Kun kauppiaasta tuli johtaja

Lyhyessä periaateohjelmassa voi olla yllättävän paljon sisältöä. Ja mitä periaateohjelma jättää sanomatta, kertoo sitäkin enemmän.

Törmäsin viime viikolla mielenkiintoiseen artikkeliin, jonka Lucy Kellaway oli kirjoittanut Financial Timesissa. Kirjoituksessa ylistetään suomalaista Stockmannia ja sen periaateohjelmaa. Kellawayn mukaan jopa jättiläisen finanssitalon Goldman Sachsin olisi hyvä ottaa oppia suomalaisesta tavarataloketjusta.

Kellaway on oikeassa kirjoittaessaan, että periaateohjelman tarkoitus on tarjota viitekehys, jonka sisällä käytännönpäätöksiä voidaan tehdä. Ja Stockmannin periaatteet ovat vedenpitävän yksinkertaisia. Niissä ei ole sijaa tulkinnanvaralle eikä tilaa väärinkäsityksiin.

Periaatteita on kuusi, joista ensimmäinen:

We are in business to make money; all our operations should support this goal.”

Periaateohjelma jatkaa: ”We earn money only by offering benefits which the customer perceives real and better than those of our competitors.” Tämä vasta on rehellisyyttä: sana ”perceives” kertoo selvästi, että laatu, kauneus, sopivuus – esineen arvo lopulta – ovat katsojan (Stockmannin asiakkaan) silmissä. Stockmannin ei väitäkään myyvänsä oikeasti parasta.

Ohjelman läpinäkyvyys on häikäisevä. Kun on tottunut lukemaan ympäripyöreitä arvopohjaisia julistuksia, Stockmannin periaateohjelma on mielenkiintoinen löytö.

Suomalainen käytännöllisyys voitti taas.

Seuraavat pykälät puhuvat tehokkuudesta, sitoutuneisuudesta, kunnioittamisesta ja yhteiskuntavastuusta.

Ohjelmassa ei puhuta säännöistä. Ohjelman viimeinen, kuudes pykälä sanoo: ”Our way of operating is ethical and just.”

Yksinkertaisen kaunista.

Niin ytimekkäällä ohjelmalla on omat vaaransa. Mitä esimerkiksi eettisyys tarkoittaa Stockmannille? Miten oikeudenmukaisuus voidaan verifioida? Kestävä ratkaisu tähän haasteeseen on mielestäni hyveet, kuten palveluhenkisyys, rohkeus, työteliäisyys, itsehillintä…

Kun  Stockmannin (tai minkä tahansa muun kaupan) jokainen työntekijä pyrkii harjoittamaan niitä, lisäarvosta, jota asiakkaat kokevat kaupan palveluista, tulee pysyvä.

Hyveet ovat todellisia. Siksi tarjonnan laatu ei ole enää pelkästään näennäinen vaan todellinen ja kestävä. Silloin kaupan hyllyillä ei tarjota enää hyvää hintaa vaan parasta arvoa.

Stockmannin periaateohjelma on tosiaan lyhyt. Mutta se on tavallaan täydellinen. Kuudesta pykälästä viisi ensimmäistä puhuu erinomaisuudesta, käyttämättä sitä sanaa. Kuudes pykälä kertoo sen, miten erinomaisuus saavutetaan, jälleen ikään kuin vahingossa.

Kiitos Stockmann.

P.S. Minulla ei ole Stockmannin kanta-asiakaskorttia.

Santi Martínez

Kirjoittaja Santi Martínez on valtiotieteiden maisteri ja MBA. Santi toimii johtajuuskouluttajana Providentia Oy:ssa, opettaa yritysvastuuta ja etiikkaa Aalto-yliopistossa sekä johtajuutta ja liike-elämän etiikkaa Keniassa. Santin lempiaiheita ovat onnellisuuden ja vapauden välinen yhteys sekä motivaatioon liittyvät kysymykset.

 
  • "PS: Minulla ei ole Stockmannin kanta-asiakaskorttia."

    Mutta ehkä omistat Stockan osakkeita? 😉

  • Santi

    Jussi, olet ovela! En omistakaan.

  • Oskari

    Hyvä Stockmann!

    Minulla on kanta-asiakaskortti.

  • Garcinen

    Mmm mielenkiintoista, kun jotkut puhuvat pelkkää pahaa stockmannista, minulla ei ole kanta-asiakaskortti mutta kyllä saan sen pian.

  • Hienoa Stockmann!

    Kerrankin Suomalaisessa yrityksessä ollaan "edelle" muita muussakin kuin teknisessä osaamisessa.

  • Jason

    Santi, kutsuiko Lucy Kellaway tosiaan Hannu Penttilää "a Finnish shopkeeper"…?

  • Stockmannin arvot ovat tosiaan hienot. Erityisen mielenkiintoista asiassa on se, että viisi ensimmäistä perusarvoa ovat pysyneet samana niiden julkaisemisesta (1991) lähtien. Tämä mainitsemasi kuudes arvo tuli peliin mukaan vuonna 2005, jolloin havaittiin että osakkeenomistajien arvon kasvattamiseksi heidänkin on otettava huomioon uusia trendejä.

    Stockmannin nettisivuilla lukeekin: "Yhteiskuntavastuun merkityksen painottamiseksi lisättiin vuonna 2005 kuudes perusarvo, vastuullisuus."

    Itselleni herää epäilys, onko tämä kuudes arvo todella eletty, vai pelkästään ilmaistu. Ilmiselvää on se, että se otettiin mukaan siksi, jotta pystytään tekemään enemmän rahaa. Tämähän on Stockmannin ensimmäisten viiden arvon punainen lanka.

    Perimmäinen kysymys on: miksi kuudes arvo ei ole ollut mukana alusta asti?

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€