Moraali vie ojasta allikkoon — ja muuallekin

Mikä pitää köyhimmät kehitysmaat takuuvarmasti pohjalla? Mikä erottaa huippuyritykset perushyvistä yrityksistä? Ekonomi sai tämän selitettyä niin, että insinöörikin ymmärsi.

Teoksen The Undercover Economist kirjoittajan Tim Harfordin mukaan ekonomit ajattelivat aiemmin, että taloudellinen varallisuus kertyi kolmen tekijän summana:

  1. Ihmisen valmistamat resurssit (tiet, tehtaat, koneet, puhelinlinjat)
  2. Ihmisresurssit (kova työ, koulutus)
  3. Teknologiset resurssit (tekninen tietotaito, teknisesti kehittyneet laitteistot)

Näin ollen köyhät maat kehittyivät rikkaiksi rakentamalla teitä, kehittämällä koulutusta ja hankkimalla teknologista tietämystä. Kaava tuntuisi toimivan. Rikkaissa maissa kaikki kolme osaa loistavat suuruudellaan, kun taas köyhissä ne loistavat vain poissaolollaan.

Mutta miksi ihmeessä tietyt maat laahaavat aina vain jäljessä, investoinneista huolimatta?

Köyhimpien maiden kahleet

Mitä köyhempi maa, sitä enemmän investointi vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin. Köyhässä maassa yksi uusi tie asuinkeskittymien välillä voi avata merkittäviä uusia yhteyksiä, kun taas kehittyneissä maissa se vain helpottaa vähän ruuhkaa. Pieni lisäys koulutukseen voi olla huippumerkittävä tekijä köyhässä maassa ja teknologia on usein helposti kopioitavissa.

Köyhien pitäisi siis saavuttaa rikkaimpia, mutta näin ei ole käynyt. Kolme tekijää — valmistetut resurssit, ihmisresurssit sekä teknologiset resurssit — antavat siis hyvän kuvan varallisuuden kertymisestä, mutta kuva jää epätäydelliseksi.

Tärkein palanen puuttuu, toteaakin Harford.

Kehitysyhteistyön asiantuntija, Fida Internationalin talouspäällikkö Daniel Lepojärvi selventää:

"Ei voi olla sattumaa, että vuosi toisensa jälkeen samat maat sijoittuvat niin OECD:n DAC-listan hännille maailman kehittymättömimpinä maina ja Transparency Internationalin listan kärkeen maailman korruptoituneimpina maina."

Lepojärvi siirtyy tilastoista nopeasti korruption konkreettisiin vaikutuksiin ja toteaa yksioikoisesti korruption olevan "suurin hyvän hallinnon ja demokratian este."

Korruption merkittävä vaikutus on yksi selkeimpiä ilmentymiä tärkeimmän palasen puuttumisesta. Tiedämme, että jotain puuttuu, mutta emme tiedä tarkemmin mikä tuo palanen voisi olla. Jatketaan siis tutkimusmatkaa ja siirrytään heikoimmista valtioista vahvimpiin yrityksiin.

Huippuyritysten jälkipolttimet

Jim Collinsin tutkimus kävi läpi 1435 Fortune 500 -yritystä ja löysi lopulta vain 11 organisaatiota, jotka onnistuivat kasvamaan alansa parhaiksi ja pitämään tuon paikan vielä 15 vuotta merkittävän siirtymävaiheen jälkeen.

Mikä yhdisti näitä yhtätoista huippuyritystä? Jokaisen johdossa oli viidennen tason johtaja.

Erottava tekijä ei siis ollut mikään aiemmin mainitusta kolmesta perinteisestä resurssista.

Viidennen tason johtajan tunnusmerkit ovat:

  • Syvä henkilökohtainen nöyryys
  • Äärimmäisen voimakas tahto

Kehitysmaiden riippakivenä oli jokin inhimillinen ja siten moraalinen tekijä. Vastaavasti huippuyritystä johtavan viidennen tason johtajan merkit ovat luonteenpiirteitä — toisin sanoen hyveitä eli moraalisia ominaisuuksia.

Puuttuva resurssi

Harford puhuu teoksessaan kattavasti tuloksellisuuden puuttuvasta palasesta. Neljäs ja tärkein resurssilaji on yksinkertaisuudessaan moraali. Puhutaan myös inhimillisestä tekijästä, koska sana moraali on niin moniselitteinen. Sanojen vaihtaminen ei kuitenkaan poista moraalia ja sen merkitystä.

Varallisuus kertyy niille, joilla on parhaat resurssit ja joita hyödynnetään viisaasti. Resurssien eri lajit ovat siis:

  1. Ihmisen valmistamat resurssit
  2. Ihmisresurssit
  3. Teknologiset resurssit
  4. Moraaliset resurssit

Kuten Harfordin ja Collinsin esimerkeissä nähtiin, moraali ei ole vain läjä sääntöjä (paitsi sääntöetiikassa) tai kylmää hyötyjen laskemista (paitsi seurausetiikassa), vaan menestyksen elinehto. Sen sijaan mätä moraali, tai ehkä pikemminkin moraalin puute, on tuhoisaa.

Moraali ei ole rajoittava tekijä, vaan kasvun tae.

Moraali on pääomaa.

Organisaation ylimmillä tasoilla on oltava kurinalaisuutta pidättäytyä rekrytoinnista, kunnes oikeat ihmiset — myös moraaliltaan potentiaaliset — löytyvät. Jos mahdollista, toteuta samaa periaatetta myös alemmilla tasoilla.

Jussi Ruokomäki

Jussi Ruokomäki on ohjelmistosuunnittelija ja viisauden rakastaja, joka rentoutuu iltaisin — kun muu perhe on nukahtanut — lukemalla Aristoteleen ikivihreitä koodauksen ohessa.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€