Vihaa täysillä, valitse harkiten

vihaVihan malja. Tuleeko kieltäytyä — vai hukuttautua? Vai kenties juoda se sotkematta?

Jotain tämän palaverin hedelmille pitää tehdä…

Palaveri, josta jäi paha maku

Aurinko paistoi kirkkaasti neuvotteluhuoneen sälekaihtimien lävitse — muutoin kaikki toistikin normaalia kaavaa. Tavallinen perjantai. Tavallinen palaveri. Vähääpä tiesin että nuo keskustelut tulisivat synnyttämään minussa suurimmat vihat miesmuistiin.

Se oli pieni asia, mutta sen potentiaaliset seuraukset olivat suuret. Sama lyhytjänteinen ja itsekäs toiminta, jota toisaalla oli pienimuotoisesti harjoitettu, voisi levitä laajamittaisena myös projektiin, jossa olin itse osallisena. Tämä oli merkittävä, pitkäkestoinen projekti, uhka tuli aiemmin luottamastani suunnasta ja olisin lähes aseeton sitä kohtaan.

Pahimmassa tapauksessa olisin pakotettu jättäytymään projektin ulkopuolelle. Mitä enemmän asiaa mietin sitä todennäköisemmältä uhka vaikutti. Koko homma alkoi kiristämään hermoa tavallista enemmän. Viha puski vahvasti pintaan.

Kun viha oli vielä kiellettyä

Vielä jokunen vuosi sitten kielsin itseltäni vihastumisen. Kaikki tunteet olivat tuolloin, asiaa sen enempää miettimättä, sallitut tai kielletyt, jotakuinkin seuraavasti.

  • Ilo: hyvä tunne — sallittu
  • Suru: terve tunne — sallittu (tietyissä rajoissa)
  • Pelko: terve tunne — sallittu (tietyissä rajoissa)
  • Viha: paha tunne — kielletty

Käsittääkseni tämä ei ole kovin epätavallinen tapa arvottaa tunteet, mutta väärä se on kaikki tyynni.

Viha ei ole pahe — eikä hyve

Tunteet syntyvät aivojen limbisellä alueella. Siispä niiden syntyyn voi vaikuttaa yhtä vähän kuin esimerkiksi nälän tunteeseen – ja samoin kuin nälkä, kaikki tunteet ovat tärkeitä signaaleja tarpeiden täyttymisestä tai täyttymättä jäämisestä.

Autonomisesti syntyvillä tunteilla ei ole moraalista ulottuvuutta, ne eivät siis ole hyviä tai pahoja, kuten edellä jaottelin.

En enää kiellä tunteitani tai yritä estää niiden syntyä. Palaverin jälkeen tuntui hyvältä saada tuntea, vihata vapaasti. Vihata ilman huonoa omaatuntoa.

Valitse oikein

Kaikki tunteet ovat terveitä ja tärkeitä, mutta on muistettava, että ihminen voi valita mitä tekee ja hyvin pitkälle myös mitä ajattelee. Valinnat ovat hyviä tai pahoja, oikeita tai vääriä. Voit valita asian märehtimisen ja oikein hukuttautua tunteeseesi — tai harkita hetken, miettiä miksi tunnet niin, ja tehdä asialle jotain.

Voit kieltää vihan tunteesi täysin tai raivota rajoitta, mutta nämä molemmat tavat ovat vahingollisia sinulle ja läheisillesi. Hyve on keskellä, ääripäiden välissä.

Vihaa siis — vihaa rauhassa.

Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisesta viha-sarjasta. Viha on nyt sallittua. Lue myös osa 2: Vihan voima.

Jussi Ruokomäki

Jussi Ruokomäki on ohjelmistosuunnittelija ja viisauden rakastaja, joka rentoutuu iltaisin — kun muu perhe on nukahtanut — lukemalla Aristoteleen ikivihreitä koodauksen ohessa.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€