Hyvä johtajuus, missä lienet?

Tämä kirjoitus vie matkalle, joka sai alkunsa esimiesten ja johtajien käytännön toiminnan tarkkailusta ja ihmettelemisestä ja päätyi tutkimukselliselle löytöretkelle hyvän johtajuuden toimintoihin. Matka oli itselleni äärettömän mielenkiintoinen. Toivon sinun viihtyvän matkaseuranani.

Tutkimusmatkailijoita on kautta aikojen yhdistänyt halu, kiinnostus ja innostus tutustua paikkoihin ja asioihin, uusiin tai jo hieman tuttuihin. Jokin vimma vie mukanaan ja matkaan on lähdettävä. Samanlainen olotila vei minut mennessäni, kun kiinnostuin siitä, mitä johtajat ja esimiehet tekevät, kun he toimivat työntekijöidensä kanssa perusarjessa.

Oli havaittavissa, että erilaisia toimintotapoja toteutettiin. Ilmeni myös, että toiset johtajat onnistuivat työssään selvästi paremmin kuin toiset. Mistä se johtui? Mitä ne johtajat ja esimiehet tekivät, joilla ihmisten kanssa toimiminen, johtajuus onnistui hyvin, jopa erinomaisesti?

Lähdin siis tutkimusmatkalle johtajuuden, ennen kaikkea hyvän johtajuuden maailmaan.

Heti alussa kävi selväksi, että tutkimusmatkani polveilee vuoroin käytännön ja vuoroin jo olemassa olevan tieteellisen tiedon poluilla. Minun taidokseni tuli yhdistää nämä polut omassa tutkimuskohteessani. Valitsin haastattelun tutkimukseni työkaluksi. Haastatteluni pohjautui haluun mallittaa hyvän johtajuuden toimintoja. Haastateltavani valikoituivat alaispalautteiden kautta. Taustalla ei siis ollut mitään teoriaa tai joidenkin henkilöiden tuntemuspohjalta tehtyjä valintoja. Alaisilta vuosia saatu hyvä palaute oli vahva perusta valita sopivat johtajat ja esimiehet haastateltavaksi.

Johtajuuden kokemusmaailma

Kun aloitin tutkimusmatkani, en arvannut, kuinka mielenkiintoinen ja silmiä avaava matkastani lopulta tulisi ja tuli. Näin varmaan käy monen tutkimusmatkailijan kohdalla.

Haastattelut ja mallitus synnyttivät ihastuttavia tarinoita siitä, mitä hyvät johtajat johtajuudessa tekevät ja miten he kuvailevat tekevänsä sen, mitä tekevät. Taustalla on heidän koko kokemusmaailmansa aivan lapsuudesta asti siihen hetkeen, missä haastattelu tapahtui. Mukana olivat kouluvuodet, opiskeluvuodet, kokemukset alaisena olemisesta sekä kaikki se, mitä he itse olivat esimiehenä ja johtajana kokeneet. Mitään turhaa tai tarpeetonta ei ilmennyt. Kaikki oli ollut heille kokemuksellisesti merkittävää.

Kokemukset olivat rakentaneet heidän käsityksiään, uskomuksiaan ja arvojaan esimiestyöstä ja johtajana olemisesta. Heille johtajuus, ihmisenä ihmisten kanssa oleminen, oli kaikkein tärkein toiminto organisaatiossa. Sen eteen he olivat valmiita tekemään kaikkensa. Heille johtajana oleminen oli palveluammatti. He olivat positiossaan työntekijöitä varten, ei position vuoksi.

En voinut muuta kuin ihaillen ja arvostaen kuunnella, mitä heillä oli sanottavana. Jatkoin siis innolla matkaani eteenpäin.

Johtajuuden ja johtamisen suhde

Seuraava kohde oli tutustua siihen valtavaan määrään jo julkaistua kirjallisuutta, mitä tutkimuspuoli tarjoaa. Ilmeni nopeasti, että johtajuutta on tutkittu hyvin monella tavoin. Johtajuuden määrittelyjäkin on yli 300 kappaletta. Nyt piti päättää, mitä sieltä oikeasti etsin tutkimukseni näkökulmasta.

Jätin pois erilaiset johtajuuden luonnehdinnat. Halusin tietää, mitä johtajuus yleisesti ottaen on sekä mitä asioita ja toimintoja siihen on liitetty. Samalla minua kiinnosti, miten johtaminen ja johtajuus peilataan keskenään. Tämä tieto aukaisikin silmäni laajentaen omia näkemyksiäni runsaasti.

Lyhyesti todeten, johtajuuden toimintatapoja on ollut olemassa niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa. Johtajuus heijastuu heimopäälliköiden ja kylän viisaiden tekemisten kautta kuninkaisiin, sotapäälliköihin ja yleensä henkilöihin, joita ihmiset ovat seuranneet. Johtajuuden tarkempi tutkimus on alkanut 1800-luvulla, mistä ilmenee, että johtajuus on vuosisatojen aikana kehittynyt monella tavoin edustaen tällä hetkellä ihmisten kesken toimimisen inhimillisyyttä ja monimuotoisuutta.

Johtaminen puolestaan on teollisen yhteiskunnan tuote ja tulos. Frederick Winslow Taylor (1856-1915) sanoitti johtamisen vuonna 1911 ilmestyneessä kirjassaan The Principles of Scientific Management. Siitä syntyi taylorismi, jolla on edelleen vahva ote tehokkuuteen, vaurauteen ja tuloksellisuuteen tähtäävässä johtamistyössä.

Johtaminen organisaatioiden toimintona on siis vain noin sata vuotta vanha toiminto, jota koulutetaan ja kehitetään vahvasti. Johtajuus on jäänyt taka-alalle nousten kuitenkin tällä hetkellä merkittäväksi johtajana ja esimiehenä olemisen taidoksi. Kun johtaminen ei enää riitä, halutaan tietää, mitä johtajuus tarjoaa.

Johtajuus on inhimillisyyttä ja sensitiivisyyttä

Omiin mallitushaastatteluihini peilaten johtajuus antaa paljon siihen päivittäiseen kommunikaatioon, työntekijöiden huomioimiseen ja yhteisöllisyyteen, mikä kantaa kaikkia toimimaan onnistuneesti. Samalla on selvää, että sekä johtajuutta että johtamista tarvitaan, jotta organisaatio toimii. Johtajuuden ja johtamisen taidot ja teot laajentavat johtajien käsitystä omasta työstään ja sen kehittämisestä.

Kuten haastateltavani totesivat, keskeistä organisaatiossa on tietää, kuinka koko systeemi toimii, johon tarvitaan johtamista, ja kuinka kaikki toimivat yhdessä yksilöinä ja ryhmässä, johon tarvitaan johtajuuden taitoja.

Tunnen onnistuneeni tutkimusmatkallani. Löysin paljon uutta ja toisenlaista tietoa niin käytännön kuin tutkimuksen puolelta. Kaikkein tärkeintä ja merkityksellisintä on kuitenkin se, että löysin hyvän johtajuuden. Sen minä todella löysin! Ja matka jatkuu.

Hilkka Poutanen

Hilkka Poutanen on mallittanut väitöstyössään hyvän johtajuuden toimintoja. Hänen yrityksensä Tasetti Consulting tarjoaa johtajuuden koulutusta ja valmennusta sekä hyvien ja onnistuvien toimintatapojen mallitusprojekteja tukemaan ja auttamaan organisaatioiden toimivuutta.

 
  • Vesa Puhakka

    Mielenkiintoista! Jään odottamaan uusia tarinoita ja näkemyksiö johtajuudesta.

  • Matti Finnilä

    Kaikella kunnioituksella,
    Kirjoituksesta puuttuu pointti, clue tai miksi ikinä sitä nykyään kutsutaankaan tai sitten se on vaan niin ilmiselvä etten huomannut sitä.

  • Hilkka Poutanen

    Kiitos kommentista.
    Pointti on juuri se, että herää kysymys, mistä on kysymys. Väitöstyössäni asiaa avataan yhdellä tavalla. Olen kirjoittanut aiheesta muutaman artikkelin lehtiin ja tulossa on kirja hyvästä johtajuudesta.

  • Hilkka Poutanen

    Vesa Puhakalle:
    Uusia aihioita on useita. Pitää pohtia, mistä aloittaa.

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€