Suurisieluisuus: aktiivista unelmointia

Amerikkalainen tutkimus vahvistaa perinteisen hyve-etiikan viisauden. Unelmoinnin on yhdistyttävä toimintaan.

Alexandre Havard kirjoittaa Hyvejohtajuudessa suurisieluisuuden hyveestä: ”Suurisieluisuus saa johtajat unelmoimaan, visioimaan ja vahvistamaan mission tunnettaan.”

Tätä vasten yllätyin Helsingin Sanomien otsikosta ”Päiväunelmointi tekee ihmisen onnettomaksi”. Voisiko suurisieluisuus olla haitallista?

Mielen harhaileminen masentaa

Amerikkalainen tutkimus on toimittajan mukaan osoittanut, että ”päiväunelmointi” ei välttämättä ole ihmisille hyväksi:

”Päiväunelmoinnin jälkeen monet tunsivat itsensä alakuloisiksi, mutta alakuloisuus ei edeltänyt päiväunelmointia. Tämä viittaa siihen, että päiväunelmointi ei ole pakoa alakuloisesta todellisuudesta, vaan pikemminkin alakuloisuuden aiheuttaja.”

On syytä selventää käsitteitä. Tutkimuksessa käytetty ”päiväunelmoinnin” käsite ei vastaa suomen kielen unelmoimista, vaan mielen harhailemista pois käsillä olevasta tehtävästä. Sitä kutsutaan englanniksi sanalla day-dreaming.

Itse päiväunelmoiminen ei välttämättä ollut haitallista hyvinvoinnille. Positiivisilla ajatuksilla oli myönteinen vaikutus koehenkilöiden tyytyväisyyteen:

”Tulosten tarkempi analyysi osoitti, että jos ihmiset unelmoivat jostakin miellyttävästä, heidän mielialansa kohosi, mutta vain hyvin vaatimattomasti. Jos ihmiset ajattelivat jotakin neutraalia, heidän mielialansa laski. Epämiellyttävien asioiden ajatteleminen laski mielialaa erittäin voimakkaasti.”

Todellisuuden kosketus

Artikkelin harhaanjohtava otsikko jätettäköön sikseen, vaikka nykyjournalismin luotettavuudesta tekisi mieli lausua sana jos kaksikin. Joka tapauksessa tutkimus on mielenkiintoinen juuri siksi, että se vahvistaa sen, mitä klassinen etiikka on sanonut yli 2000 vuotta sitten: hyve on onnellisuuden avain.

Tärkeimpiä hyveitä on todellisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen. Sitä kutsutaan myös prudentiaksi eli käytännölliseksi viisaudeksi.

Toinen keskeinen hyve on mielenlujuus tai rohkeus, joka saa ihmisen tekemään oikein vaikeuksista ja vastuksista huolimatta.

Aito suurisieluisuus edellyttää kaikkia muita hyveitä, mukaan lukien viisautta ja rohkeutta. Sillä ei ole mitään tekemistä fantasiamaailmaan pakenemisen kanssa.

Lääkäri H. Roberts toteaakin kirjoituksessaan ”Parantujan profiili”, että liiallinen day-dreaming on autistisen fantasian muoto, jossa mielikuvitusta käytetään puolustusmekanismina. Todellisuuden pakenemisessa ongelmana on se, että se syventää vaikeuksia korvaamalla aidot ihmissuhteet ja ongelmien ratkaisemisen.

Unelmat visioiksi, visiot todellisuudeksi

”Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta”, kirjoitti Victor Hugo. Mutta unelmien pitää konkretisoitua visioiksi, jotka tehdään todeksi kovalla työllä.

Unelmien toteuttaminen edellyttää siis kykyä keskittyä käsillä olevaan tehtävään. Mielen harhailun eli ”päiväunelmoinnin” sijasta tarvitaan määrätietoisuutta. Kuten eräs ystäväni tapaa sanoa, vähemmän puhetta, enemmän ojankaivuuta.

Oskari Juurikkala

Oskari Juurikkala on hyvefilosofiaa harrastava juristi ja taloustieteilijä, joka on toiminut mm. tutkijana ja talouspoliittisena neuvonantajana.

 
  • Jason

    Erinomainen artikkeli itsenäisyyspäivän kunniaksi. Suomea ei rakennettu päiväunelmoinnilla vaan suurisieluisuudella!

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€