Euroopan Unioni viisautta etsimässä

Euroopan Unionin päättäjillä ei ole helppo tehtävä. Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Käytännöllisen viisauden (prudentia) hyve nousee avainasemaan, kun pohditaan eri ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdään päätöksiä.

Uusi vuosi on jälleen alkanut. Ennen vuoden vaihdetta tiedotusvälineissä on uumoiltu tämän tästä millaiselta pörssikurssit ja euron asema mahtavat näyttää markkinoiden avauduttua lomien jälkeen.

Euroopassa on jo toista vuotta suunniteltu, kehitelty ja yritetty saada aikaan ratkaisuja, jotka rauhoittaisivat markkinoita. Mutta todennäköisesti, kuten olemme jo ennen vuoden vaihdetta usein saaneet seurata, rauhoittuminen tulee toistaiseksi olemaan vain tilapäistä.

Mikä hommassa on niin vaikeaa? Miksi EU maiden johtajat eivät vai yksikertaisesti tee päätöksiä, jotka sitoisivat kaikkia ja kaikki olisi sitten selvää? Onko maiden johtajien toiminnassa jotain vikaa, eikö ammattitaito riitä vai mistä on kysymys?

Tuon esille erilaisia näkökohtia, jotka valaisivat ainakin minua.

Tahto hyvään johtamiseen

Kaikilla mailla ja niiden johtajilla näyttää olevan tahtotila. Mutta tahto mihin?

Varmasti voimme olla samaa mieltä, että jokaisen EU-maan johtaja haluaa ainakin toimia rauhoittaakseen markkinoita ja jotenkin saada asiat samalle tai paremmalle tolalle kuin ennen lamaa. Toinen kysymys onkin sitten se, että onko se enää nykyisessä tilanteessa mahdollista.

Tahtoa siis riittää, mutta mihin ratkaisuihin maiden johtajat ja maat ovat valmiita? Koska ongelmat ovat hyvin kompleksisia, ei välttämättä aikaisemmat ratkaisuvaihtoehdot enää riitä.

Tilanteen kokonaisvaltainen kartoittaminen

Jokaisen maan johtajan on, kuten hyvän johtajan kuuluukin, otettava huomioon edustamansa/johdettavansa kansa. Se on helpompi sanoa kuin tehdä. Tässä johtajien viisaus punnitaan.

Kansojen erilainen tausta

Otetaan muutamia esimerkkejä. Nykyiseen Euroopan Unioniin kuuluu hyvin erilaisia kansoja.

  • On niitä, jotka ovat vastikään vapautuneet väkivalloin tehdyistä valtioliitoista.
  • On maita, joiden maanperällä on viimeisen vuosisadan aikana käyty useita sotia ja maat tuhottu moneen kertaan.
  • On maita, jotka historian saatossa ovat olleet suurvaltoja ja menettäneet pikkuhiljaa asemansa.
  • On maita, joilla on pitkä ja merkittävä kulttuurihistoria.
  • On maita, joiden kansat ovat olleet koko vuosisataisen historian kulun sorrettujen asemassa.

Laman myötä joissakin valtioissa on hammasta purren suostuttu yleisiin palkanalennuksiin ja vaivalla ansaittujen etuuksien luovutuksiin. Toisissa valtioissa ovat kansalaiset aloittaneet yleislakkoja kuultuaan huhuja ja ehdotuksia pienistäkin leikkauksista. Nämä lakot ovat sitten entisestään sysänneet valtioita vararikon partaalle. On valtioita, joissa melkein puolet kansasta vastustaa voimakkaasti kaikkia ehdotuksia ja nousee barrikadeille.

Näyttää ilmiselvästi siltä, että muutokset, jotka menisivät toisissa valtioissa läpi, eivät mene toisissa.

Julkisuudessa on käsitelty valtioiden verotus- ja sosiaaliturvan eroja. Riitaa tai ainakin kovasti keskustelua ovat aiheuttaneet käytänteet erilaisten verotusten suhteen. Valtioilla on erilainen arvonlisäverotus, työ- ja pääomaverotus, yritysten verotus/ tuki, työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksujen osuudet. Sosiaaliturvaa, eläkkeitä ja koulutusta rahoitetaan eri tavoin.

Julkisuudessa olleita vaihtoehtoja

Julkisuudessa on euron ja/tai EU:n pelastamiseksi ehdotettu mm. seuraavia vaihtoehtoja:

  • Viedään EU:ta lähemmäs kohden liittovaltiota.
  • Yhtenäistetään jäsenvaltioiden verotus- ja muita käytänteitä.
  • Erotetaan ne maat euron piiristä, jota ovat käyttäneet vilppiä ja joutuneet ahdinkoon. (Mitään ei kuitenkaan mainita niistä maista, jotka eivät ole ahdingossa, mutta jotka mahdollisesti myös ovat syyllistyneet vilppiin tai sovittujen sääntöjen venyttämiseen.)

Euroopan Unionin perusolemus ja tarkoitus

Ratkaisuvaihtoehtoja punnitessa olisi samalla hyödyllistä pohtia uudestaan EU:n perusolemusta.

Millaisen Euroopan Unionin kansat haluavat?

EU on koko olemassa olon ajan ollut prosessi, jonka eri vaiheissa siihen on liittynyt yksittäisiä valtioita. Kenellekään ei ole ollut varmuutta vielä siitä mihin prosessi johtaa, vaikka siitä varmasti on useampia erilaisia toiveita ja intohimoja, joita kuitenkaan ei kaikkia tuoda julkisuuteen.

Ongelman globaalinen kompleksisuus

EU:n kehittämiseksi on vähitellen vapautettu pääomien ja ihmisten liikkumista. Tosin käytännössä köyhiä ja kodittomia käännytetään vastoin sovittuja päätöksiä. Toimet eivät johdakaan asioita täysin siihen suuntaan kuin on toivottu. Suuntaus EU:n sisällä on sama kuin Suomessa. Monikansalliset yritykset siirtävät pääomia ja tuotantolaitoksia paikasta toiseen, ei vain EU:n tai Suomen sisällä, vaan ulos EU:n vaikutuspiiristä.

Mutta työvoimaa siirretään vain sen verran ja siksi ajaksi, kuin se on taloudellisesti perusteltua. Taloudellinen perustelu tässä yhteydessä tarkoittaa yritysten omistajien mahdollisimman suuria voittoja.

Samanaikaisesti kuin valtiot ovat luopuneet kansallisista laista ja päätöksistä Euroopan Unionin hyväksi, on tapahtunut myös vastaava muutos globaalisesti. Euroopan Unioni kuten ei myöskään enää Yhdysvallat tai muut yksittäiset valtiot, jotka ovat liittyneet globaaleihin järjestelmiin ja sopimuksiin, voi enää hallita ja määritellä kehityksen suuntaa.

Nyt valtiot, jotka ovat tässä kehityksessä vaurastuneet ja luotottavat muita, tulevat määrittelemään, ja itse asiassa määrittelevät jo nyt, kehityksen suuntaa.

Yksittäisen valtion johtajan, valtionvarainministerin tai muiden edustajien mahdollisuudet

Kansaa edustavilta tahoilta tarvitaan pikaisesti mahdollisimman huolellinen analyysi kokonaistilanteesta, ongelmien määrittely ja vaihtoehtoja em. ongelmien ratkaisemisiksi sekä niiden mahdolliset seuraamukset.

Nämä olisi tuotava kansantajuisella tavalla kaikkien kansalaisten tietoon niin, että kukin voi em. asioiden ja oman elämäntilanteensa pohjalta tehdä päätöksiä esimerkiksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Eri EU-maiden ja kansojen kohdalla tämä voi tarkoittaa erilaisia ratkaisuja, jotka heijastuvat väistämättä Euroopan Unionin kokoon ja euron käyttäjien määrään. Tämä on luonnollinen seuraus siitä, että Euroopan Unionin kansoilla on erilaiset taustat ja tarpeet.

Toivotan Suomessa asuville viisautta tehdä oikeita päätöksiä tulevissa eduskuntavaaleissa ja kansaa edustaville tahoille, myös nyt valtaa vielä käyttäville viisautta, rohkeutta ja taidollisuutta tuoda asioita esille niin, että kansa ja sitä edustavat uudet päättäjät voivat tehdä tilanteessamme oikeita päätöksiä.

Markku Lepojärvi

Kirjoittaja Markku Lepojärvi, taustaltaan kuulovammaisten koulun rehtori ja kehitysyhteistyö-projektien vammaisasioiden konsultti, on ollut naimisissa 30 vuotta, on kolmen aikuisen lapsen isä ja viiden lapsen vaari sekä kolmen lapsen sijaisisä.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€