Nauti himojesi hallitsemisesta

Sana-lehti käsittelee itsehillintää. Jo otsikossa mainittu sana "hallinta" kuvaa hyvin itsehillinnän perimmäistä luonnetta, sillä ei kaikkea (ts. juuri mitään) pyritä hillitsemään minimiin.

Samoin kuin voimakasta hevosta lienee tarpeen hillitä joissakin tilanteissa, voidaan sillä ratsastaa vain jos hevonen (sekä ratsastuksen taito) hallitaan.

Kyse on säätelystä: rajansa on myös askeesilla.

"Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret, joiden elämänvaihe on korostuneen ruumiillinen ja siksi kaupallisten voimien erityishuomion kohteena.

– Uutena haasteena on ilmiö, jonka olen nimittänyt juomishäiriöksi. En viittaa vain alkoholiin, vaan myös nuorten suosimiin energia- ja urheilujuomiin sekä limonadeihin. Niistä on tullut nuorten nestemäisiä vankiloita, joista imaistaan päivän aikana litroittain kallista sokerijuomaa ja jätetään jäljelle pellin ja muovin vuori.

– Nuorten näennäinen vapaus ja voimantunto muuttuvat markkinavoimien käsittelyssä ja itsehillinnän puutteessa todellisen vapauden esteeksi. Mikäli aikuiset eivät esimerkillään osoita terveeseen järkeen perustuvaa ruumiillista itsehillintää, he maksattavat tekonsa korkeat korot tulevaisuuden aikuisilla."

Nauti himojesi hallitsemisesta [Sana]

  • Kunnioitettavan rohkea aihe aikana, jolloin liika on liikaa, mutta kohtuus ehdottomasti liian vähän. Aihetta on kuitenkin vaikea käsitellä ilman täsmennyksiä. Minusta olisi syytä erottaa intohimo, halu ja himo.

    Uskoisin, että suurin osa aviopuolisoista ei kaipaa avioliittoon hyvää (into)himon hallintaa, vaan päinvastoin lisää intohimoa. Edelleen intohimoinen suhde työhön, harrastukseen ja missioon tuo tuloksia sekä antaa elämäniloa. Minusta tällä alueella ei ole syytä painaa jarrua, eikä varsinkaan nauttia jarruttelusta.

    Ihminen haluaa kaikkea, mutta kaiken saaminen ei aina onnistu eikä ole hyväksi yksilölle eikä yhteisölle. Tämä on sitä vanhemman ihmisen normaalina kokemaa vastuullista elämää. Toisen tasapainoinen huomioon ottaminen antaa tyydytystä, ehkä nautintoakin. Vaarallista yleistää, mutta nykyään herkästi turhaudutaan, jos kaikki halut ei heti tyydyty? Ja turhauma tuntuu kelpaavan syyksi vaikka mihin – vaikka terroritekoihin.

    Himon kanssa halu on jo karannut lapasesta. Himoa ei muuta hallitsemalla hyveeksi, vaan se saa uutta ruutia jarruttelusta. Näin lienee käynyt tietyn kirkkokunnan hyveitä tavoitelleille vastuuhenkilöille. Mennään sutta karkuun, mutta tulee karhu vastaa. Himon hallintaan auttaa vain terapia – maallinen ja hengellinen.

  • Jason

    Risto,

    Hyvää pohdintaa ja tervetullut täsmennys. Minustakin on hyvä ja tärkeä erottaa intohimo, halu ja himo.

    Pidin käytännönläheisistä esimerkeistäsi. Samalla heräsi uusia kysymyksiä.

    1. Pitääkö ”hallinta” ymmärtää kielteisesti? Toisin sanoen jonkin asian vähentämisenä (”…ei hallintaa, vaan päinvastoin lisää intohimoa”) tai jarrutteluna (”…ei syytä painaa jarrua, eikä varsinkaan nauttia jarruttelusta”).

    Itselläni on ollut tapana ymmärtää hallinta neutraalisti. Jonkin asian uudelleen suuntaamisena tms., ei tukahduttamisena.

    2. Aviopuoliso-esimerkkiäsi jatkaen: Onko mahdollista, että monelta puuttuu intohimoa osaksi juuri siitä syystä, että seksuaalista ja emotionaalista energiaa on suunnattu väärin, tuhlattu muualla?

    3. Jos hyveiden harjoittaminen (mm. itsehillintä, temperantia) ei intohimon suhteen kannata eikä himon/halun suhteen auta, mitä jää jäljelle? Miksi hyveitä kannattaa harjoittaa?

  • Annoin alkuperäisen otsikon provosoida ja kirjoitin siitä, mitä mielestäni kokonaisuudesta puuttui. Omaa ajatteluani kuvaa ehkä parhaiten autokoulunopettajan toteamus: "Taitava kuljettaja selviytyy tilanteista, joihin viisas kuljettaja ei joudu ollenkaan". En löydä sopivaa sanaa, joka kuvaisi proaktiivista hallintaa?

    Jos nuori on ajautunut porukkaan, jossa kiksit saadaan viinasta ja pillereistä, tai ajamalla poliisia karkuun, silloin "hallinta" on pahasti myöhässä. Jos nuori kotona ei ole oppinut kunnioittamaan ja rakastamaan omaa ja muiden elämää, silloin jatkohoito on vaikeuksissa. Lapset ja nuoret saavat pohjan hyveilleen kotoa.

    Minusta elämme aikaa, jolloin emme oikein halua nähdä syy-seuraus-suhteita. Jos aviopari ei vaali keskinäistä suhdettaan ja ylläpidä rakkautta ja kunnioitusta, silloin muille houkutuksille jää turhan paljon tilaa. Tai jos nuoren seksuaalikasvatus on nettipornon varassa, hän tuskin tulee kokemaan tyydyttävää seksuaalisuhdetta – ainakaan ilman hankaluuksia. Sitä saa, mitä tilaa.

    En myöskään halua katsella kauhukuvia. Tiedän, että horo saa aikaan jännityksen ja laukeamisen, mutta en näe siinä kuitenkaan mitään hyödyllistä ja siksi vapaaehtoisesti vältän niitä. Tähän ikään minulla olisi jo vapaus tehdä kaikenlaista, mutta koetan välttää riskiä joutua uteliaisuuden ja vapauden orjaksi. Koetan tehdä vastuullisia (ja myös rationaalisia) valintoja.

    Minusta hyveiden hallinta on sukupolvien yli jatkuva maraton-laji. Pikavoitot ovat harvassa.

  • Jason

    “Taitava kuljettaja selviytyy tilanteista, joihin viisas kuljettaja ei joudu ollenkaan”. En löydä sopivaa sanaa, joka kuvaisi proaktiivista hallintaa?

    Pidän tästä. Olen sen verran hyvekäsitteistön aivopesemä että tätä kutsuisin automaattisesti käytännöllisen viisauden hyveeksi (prudentia) ynnä itsehillinnän hyveeksi (temparantia). Jälkimmäinen voi ummikosta kuulostaa reaktiiviselta, mitä se ei ole.

    Kiitos Risto ajatuksistasi. Toivottavasti et ollut vain läpikulkumatkalla.

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€