8 lapsesi koulumenestykseen vaikuttavaa asiaa (ja 8 joiden luulit vaikuttavan)

Tilastoanalyysi lasten ja vanhempien taustatiedoista ja syvähaastatteluista kertoo, kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa koulumenestykseen. Ja kuinka menestykseen ei voi vaikuttaa.

Yli 20.000 lasta ei voi olla väärässä

Yhdysvalloissa suoritettu ECLS-tutkimus kartoitti yli 20.000 lapsen opintien lastentarhasta viidennen luokan lopulle. Normaalien taustatietojen (perheen koostumus, vanhempien tulotaso, jne.) lisäksi osallistujia haastateltiin tarkemmin: saako lapsi piiskaa, käydäänkö museoissa, kuinka usein näin tehdään, jne.

Tilostoanalyysi paljastaa asiat, jotka kulkevat käsi kädessä. Vaikka syy ja seuraus eivät sinänsä selviä, antavat tulokset kuitenkin viitteitä koulumenestyksen taustalla piilevistä seikoista.

Koulumenestys ja kirjat ne yhteen sopii

Ensiksi asiat, jotka ilmenevät yhdessä heikompien koulujen testitulosten kanssa (negatiivinen korrelaatio):

  • Lapsen syntymäpaino oli alhainen.
  • Lapsi on adoptoitu.

Sitten asiat, jotka eivät esiintyneet heikompien tai parempien testitulosten kanssa:

  • Lapsen vanhemmat muuttivat hiljattain paremmalle asuinalueelle.
  • Lapsen äiti ei käynyt töissä lapsen syntymän ja esikouluun menon välissä.
  • Lapsi kävi liittovaltion esikoulun.
  • Lapsen vanhemmat käyttävät häntä säännöllisesti museoissa.
  • Lapsi saa säännöllisesi piiskaa.
  • Lapsi katselee säännöllisesti televisiota.
  • Lapsen vanhemmat lukevat hänelle lähes päivittäin.
  • Lapsen perhe on kokonainen.

Ja lopulta asiat, jotka ilmenivät yhdessä parempien testitulosten kanssa (positiivinen korrelaatio):

  • Lapsen vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja.
  • Lapsen vanhempien sosioekonominen asema on korkea.
  • Lapsen äiti oli 30-vuotias tai vanhempi ensimmäisen lapsensa syntyessä.
  • Lapsen kotona puhutaan englantia.
  • Lapsen vanhemmat toimivat aktiivisesti vanhempaintoimikunnassa.
  • Lapsen kotona on paljon kirjoja.

Esimerkiksi kirjojen määrä kertoo syy-seuraus-suhteen hankalasta määrittämisestä. Todennäköisesti kirjat eivät ole älykkyyden syy, vaan pikemminkin sen seuraus.

Entä sitten?

Tutkimusta analysoinut Steven D. Levitt huomauttaa, että karkeasti ottaen ensimmäinen ja kolmas lista (neg. tai pos. korrelaatio koulumenestyksen kanssa) kuvaavat asioita, joita vanhemmat ovat, ja toinen lista (ei korrelaatiota) asioita, joita vanhemmat tekevät.

"[S]illoin kun suurin osa ottaa kasvatuskirjan käteensä, on aivan liian myöhäistä. Suurin osa merkityksellisistä asioista sinetöityi jo paljon aikaisemmin — kuka olet, kenen kanssa olet naimisissa, millaista elämää olet viettänyt. Jos olet fiksu, ahkera, korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen ja naimisissa jonkun yhtä onnekkaan kanssa, lapsillasi on hyvät mahdollisuudet menestyä. (Eikä siitä kaiken todennäköisyyden nimissä ole haittaa, jos olet rehellinen, ajattelevainen, rakastava ja utelias maailmanmenon suhteen.) Mutta sillä ei juurikaan ole merkitystä, mitä teet vanhempana, oleellista on, kuka olet."

Oikeaan lopputulokseen voi päätyä montaa reittiä.*

Vanhemmuus ei ole sitä, mitä ihminen osaa tai tietää, vanhemmuus on sitä, mitä ihminen on. Tulokset seuraavat tätä, eivät tekoja.

Paras tapa kehittää sitä mitä olet, on tiedostaa hyvien luonteenpiirteiden eli hyveiden olemassaolo ja tärkeys. Kehitä hyveitä, kasvatat itseäsi. Kasvata itseäsi, kasvatat lapsiasi.

Tutkimusanalyysin lähde:
Freakonomics – Outoustalous; Levitt, Steven D; Dubner, Stephen J.; Readme.fi; Helsinki 2006.

Loppusana:
* Onko kouluarvosanoilla merkitystä? Eikö tulisi mitata lapsen menestystä myöhemmässä elämässä? Mitä menestys taas on? Kenties onnellisuutta? Entä mitä on onnellisuus? Väitän, että kouluarvosanat toimivat tilastojen valossa kuten raha: niiden avulla onnellisuus kasvaa (esim. hyvän itsetunnon myötä), mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Tästä eteenpäin onnellisuutta voidaan kohottaa vain inhimillisempien asioiden myötä, kuten kokonaisen perheen avulla — olkoonkin, että se ei esitetyn tukimuksen mukaan korreloinutkaan kouluarvosanojen kanssa. Vanhempien tehtävä ei kuitenkaan lopulta ole kasvattaa lastensa kouluarvosanoja, vaan heidän onnellisuuttaan. Paras keino tähän: omien hyveiden määrätietoinen kehittäminen ja lasten hyveiden kasvun tukeminen. Huom: jos kuitenkin haluat kannustaa kouluarvosanojen kehittämiseen, niin älä palkitse lopputulosta (arvosana), vaan siihen johtava prosessi (oikeiden asioiden tekeminen, opiskelu, hyveiden kehitys).

Jussi Ruokomäki

Jussi Ruokomäki on ohjelmistosuunnittelija ja viisauden rakastaja, joka rentoutuu iltaisin — kun muu perhe on nukahtanut — lukemalla Aristoteleen ikivihreitä koodauksen ohessa.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€