilön persoonallisuus ja temperamentti. Joku ottaa herkimmin riskejä, kun taas toinen pelaa varman päälle. Ydinuskomukset kuitenkin antavat kriteerejä tällaisille toimille ja osoittavat milloin on kyse hyveestä ja paheesta. Jos henkilöllä ei ole robustia ja tietoisesti harkittua ydinuskomusjoukkoa, hän ei osaa tunnistaa toimissaan näitä piirteitä. 

Tähän liittyvä kysymyksensä on, ovatko jotkin ydinuskomukset alttiimpia muutokselle tai konservatiivisempia kuin toiset. Mielestäni näin ei itsestään selvästi ole. Ihminen on aina tiedollisesti konservatiivinen (se on osa hardwarea) ja pyrkii säilyttämään ydinuskomuksensa muuttumattomana riippumatta siitä mitä ne ovat. Kukaan ei halua, että hänen ydinuskomuksiaan kyseenalaistetaan. Kuitenkin jotkin ydinuskomusjoukot mahdollistavat kokeellisuuden ja riskinoton paremmin kuin toiset. Tämä taas puolestaan edellyttää, että piirteet pääsevät ihmisessä esiin (ts. hänen persoonallisuutensa mahdollistaa sen).</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos kysymyksestä. Tässä lyhyt vastaus.</p>
<p>Vakaumusta voidaan käyttää sekä laajassa että  suppeassa merkityksessä. Laajassa mielessä se poimii suuren joukon erilaisia ydinuskomuksia, tai suppeammassa mielessä se tarkoittaa vain yhtä yksittäistä vakaumusta. Esimerkki laajasta vakaumuksesta on mikä tahansa tahansa poliittinen tai uskonnollinen/naturalistinen maailmankatsomus. Suppeita vakaumuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset toimintasuositukset jossakin tilanteessa. Esimerkiksi ottaessani lainan pankista, minulla voi olla vakaumus, että kykenen maksamaan sen tietyssä ajassa takaisin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta ydinuskomuksesta, mutta ydinuskomukset vaikuttavat siihen miten toimin esimerkiksi lainanottotilanteessa (kuinka paljon riskejä otan, kuinka paljon olen valmis tinkimään muista menoista).  </p>
<p>Kuitenkin ihmisen toiminta on aina äärimmäisen kompleksisten tekijöiden summa.</p>
<p>Eräs yksinkertainen malli voisi olla seuraava. Jokaisella ihmisellä on luonnostaan melko samankaltainen hardware, joka ohjaa hänen toimintaansa. Tämä on havaittu esimerkiksi tutkimalla ihmisten moraalisia preferenssejä eri puolilla maailmaa, eri kulttuurien, sosiaaliluokkien ja uskontojen  parissa. Näyttää siltä, että tietty perusperiaatejoukko on aina sama. Esimerkiksi missään ei ajatella, että pelkuruus on hienoa tai että lupausten rikkominen on sallittua. Kuitenkin samalla on havaittu, että erilaiset maailmankatsomukset (ydinuskomukset) vaikuttavat siihen, kuinka näitä periaatteita sovelletaan. Esimerkiksi milloin on sallittua tappaa tai valehdella? Mikä on uhrattavissa ja minkä hyväksi? Ihmisen vakaumus tai ydinuskomukset ohjaavat pitkälti näitä soveltavia tilanteita. Samalla on kuitenkin sanottava, että niiden suhde ei ole aina täysin selvä. Esimerkiksi teistinen maailmankatsomus ei sisällä mitään selkeää talouspoliittista ohjelmaa tai kantaa vaikkapa ydinvoiman käyttöön. Sen sijaan se tarjoaa joukon periaatteita, jotka vaativat soveltamista ja esimerkiksi teistit voivat kannattaa erilaisia puolueohjelmia.</p>
<p>Ydinuskomusten alapuolella on vielä kehällisten uskomukset joukko, joka on luonteeltaan usein melko hypoteettinen ja tällä alueella yksilöt voivat olla melko kokeellisia ja ottaa suuriakin riskejä. </p>
<p>Alimpana tasona on yksilön persoonallisuus ja temperamentti. Joku ottaa herkimmin riskejä, kun taas toinen pelaa varman päälle. Ydinuskomukset kuitenkin antavat kriteerejä tällaisille toimille ja osoittavat milloin on kyse hyveestä ja paheesta. Jos henkilöllä ei ole robustia ja tietoisesti harkittua ydinuskomusjoukkoa, hän ei osaa tunnistaa toimissaan näitä piirteitä. </p>
<p>Tähän liittyvä kysymyksensä on, ovatko jotkin ydinuskomukset alttiimpia muutokselle tai konservatiivisempia kuin toiset. Mielestäni näin ei itsestään selvästi ole. Ihminen on aina tiedollisesti konservatiivinen (se on osa hardwarea) ja pyrkii säilyttämään ydinuskomuksensa muuttumattomana riippumatta siitä mitä ne ovat. Kukaan ei halua, että hänen ydinuskomuksiaan kyseenalaistetaan. Kuitenkin jotkin ydinuskomusjoukot mahdollistavat kokeellisuuden ja riskinoton paremmin kuin toiset. Tämä taas puolestaan edellyttää, että piirteet pääsevät ihmisessä esiin (ts. hänen persoonallisuutensa mahdollistaa sen).</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Markku Lepojärvi</title>
		<link>http://www.hyvejohtajuus.fi/2460/johtajan-lujuudesta/comment-page-1/#comment-1996</link>
		<dc:creator>Markku Lepojärvi</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 21 Apr 2010 18:03:01 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.hyvejohtajuus.fi/?p=2460#comment-1996</guid>
		<description>Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Ydinuskomuksista heräsi kysymys.
Kuinka paljon mielestänne on merkitystä ihmisen vakaumuksella tai elämänkatsomuksella ydinuskomuksiin ja tätä kautta lujuuuteen sekä joustavuuteen? Voisitteko valaista asiaa hiukan tästä näkökulmasta.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Ydinuskomuksista heräsi kysymys.<br />
Kuinka paljon mielestänne on merkitystä ihmisen vakaumuksella tai elämänkatsomuksella ydinuskomuksiin ja tätä kautta lujuuuteen sekä joustavuuteen? Voisitteko valaista asiaa hiukan tästä näkökulmasta.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

