Suomen maabrändin johtaminen

Ollilan porukka julkaisi marraskuussa odotetun raporttinsa Suomen maabrändin kehittämisestä. Valtuuskunnan mukaan Suomen keskeisiä vahvuuksia ovat ongelmanratkaisu, luonto ja koulutus. Näiden jalostamiseen ja brändäämiseen tulisi nyt panostaa. Miten se onnistuu käytännössä?

Maabrändivaltuuskunnan johtopäätökset eivät sinänsä tarjoa suuria yllätyksiä. Oivaltavaa raportissa on kuitenkin se tapa, jolla Suomen – ja maamme mielikuvan – kehittämistä lähestytään. Valtuuskunta ei nimittäin tarjoile lähes lainkaan poliittisia ratkaisuja.

Ruohonjuuritason strategia

Politiikan sijasta valtuuskunta tarjoaa pitkän listan ruohonjuuritason toimenpiteitä. Suurin osa niistä koskee sisäistä asennemuutosta. On opittava tekemään aloitteita, ajattelemaan muita ja toimimaan anteliaasti.

TEHTÄVÄ SUOMALAISILLE YRITYKSILLE: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä hyvää liiketoimintaa

TEHTÄVÄ kouluille: Sovinnon päivä

TEHTÄVÄ OIKEUSMINISTERIÖLLE: 100-vuotiaan Suomen wikidemokratian päätöstyökalu

TEHTÄVÄ MARTTALIITOLLE: Aikuispakkaus

TEHTÄVÄ KANSANTALOUSTIETEILIJÖILLE JA VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE: Lasketaan vapaaehtois-, vertais-, ja kotityön arvo Suomessa

TEHTÄVÄ KUNNANJOHTAJILLE: Kunnat tuotteliaaseen yhteistyöhön yhdistysten kanssa

TEHTÄVÄ TEKESILLE: Avoimen innovaation leirit työkaluksi innovaatioiden synnyttämiselle

TEHTÄVÄ JULKKIKSILLE JA HUIPPU-URHEILIJOILLE: Kerran vuodessa kouluun opettamaan

Korporatismin ja konsensuksen haaste

Toimiva yhteiskunta ei toteudu enää kontrolloimalla, kirjoittaa Ollilan porukka. Voidaan kysyä, onko kontrolloiminen koskaan ollut paras vaihtoehto. Tosin sekin voi ilmetä monessa muodossa.

Lueskelin viikonloppuna Roland Huntfordin klassikkoa New Totalitarians (1971), joka on suomennettu nimellä Uusi uljas Ruotsi (Otava, 1972). Siinä tunnettu lehtimies esittää ruotsalaisen mallin Huxleyn Uuden uljaan maailman (1932) toteutumana.

Huntford osoittaa lukuisin esimerkein – haastateltuaan niin kadunmiehiä kuin maan johtavia poliitikkojakin – että Ruotsissa vallitsi lähes absoluuttinen mielipidekontrolli sosiaalidemokraattisen ”tasa-arvon” ja ”hyvinvoinnin” nimissä. Ilmiö on tuttu Suomestakin – ja onneksi asiasta on hieman uskallettu puhua viime vuosina. Tarpeeksi ei kuitenkaan. Liian moni entinen stallari ja kommari istuu yhä valtainstituutioiden huipulla.

Johtamisen vallankumous: missiojohtajuus

Tämä on haaste Suomi-brändin kehittämiselle. Konsensuskulttuuri lietsoo välinpitämättömyyttä ja haastamattomuutta. Suuryrityksissä jyllää byrokraattinen korporatismi. Yksilön vapauden ja aloitekyvyn tärkeydestä puhutaan, mutta monissa käytännöissä elää 70-luvun perintö.

Suomen maabrändin toteuttaminen edellyttää johtamisen vallankumousta. On luovuttava lapsellisesta management by perkele –ajattelusta ja kankeasta järjestelmäjohtamisesta. Vallankumous ei tapahdu systeemien tasolla, vaan johtajien ja alaisten asennemuutoksella.

Missioiden johtaminen edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. Missiojohtajan on ymmärrettävä syvällisemmin ihmisten motivoitumista. Käskyttämisen ja ylhäältäpäin suunnittelemisen sijasta tarvitaan kykyä delegoida, voimistaa ja luottaa.

Luettavaa verkossa:

Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti: www.tehtavasuomelle.fi

Missiojohtamisen seminaari: 8. maaliskuuta 2011 (Providentia)

Oskari Juurikkala

Oskari Juurikkala on hyvefilosofiaa harrastava juristi ja taloustieteilijä, joka on toiminut mm. tutkijana ja talouspoliittisena neuvonantajana.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€