Totuudellinen muisti

memory-cardJohtajalla on hyvä muisti. Muisti (lat. memoria), jota tarkoitan, on kuitenkin paljon enemmän kuin luontainen kykymme palauttaa mieleen asioita. Vielä vähemmän se tarkoittaa ”muistitekniikoita” olla unohtamatta.

Hyvä muisti tarkoittaa ennen kaikkea ”totuudellista” muistia.

Se tarkoittaa sitä, että muistamme asiat ja tapahtumat sellaisina kuin ne ovat ja olivat, ei sellaisina kuin haluaisimme ajatella niiden olevan. Siinä missä totuudellinen ihminen puhuu totta, hyvä muisti muistaa totta.

Itsestäänselvyys?

Kuulostaako tämä itsestään selvältä asialta? Mietitäänpä.

Nuori poika, joka värittää tarinoita ja vie tämän taipumuksensa pitkälle aikuisuuteen… Aviopari, jolla on aina eriävät muistot riidan yksityiskohdista… Johtaja, jonka sokerilla kuorrutettu muistelmateos tihkuu omahyväisyyttä…

Totuudellinen muisti ei ole itsestäänselvyys!

Viisauden ytimessä

Tuomas Akvinolaisen mukaan totuudellinen muisti on viisauden ensimmäinen perusedellytys. Se on viisauden kulmakivi. On helppoa nähdä miksi.

Viisaus, päätöksentekijöiden hyve, perustuu kykyyn hahmottaa todellisuus. Viisaus lähtee siitä, että kaiken toiminnan ja päätöksien on perustuttava todellisuudelle. Todellisuus on objektiivinen maailma, ne asiat, tapahtumat ja kokemukset, joissa elämme.

Mutta totuus näistä asioista, tapahtumista ja kokemuksesta, tästä maailmasta, on ”sisällytettynä” juuri totuudelliseen muistiin.

”Huonon” muistin sudenkuopat

Tämä on itse asiassa tärkeä huomio, vakavakin. Nimittäin jos totuudellinen muisti on viisauden kulmakivi, epätotuudellinen vääristävä muisti on viisauden kompastuskivi.

Josef Pieper kirjoittaa tällaisesta muistista: ”Vaara on suurimmillaan juuri täällä, hengellis-eettisen prosessin syvimmässä juuressa, tosiasioiden ja tapahtumien totuuden vääristymisen vaara.”

Hän jatkaa:

”Vaara on sitäkin suurempi, koska se on niin huomaamaton. Virheet ja valheet rakentuvat kaikkein pahimmalla tavalla juuri vääristämällä muistia – hienon hienoin lisäyksin, korostuksin, värityksin, poistoin, asetteluin ja painotuksin. Luotaava omatunto ei tällaisia vääristyksiä helpolla paikanna, vaikka tietoisesti yrittäisikin.” (Prudence, luku 2.)

Kuinka voimme kehittää muistiamme?

Ennen kuin annan muutaman käytännön neuvon, on hyvä ymmärtää, ettei pintaremontti riitä, jos vika on perustuksissa.

Jälleen Pieper: ”Muistin totuudellisuuden voi taata vain koko persoonan suoruus… Tässä näkyy hyvin se, kuinka viisaus, josta kaikki muut hyveet riippuvat, itse vastavuoroisesti riippuu kaikkien muiden hyveiden kokonaisuudesta.” (Prudence, luku 2.)

good-memory1Alexandre Havard osuu asian ytimeen: “Viisauden hyveen ydin muodostuu johtajan luonteen ja hänen todellisuudentajunsa välisestä siteestä. Toisin sanoen se muodostuu olemisen ja ymmärryksen välisestä yhteydestä, mitä olemme ja mitä näemme.” (Virtuous Leadership, 2007, s. 68.)

Aristoteles: ”Hyvä ihminen näet arvostelee kaikkea oikein, ja totuus näyttäytyy hänelle.” (Nikomakhoksen etiikka, III, 4.)

Havard lisää tähän: ”Ylpeä ihminen sitä vastoin arvioi todeksi sen, mitä häntä imartelee; hillitön tai kohtuuton sen, mikä tuo hänelle valtaa, rahaa tai nautintoa; pikkusieluinen taas sen, mikä oikeuttaa hänen pelkuruutensa tai laiskuutensa.” (Virtuous Leadership, 2007, s. 68.)

Lue Aristoteleen lause ja Havardin lisäys uudestaan, korvaa sanat ”arvostelee” ja ”arvioi” sanalla muistaa.

Katsomme, tulkitsemme ja muistelemme asioita luonteemme linssien läpi. Vahvistamalla luonnettamme, toisin sanoen vahvistamalla hyveitämme, kehitämme totuuden valaisemaa muistiamme.

Käytännön neuvoja

Moni neuvo, joka pätee viisauden hyveen harjoittamiseen yleisemmin, pätee myös muistin harjoittamiseen, koska muisti on viisauden ytimessä. Kohdat (1) ja (2) löytyvät hyvejohtajuus-kolumnista ”Viisaus”.

1. Vältä järkeistämistä hinnalla millä hyvänsä.

Järkeistäminen tai järkeily on tietoista tai tiedostamatonta objektiivisen tiedon vääristämistä haluttuun muottiin sopivaksi, psykologinen tapa vääntää totuus sopusointuun omien mieltymystemme tai tahtomme kanssa.

2. Tunnista ja sanoudu irti ennakkoluuloistasi.

Järkeistäminen nousee pelkuruudesta. Ennakkoluulot nousevat tietämättömyydestä.

Ennakkoluulojen voittamiseksi on harjoitettava nöyryyden hyvettä, jota voidaan kutsua ”totuudessa elämisen tottumukseksi” tai ”totuudelle avoimeksi mieleksi”.

Stephen Coveyn sanoin: ”Nöyryys on yksi todellisten johtajien ominaisuuksista. Se näkyy heidän kyvyssään ottaa linssit pois silmiltä ja tutkia niitä objektiivisesti… Jos löytyy säröjä tai taittoa (ennakkoluuloja, tietämättömyyttä, virhepäätelmiä), he säätävät ne kohti suurempaa viisautta.” (Principle-Centered Leadership, 1992, s. 20.)

3. Harjoita objektiivista testaamista.

Η. Rοbertsin hyvejohtajuus-vieraskynästä ”Ripaus harkitsevuutta” löytyy käytännön neuvoja, jotka tukevat myös totuudellisen muistin kehittämistä.

Roberts kirjoittaa tunnepitoisista viesteistä.

”Emotionaalisella viestillä on taipumus värittää tulkintaa tehden siitä valikoivaa ja eri tavoin korostunutta yksilön ja hänen kokemusmaailmansa mukaan… Objektiivista testausta voi harjoittaa palauttamalla kunkin tilanteen, vaikkapa keskustelun, yksityiskohdat mieleen seikkaperäisesti, korostamatta tunneperäistä responssia.”

Paljon riippuu kyvystä ”säädellä tunteita siten, että yksittäinen tunneviesti ei saa määräävää otetta ajatusmaailmassa”. Niin, tai muistissa.

Johtajien tunnustuksia

Mainitsin johtajien siirappielämäkerrat. Suosittelen niiden vastapainolukemiseksi erästä omaelämäkertojen klassikkoa, joka kirjoitettiin hiljattain, noin 1600 vuotta sitten.

Sitä lukiessa tulee ajatelleeksi, että latteus ”ei mitään uutta auringon alla” on totta. Kyse on Augustinuksen teoksesta Tunnustukset.

Kuten sen nimestä voi päätellä, tunnustuksista on siirappi kaukana. Se on tosiaan totuudellisen muistin harjoittamisen mestariteos. Eikä se jätä lukijaansa kylmäksi.

Luettavaa:
Augustinus, Tunnustukset (engl.): linkki.
H. Roberts, ”Ripaus harkitsevuutta” (2009): linkki.

Jason Lepojärvi

Jason Lepojärvi on teologian tohtori, rakkaustutkija ja Hyvejohtajuus-sivuston entinen päätoimittaja. Oxfordin ja Helsingin väliä kulkevan ”rakkauden ammattilaisen” sukujuuret ovat Suomen Lapista ja Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Hän harrastaa kamppailulajeja, metsästystä ja moottoripyöräilyä.

 
  • Luin, Jason. Hyva artikkeli. Hyva aihe: muisti ja viisaus, muisti ja todellisuus. Andrey Tarkovsky, elokuvajohtaja, sanoo etta asiat evat ole niin kuin he ovat olleet, vaan niin kuin me muistamme niita. Tama tarkoittaa, etta muistista tulisi toinen todellisuus. Kun annamme anteeksi, esimerklski, unohdamme helpposti. Joskus on hyva unohtaa, se auttaa meita menemaan eteenpain. Se, joka ei kykene unohtamaan, ei voi olla viisas. Pyhimyskset eivat muista pahaa, he muistavat vaan hyvaa. Pahat ihmiset muistavat vaan pahaa…
    Kiitos, etta kirjoitit tasta. Muisti on tarkea aihe. Suursieluisuteen minun mielestani liittyy kyky unohtamaan monet asiat.
    Alex

  • Tuo unohtamisen kyky, oikein ymmärrettynä, on aihe jota tulee pohdittua liian harvoin.

    Kuinkakohan moni ihminen polkee töissä tai kotona paikallaan, koska ei osaa (tai ei halua) "unohtaa".

    Kiinnostavaa, että liitit sen juuri suurisieluisuuden hyveeseen. Ehkä saamme, Alex, lukea siitä seuraavassa kirjassasi..? 😉

    Muuten, luitko Heidi R:n vieraskynän "Ripaus harkitsevuutta"? Se loppui lauseeseen, joka tukee hyvin tuota pointtiasi anteeksi antamisesta ja pahojen asioiden unohtamisesta. Sanan 'ajatussisältö' voi korvata myös sanalla 'muistisisältö'.

    "Hänen ajatussisältönsä ohjautuu systemaattisesti siihen mikä on totta, kunnioitettavaa, oikeaa, puhdasta, kaunista — mikä vain ansaitsee kiitoksen."

  • Heidi R0berts

    Hyvä artikkeli Jason,

    Totuudellisuus; jokaisen rauhaa rakastavan ihmisen lähtökohta.Tuli myös mieleen vanha sanonta "Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, parempi vaieta" jota voi myös laajentaa omaan sisäiseen puheeseen. Totuudellista on olla arvioimatta (yleensä = arvostelematta)mikäli todellista objektiivista tietoa ei ole. Kuinka huomaamatta ylläpidämme arvostelevaa, negatiivista sisäistä puhetta tyyliin " Minkä ihmeen takia tuokaan asiakas ei voi olla kohtelias ja hymyillä kassalle. Näillä ihmisillä ei sitten ole mitään käytöstapoja" Pieneen virkkeeseen mahdtuu jo monta totuutta vääristävää teesiä.

  • Erlih

    ”Ylpeä ihminen sitä vastoin arvioi todeksi sen, mitä häntä imartelee; hillitön tai kohtuuton sen, mikä tuo hänelle valtaa, rahaa tai nautintoa; pikkusieluinen taas sen, mikä oikeuttaa hänen pelkuruutensa tai laiskuutensa.”

    Eikö ole näin että jotkut "pikkusieluiset" ovat hillittömiä ja kohtuuttomia juuri siksi että se peittää pienen sielun?

  • Heidi: huomiosi "sisäisestä puheesta" oli hyvä. Osui ja upposi.

    Erlih: kiinnostavaa! Voisitko avata tuota hieman lisää?

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€