Internet ja työn tehokkuus

Internetin tarjoamat mahdollisuudet aiheuttavat laajamittaista tehottomuutta suomalaisissa yrityksissä. Johtajien on ymmärrettävä uudet haasteet ja vastattava niihin proaktiivisesti. Vapauden kasvaessa hyveiden merkitys korostuu.

Kymmenen vuotta sitten IT–kupla oli suurimmillaan. Monet ihmettelivät, mihin teknologiayritysten arvostukset perustuivat ja mikä oli mahdollistanut vuosia jatkuneen osakemarkkinoiden poikkeuksellisen nousun. Standardivastaus oli, että uusi ja ihmeellinen informaatioteknologia oli muuttanut talouden lainalaisuudet, koska se oli tehostanut työskentelyä niin paljon.

Se saattoi pitää osittain paikkansa. Uusi teknologia on helpottanut viestintää, leikannut monia kuluja ja mahdollistanut toimintatapoja, joista ennen ei osattu unelmoidakaan. Tämä on kuitenkin vain totuuden toinen puoli.

Informaatioteknologia on paradoksaalisesti myös lisännyt turhaa työtä. Jokainen ammattilainen alkaa olla tottunut kymmeniin, jopa satoihin sähköposteihin päivässä. Ennen vanhaan tuli postiluukusta kirjeitä vain pieni murto-osa sähköpostien määrästä. Yksi selitys on se, että sähköposteja on ”liian” helppo kirjoittaa ja lähettää. Niinpä ihmiset kirjoittavat liian paljon viestejä, joista osa on täysin turhia.

Työpäivästä uppoaa kolmasosa laiskotteluun

On toinenkin ongelma. Internet on nimittäin liian mukava paikka. Ja liian lähellä.

Olen jo vuosien ajan arvellut, että nettisurffailusta on tullut merkittävä ajanhukka suomalaisilla työpaikalla. Nyt se on todistettu. Sunnuntaisuomalaisen teettämän tutkimuksen mukaan työn tehokkuus on laskenut hurjasti: virallisesta työajasta käytetään keskimäärin yli kaksi tuntia johonkin muuhun kuin työhön. Tästä ”lorvimisesta” on keskimäärin 40 minuuttia internetissä surffailua.

Kyse on aivan massiivisesta tuhlauksesta – työnantajien kustannuksella ja työsopimuksen vastaisesti. Toki keskimääräiset luvut eivät kerro paljoa, sillä vaihtelu lienee hyvin suurta. Toisaalta se tarkoittaa, että jotkut työntekijät käyttävät useita tunteja nettisurffailuun joka päivä.

Sitä paitsi on todennäköistä, että tutkimukseen vastanneet henkilöt ovat aliarvioineet tuhlaamaansa aikaa. Tämä taipumus on helppo todentaa itse: pidä kirjaa siitä, mihin todella käytät työaikaasi. Tee sitä ennen arvio, johon parin viikon kuluttua vertaat saamiasi tuloksia. Saatat yllättyä.

Luonne ratkaisee: oikea ihminen oikealle paikalle

Internetiin ja muihin oheistoimintoihin tuhlaantuva aika riippuu osittain työn luonteesta. Kaupan kassalla houkutusta ei ole, ja ryhmässä projektia kehittävä henkilö on vahvemmin ulkoisen paineen alla. Sen sijaan yksinäisessä toimistotyössä kiusaus on suurempi. Näin on varsinkin silloin, jos työn tuottavuutta on vaikea mitata, eikä tulosten heikkenemisestä tule keppiä.

Tärkein muuttuja on kuitenkin työntekijän oma luonne – hyveet ja paheet. Viisas ja vastuullinen ajankäyttö edellyttää ahkeruutta ja työteliäisyyttä. Tarvitaan myös oikeaa opinhaluisuutta (studiositas), joka on eri asia kuin kontrolloimaton uteliaisuus (curiositas). Laiska ja kovaan työhön tottumaton henkilö tarvitsee sen sijaan enemmän valvontaa ja ulkoisia kannustimia.

Vapauden kasvaessa hyveiden merkitys korostuu. Viisas työnantaja osaa ottaa tämän huomioon. Rekrytoinnissa ja kehityskeskusteluissa on tiedostettava hyveiden merkitys työn tuloksellisuuden kannalta – etenkin jos työhön sisältyy paljon vapautta. Muodollinen pätevyys ja sisällöllinen osaaminen ovat vain pieni osa laajempaa kokonaisuutta.

Oskari Juurikkala

Oskari Juurikkala on hyvefilosofiaa harrastava juristi ja taloustieteilijä, joka on toiminut mm. tutkijana ja talouspoliittisena neuvonantajana.

 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€