Kannattaako rakkaus? Seitsemän rakkauden hyötyä työyhteisössä

Sitä mitä ei mitata on mahdotonta johtaa. Entä jos toiminnan perusta olisikin mittaamattoman arvokas?

Onko tärkeää mitata jotakin, jonka sydän tietää oikeaksi? Olisiko mahdollista, että kerrannaisvaikutukset kunnollisesta ja todellisesta perustasta olisivat niin suuret, ettei nykyinen ajattelusi riittäisi niitä mitenkään visioimaan?

Voisiko rakkaus auttaa työelämän tuottavuus- ja hyvinvointiparadigmamuutoksessa, jossa aiemmin hyväksi havaitut toimintatavat ja ajattelumallit eivät enää sellaisinaan toimi? Yrityksissä omistajien tahtotila, jonka hallitus ja toimiva johto siunaavat, ratkaisee.

Johtajuuden muutos alkaa sinusta tai jää tapahtumatta kohdallasi.

Seuraavassa esittelen seitsemän hyötyä, joista itselläni on kokemusta. Samalla esitän moninkertaisen määrän kysymyksiä, jotta sinun ajattelullesi ja oivalluksillesi olisi riittävästi tilaa.

1. Rakkaus luo tahtotilan menestyä

Millainen olisi yhteisön näkymä tulevaan (visio) ja olemassaolon tarkoitus (missio), jos jokainen sanoisi ääneen rakastavansa työtänsä? Työn tekemiseen pitää syntyä rakkaussuhde, joka luo olemiseen varmuutta ja tekemiselle päämäärän. Ilman tätä yksilötason päättäväisyyttä ollaan vastuuttomassa ja ajelehtivassa tilassa.

Mitä jos yhteisön arvopohjana ja visiona olisi rakastaa? Joo ne CAGR ja EBIT-luvutkin, mutta niiden lisäksi?

Raha ja rakkaus eivät ole itsessään mitenkään toisiaan poissulkevia tai ristiriitaisia tavoitteita, mutta ihmisten suhtautuminen voi olla ristiriitaista. Luomista olisi hyvä rakastaa ja raha on yksi luomisen väline. Siis väline tehdä jotain uutta ja merkityksellistä.

Mitä jos ihmisiltä kysyttäisiin miten rakkaus voisi näkyä heidän työpäivässään? Mihin tekemiseen ihmiset suhtautuvat intohimoisesti? Mikä liikuttaa? Mikä on erityisen kiinnostavaa ja hyödyllistä? Millainen olisi suhde asiakkaisiin ja kumppaneihin jos tekemisen ja vuorovaikutuksen taustalla vaikuttaisi rakkaus?

Ihminen ei voi ilmaista tahdollaan mitään suurempaa ja kestävämpää kuin halunsa rakastaa. Tullessaan näkyväksi toiminnan lähtökohdaksi tuo halu on ikuinen ja kaiken kestävä. Rakkaussuhteessa olevat ihmiset ovat yleensä varsin sitoutuneita. Rakkauden perusarvokseen ottava työyhteisö olisi kaiken kestävä ja kaikissa olosuhteissa ylivertainen toimija. Markkinapositio olisi – no, johtava.

2. Läsnäolo lisääntyy rakkaudessa

Vähentyisikö kiireen tunne ja kohina ympäriltä, jos ihminen kokisi olevansa turvassa ja varsin arvokas ilman kaikkea kohkaamista sekä puuhaa ja touhua? Mitä jos jokainen kokous aloitettaisiin viiden minuutin hiljentymis- ja keskittymisharjoituksella? Mitä tapahtuisi jos ihmiset osoittaisivat toisiaan kohtaan arvostusta tässä hetkessä?

Esimerkiksi kiire on pohjimmiltaan tunne, jonka ihminen valitsee suorittamisensa taustalle tiedostaen tai tiedostamattaan. Kiire luo turvallisuutta ja tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksen samalla kun se kuluttaa valtavasti energiaa suhteessa toimintaan ja tavoitteeseen. Merkittävästi laadukkaamman lopputuloksen saisi usein aikaan paljon vähemmällä, jos pysähdyttäisiin hetkeksi ennen tekemistä.

Millaisia kohtaamisia työyhteisössä olisi jos ihmiset pysähtyisivät kokouksissa läppäreiden ja puhelinten takaa kuuntelemaan itseään ja toisiaan? Nähtäisiinkö rajoitusten sijaan mahdollisuuksia? Mitä jos vakioliturgioiden sijaan kysyttäisiinkin mitä tänään tehtäisiin? Miten tämä palaveri olisi kaikkein hyödyllisin? Miten minä voisin auttaa sinua? Syntyisikö keskittymisen kautta olemiseen ja tekemiseen parempi fokus?

3. Rakkaus kasvattaa luottamusta

Rakastava ihminen ei koe itseään uhatuksi, jolloin kaiken toiminnan lähtökohtana on luottamus ihmisiin ja elämään itsessään. Ihminen avautuu mahdollisuuksille. Luottamuksesta syntyy puhdasta toimintaa.

Luottamus löytyy ihmisestä sisältäpäin. Ulkoapäin luottamusta voi hetkellisesti horjuttaa, mutta koska se on olotila ihminen ei voi sitä yksinkertaisesti kadottaa menettämättä rakkaussuhdettaan omaan todelliseen itseensä.

Epäluottamuksesta ja epäröinnistä syntyy rajoittunutta ajattelua ja arkajalkaista toimintaa sekä sosiaalisia pelejä ja leikkejä, jotka kasaavat karstaa vuorovaikutustilanteisiin.

Olisiko mahdollista, että itsekkyyden ja ottamisen sekä antamisen sijaan syntyisi jakamisen kulttuuri, jossa jaettavana olisi runsautta niukkuuden sijaan? Loisiko laajentuva luottamus ympärilleen onnistumisia luokseen kutsuvan avoimuuden, rehellisyyden ja pelottomuuden kentän?

4. Rakkaudessa vallitsee ilo

Tarjoaisiko ilo tekemiseen keveyttä ja riemua? Kyllä tarjoaa ja lisäksi ilo tuo mukanaan innostuneen asenteen ja suhtautumisen työhön. Näkyisikö innostus parempana laatuna tai kohonneena asiakastyytyväisyytenä? Miten tuottavuus suhteutuu iloon?

Rakkaudessa elävä ihminen on iloinen. Yksinkertaisesti positiivinen, rakentava ja hymyilevä. Vastoinkäymisiä voi olla ja tulla, mutta huomion kiinnittyessä nopeasti kaikkeen siihen, mikä toimii hyvin ja mistä voi olla kiitollinen, ilo hallitsee olemista. Rakkaus tuo laajentuvassa määrin arkeen ilonaiheita. Se mihin kiinnitämme huomiomme voimistuu.

Ihmisten työssään kokemat kuormittavuustekijät olisivat merkittävästi pienemmät, jos rakkaus ilmentyisi työyhteisön arjessa sanoina, tekoina ja ajatuksina.

5. Luovuus vapautuu rakkaudessa

Auttaisiko jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin luovuus? Syntyisikö todellisia kaupallisia innovaatioita enemmän ja nopeammin jos ihmiset leikkisivät? Jos työtä tehtäisiin laulaen?

Rakkaus tuo toiminnan pohjaksi herkkyyden aistia heikoimmatkin signaalit ja muutostarpeet. Vielä tärkeämpää ne voidaan kääntää käytännön toiminnaksi intuition avulla jo siinä vaiheessa, jolloin muutostarpeisiin liittyvä kitkavastus on lähes olematon.

Rakkauden avulla luomiseen liittyy myös eräs järkiälyä häkellyttävä piirre: ihmeet, jotka viitoittavat luovuutta yhä uusiin suuntiin ja tekevät polusta tasaisemman. Luominen ihmeiden avulla tai ilman niitä on vapaaehtoisuudessa kukoistavaa toimintaa, aivan kuten rakkauskin.

6. Rakkaus tuo rohkeutta

Millainen olisi rohkeasti toimintaan ryhtyvä yhteisö? Yksilötasolla syntyisi uutta vastuullisuutta ja halua korjata oma-aloitteisesti havaittuja epäkohtia.  Tällaisessa  yhteisössä, ei pelätä esimiesten, kollegoiden ja alaisten reaktioita. Missään tilanteessa.

Rakastava yhteisö on hyväksyvän värikylläinen sekä erilaisuutta ja tervettä yksilöllisyyttä arvostava. Ei siis ulkoista individuaalisuutta ja roolimalleja ihannoiva, vaan ainutkertaisia yksilöitä kunnioittava yhteisö.

Rohkeus rakentavasti kyseenalaistaa tapoja ja tottumuksia työyhteisössä syntyy rakkaudesta. Rakkaus tuo kyseenalaistamiseen lämmön ja ihmisystävällisen tavoitteellisuuden. Ilman kyseenalaistamista jatkuvuus on enemmin tai myöhemmin uhattuna, koska ihminen pyrkii toistamaan hyväksi havaittuja toimintamalleja tänään huomenna ja viiden vuoden päästäkin. Tilanteiden muuttuessa rohkeus ja jatkuva kyky toimia tilanteen edellyttämällä tavalla syntyy epäonnistumisia ja erehdyksiä pelkäämättömästä asenteesta.

Rakkaudellinen olemus näkee asioissa ja ihmisissä niiden todellisen ja itsessään täydellisen luonteen. Tämä virheetön havainnointitapa kutsuu edelleen rohkeaan toimintaan.

7. Rakastava ihminen on onnellinen

Jokaisen ihmisen tavoitteena on viettää hyvä ja onnellinen elämä. Kukin tietysti tyylillään, mutta yleistäen voisi todeta, että jokainen ihminen on onnellinen saadessaan rakastaa ja tullessaan rakastetuksi. Rakkauteen perustuva onnellisuus kutsuu tekemiseen ilon takaisin nopeasti myös silloin kun vastoinkäymisiä ilmenee.

On aivan mahdoton ajatus, että ihminen olisi kestävän menestyksen käyrällä (ei siis s-käyrä) ja kokisi itsensä valtaosin onnelliseksi, jos työympäristössä ei ole tilaa rakkaudelle. Yhteisö muodostuu aina yksilöistä, joten jos halutaan siis kestävällä pohjalla olevaa menestystä, ihmisten on voitava kokea menestyvänsä ja olevansa onnellisia siinä mitä tekevät.

Rakastavat ihmiset ovat pysyvällä tavalla onnellisia ja rakastavien ihmisten muodostama yhteisö on loogisesti myös kokonaisuudessaan onnellinen. On todella monta ajatusta ja kuvitelmaa siitä mikä estää ihmistä ja työyhteisöä olemasta rakkaudellinen. Sinun kokemasi onnellisuuden kannalta olisi kuitenkin hedelmällisempi aloittaa siitä mikä olisi mahdollista jos yhteisö olisi rakkaudellinen? Jos sinä rakastaisit töissä? Kuinka tärkeää se olisi sinulle? Minkälainen näköala sinulle avautuu? Mitä se kertoo sinulle? Mitä voisi parhaimmillaan tapahtua? Mistä haluaisit aloittaa?

Seitsemän rakkauden työyhteisöhyötyä (kahvihuoneen seinälle)

1.      Rakkaus tuo toiminnalle tavoitteet, suunnan ja sitoutumisen – asioita joiden saavuttaminen muilla   keinoilla on vaikeaa tai energiaa kuluttavaa.

2.      Rakkaus tuo tekemiseen tavoitteensuuntaisen liikkeen ja lämmön ihmisten välisiin kohtaamisiin.

3.      Rakkaus lisää luottamusta ja mahdollistaa yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuurin.

4.      Rakkaus mahdollistaa ilon ja innostuksen, joilla on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia.

5.      Rakkaus vapauttaa luovuuden ja synnyttää uusia innovaatioita.

6.      Rakkaus antaa rohkeuden kyseenalaistaa toimintaa ihmisystävällisesti.

7.      Rakastava työyhteisö tukee hyvää ja onnellista elämää.

Jani Tikkanen

Kirjoittaja Jani Tikkanen on elämää ihmettelevä ja oivalluksia rakastava coach ja valmentaja, joka uskoo yksilöllisten ihmisten rajattomiin mahdollisuuksiin. Hän pohtii johtajuutta kirjoissaan ”Rakkaus johtaa – ihmisiä ja yrityksiä” sekä ”Rakkaus kasvuun – 112 oivallusta johtamiseen”.

 
  • Pingback: Kannattaako rakkaus? Seitsemän rakkauden hyötyä työyhteisössä | Futugene Oy - rakkaudesta kasvuun()

  • Rakkaus on kaikkien suurten uskontojen keskiössä. Mietin välillä, että tulevatko uskonnot olemaan se muutosvoima, jolla maailmaa viedään parempaan, ekologisesti kestävämpään suuntaan? Enkä tarkoita autoritaarista suvaitsematonta lakiuskontoa, vaan ihmistä kunnioittavaa, väkivallatonta, suvaitsevaisuutta ja monikultuurista ekumeenista hengellisyytä katalysoivaa uskontoa, olkoon sitten kysymyksessä kristinusko, buddhalaisuus, hindulaisuus tai islaminusko.

  • Kyllä rakkaus on ymmärtääkseni kaikkien uskontojen keskiössä! Kaikki kärsimystä aiheuttavat vinoutumat ovat tulkintoja keskiöstä poispäin. Jos hieman filosofinen kommentti sallitaan niin itse asiassa rakkaus on siis elämän keskiössä. Inhimillisestä näkökulmasta kyse on minulle yksilöllisestä uskosta (vrt. uskonto) ja kunnioituksesta elämänlahjaan ja ihmisiin. Samalla kiitollisuus siitä mikä tapahtuu ilmentää keskeneräisen ihmisen uskoa omaan hyvyyteen ja viattomuuteen.

    Uusi suunta alkaa vuorovaikutuksen hyväksymisestä yksilötasolla: ihmisten välisellä yhteydellä ja ajatusten laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaan ja taloudella mm. puolestaan ympäristöön. Kaiken tämän keskiössä on arkeaan elävä ainutlaatuinen ja valtavan tärkeä yksilöllinen ihminen – osa kokonaisuutta.

  • Kiitos ajatuksia herättävästä artikkelista! Tuo muistilista rakkauden työyhteisöhyödyistä lähtee tosiaan kahvihuoneen seinälle. Kirjoituksesi tukee näkemystä, että nk. ”pehmeät arvot” ovat usein lähempänä ”kovia arvoja” kuin ajatellaan.

  • Pingback: Mitä Facebook-synttärit opettivat minulle rohkeudesta | Tuottavuus()

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€