Epäonnistu, auta muita ja ole rohkea

Fear less, love more, fight harder. Voisiko näissä sanoissa olla pohja hyvälle johtamiselle?

Luin kesällä Alexandre Havardin verkkokirjan Hyvejohtajuus. Teos on suositeltavaa luettavaa kaikille johtamisesta kiinnostuneille.

Teoksen pohjana toimivat Platonia mukaillen neljä päähyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillintä sekä lisäksi suurisieluisuus ja nöyryys. Sokratesta mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan  hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä.

Johtamisopit ovat Suomessa ja maailmalla eläneet vuosisatojen ja tuhansien aikana. Vaikka antiikin teeseissä on vinha perä, on yhteiskunta ja sen organisaatiot muuttuneet niin merkittävästi, että tarvitaan uusia käsitteitä puhuttelemaan tulevia johtajia. Uuteen ulkoasuun puetut teesit kun tunnetusti inspiroivat paremmin kuin vanhat käsitteet.

Tänä päivänä puhutaan yhä useammin velhojohtajista, arvojohtajista ja toivojohtajista. Suomessa Jari Sarasvuo on kiteyttänyt aiheesta mielestäni jotain olennaista: fear less, love more, fight harder. Voisiko näissä sanoissa olla pohja hyvälle johtamiselle? Seuraavassa yritän oman johtamiskokemukseni kautta avata, mitä näiden sanojen taakse voisi oikeasti kätkeytyä.

1. Epäonnistu ja mokaile (fear less). Hyvä johtaja ei pelkää tai selittele epäonnistumisia vaan sallii niitä ja oppii. Pelon kulttuuri luo tilanteen, jossa ihminen pyrkii välttämään virheitä sen sijaan, että syöksyisi uusiin haasteisiin. Ei voi onnistua, ellei uskalla koskaan epäonnisua. Epämukavuusalueella vierailu tarkoittaa sitä, että oppii kokemaan rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Kannattaa oppia epäonnistumaan siitäkin syystä, että täydellisyyden esittäminen tuntuu muista vieraannuttavalta. Mokailu on inhimillistä ja mukavaa.

2. Puhu muista hyvää ja auta heitä (love more). Hyvä johtaja luo ihmisille hyvät olosuhteet, antaa paljon palautetta ja vastuuta sekä johtaa pelon sijaan rakkaudella. Tutkimusten mukaan ihmiset liittävät automaattisesti muista mainitsemasi negatiiviset ja positiiviset asiat myös sinuun. Kannattaa siis kertoa ystävistä ja kollegoista positiivisia ja miellyttäviä asioita, jolloin myös sinua pidetään mukavana. Ja jos sinua pidetään mukavana, pidetään usein myös sinun asioita mukavina. Lisäksi elämä ja sen tuomat hedelmät kannattaa jakaa muiden kanssa. Benjamin Franklinin mukaan hyveet, jotka eivät koidu muiden hyväksi, eivät ole hyveitä lainkaan. Ahneus on heikkoutta. Hyvä johtaja on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa muita.

3. Ole rohkea ja oikeudenmukainen (fight harder). Hyvä johtaja johtaa myös henkisesti ja omalla esimerkillään, on epämuodollinen, kuunteleva, aito, avoin ja rehellinen. Oikeudenmukainen johtaja välittää itseään pienemmista ja heikommista. Oikeudenmukaisuus on valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta. Ole itse se muutos, jonka toivot maailmassa näkevän. Hyvä johtaja luo yhteisölle merkityksellisen itseään suuremman tarinan ja tavoitteen.

Hyvä johtaja siis uskaltaa epäonnistua ja mokailla, puhuu muista hyvää ja auttaa heitä sekä on rohkea ja oikeudenmukainen. Näin voi toimia silloin kun pitää huolta omasta henkisestä hyvinvoinnista ja terveydestään. Lisätään listaan siis vielä neljäs välttämätön hyve.

4. Hyvä johtaja pitää huolta myös omasta terveydestään. Terveys on kykyä palautua rasituksesta sekä kestää henkisiä ja fyysisiä takaiskuja. Mitä paremmin voi elää kehon, asenteiden, elämäntapojen ja ympäristön suhteen, sitä terveempi on. Ei kannata harjoittaa sellaisia tapoja, jotka myrkyttävät ruumiin ja mielen. Kun asettaa kiitollisuuden, anteeksi antamisen ja terveyden päivittäiseksi tavoitteeksi, ei tarvitse murehtia voimien riittävyydestä. Fyysinen rasitus, riittävä lepo ja pidättäytyminen riippuvuutta aiheuttavista turhakkeista luo erinomaisen pohjan. Alexander Stubb kirjoittaa Juoksija-lehdessä (6/2010) osuvasti:

”Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään.”

Leo Stranius

Kirjoittaja Leo Stranius (HTM) on Luonto-Liiton pääsihteeri ja kiinnostunut johtamisesta sekä teoriassa että käytännössä. Straniuksen blogi (leostranius.fi) on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi. Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on luonnon moninaisuutta ja itseisarvoa kunnioittava yhteiskunta.

 
  • Pingback: Viikkopäiväkirja 36 (6.9.-12.9.2010)()

  • Jason Lepojärvi

    Tutkimusten mukaan ihmiset liittävät automaattisesti muista mainitsemasi negatiiviset ja positiiviset asiat myös sinuun.

    Tämä täytyy pitää mielessä. On muuten täysin totta ainakin omalla kohdallani. Alan voimaan aina pahoin, jos joudun kuuntelemaan kuinka se-ja-se on niin sellainen ja teki sitä-ja-tätä. Kolikon kääntöpuolena muiden (aiheellisesta) kehumisesta tulee aina hyvälle tuulelle.

    Kiitos napakasta kirjoituksesta!

  • Kiitos Leo erinomaisesta artikkelista! Siitä on pidetty kovasti lukijoiden keskuudessa (vaikka harva täällä blogin puolella ääntään korottaakan).

    Olisiko tuosta Jasonin esiin nostamasta tutkimuksesta tarjolla lisää tietoa webin puolella?

    Mens sana in corpore sano, terve sielu terveessä ruumiissa. Hienoa että nostit tämän esille! Jännä havaita, että jotkut ruumiillisen hyvinvoinnin laiminlyövät korostavat, että he keskittyvät mieluummin pääkoppaansa kuin lihanksiinsa. Erottelu ei kuitenkaan ole noin yksioikoinen.

  • Hei Jussi

    Kiitos kiitoksista! Tosi kiva kun kommentoitte täällä!

    Mainittu ilmiö tunnetaan "tahattomien ominaisuuksien siirtona" – Spontaneous trait transference (STT).

    Luin itse aiheesta Richard Wisemanin kirjasta Minuutissa muutokseen. Alkuperäinen lähde viittaa John Skowronskin tekemään tutkimukseen juorujen levittämisestä, jossa näyttelijät kommentoivat koehenkilölle kolmatta osapuolta joko negatiivisesti tai positiivisesti. Jälkeenpäin koehenkilöt liittivät näyttelijän kommentit muista henkilöistä näyttelijään itseensä.

    Alkuperäinen lähde: Skowronski, Carlston & Crawford (1998) Spontaneous Trait Transference: Communicators Take on the Qualities they Describe in Others. Journal of Personality and Social Psychology, 74, 837-848.

    Abstrakti täällä:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9569648

    Samaa ilmiötähän on tutkittu mm. koiranomistajilla, jossa koiran rotu liitetään omistajaan tai päinvastoin.

    Kannattaa siis kertoa toisista ihmisistä positiivisia ja miellyttäviä asioita, jolloin myös sinua pidetään mukavana kaverina 🙂

    Parhain terveisin
    -Leo

  • Suurkiitos tiedoista, Leo!

    "Kannattaa siis kertoa toisista ihmisistä positiivisia ja miellyttäviä asioita, jolloin myös sinua pidetään mukavana kaverina."

    Ja tällöin, kun tarpeeksi keskityt muiden hyviin ominaisuuksiin, muutut ennen pitkää itsekin positiivisemmaksi ja sinua pidetään entistä mukavampana kaverina. 🙂

  • Jason

    Ja tällöin, kun tarpeeksi keskityt muiden hyviin ominaisuuksiin, muutut ennen pitkää itsekin [ihan oikeasti] positiivisemmaksi ja sinua pidetään [aiheellisesti] entistä mukavampana kaverina.”

  • Iterointi kannattaa aina. 🙂

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€