Vakaumusta voidaan käyttää sekä laajassa että suppeassa merkityksessä. Laajassa mielessä se poimii suuren joukon erilaisia ydinuskomuksia, tai suppeammassa mielessä se tarkoittaa vain yhtä yksittäistä vakaumusta. Esimerkki laajasta vakaumuksesta on mikä tahansa tahansa poliittinen tai uskonnollinen/naturalistinen maailmankatsomus. Suppeita vakaumuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset toimintasuositukset jossakin tilanteessa. Esimerkiksi ottaessani lainan pankista, minulla voi olla vakaumus, että kykenen maksamaan sen tietyssä ajassa takaisin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta ydinuskomuksesta, mutta ydinuskomukset vaikuttavat siihen miten toimin esimerkiksi lainanottotilanteessa (kuinka paljon riskejä otan, kuinka paljon olen valmis tinkimään muista menoista).

Kuitenkin ihmisen toiminta on aina äärimmäisen kompleksisten tekijöiden summa.

Eräs yksinkertainen malli voisi olla seuraava. Jokaisella ihmisellä on luonnostaan melko samankaltainen hardware, joka ohjaa hänen toimintaansa. Tämä on havaittu esimerkiksi tutkimalla ihmisten moraalisia preferenssejä eri puolilla maailmaa, eri kulttuurien, sosiaaliluokkien ja uskontojen parissa. Näyttää siltä, että tietty perusperiaatejoukko on aina sama. Esimerkiksi missään ei ajatella, että pelkuruus on hienoa tai että lupausten rikkominen on sallittua. Kuitenkin samalla on havaittu, että erilaiset maailmankatsomukset (ydinuskomukset) vaikuttavat siihen, kuinka näitä periaatteita sovelletaan. Esimerkiksi milloin on sallittua tappaa tai valehdella? Mikä on uhrattavissa ja minkä hyväksi? Ihmisen vakaumus tai ydinuskomukset ohjaavat pitkälti näitä soveltavia tilanteita. Samalla on kuitenkin sanottava, että niiden suhde ei ole aina täysin selvä. Esimerkiksi teistinen maailmankatsomus ei sisällä mitään selkeää talouspoliittista ohjelmaa tai kantaa vaikkapa ydinvoiman käyttöön. Sen sijaan se tarjoaa joukon periaatteita, jotka vaativat soveltamista ja esimerkiksi teistit voivat kannattaa erilaisia puolueohjelmia.

Ydinuskomusten alapuolella on vielä kehällisten uskomukset joukko, joka on luonteeltaan usein melko hypoteettinen ja tällä alueella yksilöt voivat olla melko kokeellisia ja ottaa suuriakin riskejä.

Alimpana tasona on yksilön persoonallisuus ja temperamentti. Joku ottaa herkimmin riskejä, kun taas toinen pelaa varman päälle. Ydinuskomukset kuitenkin antavat kriteerejä tällaisille toimille ja osoittavat milloin on kyse hyveestä ja paheesta. Jos henkilöllä ei ole robustia ja tietoisesti harkittua ydinuskomusjoukkoa, hän ei osaa tunnistaa toimissaan näitä piirteitä.

Tähän liittyvä kysymyksensä on, ovatko jotkin ydinuskomukset alttiimpia muutokselle tai konservatiivisempia kuin toiset. Mielestäni näin ei itsestään selvästi ole. Ihminen on aina tiedollisesti konservatiivinen (se on osa hardwarea) ja pyrkii säilyttämään ydinuskomuksensa muuttumattomana riippumatta siitä mitä ne ovat. Kukaan ei halua, että hänen ydinuskomuksiaan kyseenalaistetaan. Kuitenkin jotkin ydinuskomusjoukot mahdollistavat kokeellisuuden ja riskinoton paremmin kuin toiset. Tämä taas puolestaan edellyttää, että piirteet pääsevät ihmisessä esiin (ts. hänen persoonallisuutensa mahdollistaa sen).