Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 4: Myötätunto

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon kolmatta hyvettä ”myötätunto”.

Termiä samurai käytettiin eliitti- ja soturiluokasta, joka vaikutti Japanissa yli 1000 vuoden ajan 700-luvulta aina vuoteen 1868. Nämä soturit kehittivät ehdottomaan kunniaan ja tiukkaan käyttäytymistä sääntelevään normistoon perustuvan ja sille täysin omistautuneen eettisen koodiston, joka tunnettiin nimellä Bushido eli ”soturin tie”.

Bushidon moraalisen koodiston selkärankana olivat seitsemän hyvettä, jotka olivat: oikeamielisyys, rohkeus, myötätunto, kunnioitus, rehellisyys, kunniantunto ja lojaalisuus. Nämä hyveet ja niiden mukaan eläminen oli jokaisen samurain kunnia-asia ja näitä periaatteita tuli noudattaa tinkimättä niin sodan kuin rauhankin aikana.

Samurait ja myötätunto

Samuraille myötätunto oli hyve, joka liittettiin ystävällisyyteen, hyväntahtoisuuteen ja jalouteen. Sen tarkoituksena oli ylimielisyyden välttäminen kaikissa ajatuksissa ja toimissa. Sanottiinkin, että rakkaus muita kohtaan, myötätunto ja sääli olivat ihmissielun korkeimpia ominaisuuksia.

Myötätuntoa kutsuttiin joskus myös ”unohdetuksi hyveeksi”, koska sitä ei helposti uskoisi liitettäväksi soturin persoonaan. Kuitenkin esimerkiksi kuuluisat kiinalaiset filosofit Konfutse ja Mencius pitivät myötätuntoa hallisijan tärkeimpänä luonteenpiirteenä.

Samurain tuli käyttää omia vahvuuksiaan muiden auttamiseen. Hänen tuli olla myötätuntoinen ja ymmärtäväinen; halukas auttamaan muita tarvittaessa. Osana myötätuntoisuuteen kuului myös se, että välivaltaa ei käytetty tarpeettomasti. Samuraiden aikanahan aseiden kanto oli sallittua vain samurai-luokkaan kuuluville. Ja samurailla oli oikeus tappaa alempaan luokkaan kuuluva ihminen mikäli etikkettiä rikottiin selkeästi.

Oikeamielisyyttä ja ankaraa rehellisyyttä pidettiin maskuliinisina ominaisuuksina kun taas armeliaisuutta ja hellyyttä puolestaan feminiisiä. Kuitenkin, molempia yhdessä pidettiin välttämättöminä tasapainoiselle elämälle. Osin täs täsyystä samuraille opetettiin muunmuassa runoutta. Kuuluisa samuraiajan sanonta ”Bun Bu Itchi” eli ”Miekka ja sivellin ovat samanarvoiset” kuvastaa juuri tätä ajattelua parhaimmillaan.

On myös mielenkiintoinen asia, että tätä ”Soturin Hyväntahoisuutta” on ollut löydettävissä useiden soturikansojen joukosta ympäri maailmaa. Monet heimot, joita on pidetty erittäin brutaaleina mutta jotka ovat samaan aikaan olleet kuuluisia taistelutaidoistaan ja rohkeudestaan, ovat näyttäneet arvostavan myös asioiden pehmeämpää puolta. Irokeesit olivat pelätty ja pahamaineinen Pohjois-Amerikan Intiaanien soturikansa. Heillä oli sananlasku, joka sanoi: ”Hyväntahtoisuus on voimista suurin.” Useat soturikansat ympäri maailmaa pyrkivät siis kehittämään itseään mahdolisimman kokonaisvaltaisesti.

Oikea ja väärä

Bankei Yotaku (1622–1693) oli Rinzai Zen Buddhalaisuuden tunnettu mestari. Seuraava Bankeista kerrottu tarina toimikoon esimerkkinä siitä, miten myötätuntoon suhtauduttiin samuraiden aikana ja mihin sen harjoittamisella pyrittiin.

Kun Bankei vietti meditaatioviikkojaan syrjäisessä paikassa saapui ympäri Japania oppilaita osallistumaan. Erään tällaisen kokoontumisen aikana eräs oppilas jäi kiinni varkaudesta. Asia tuotiin Bankein tietoon syyllisen karkottamispyynnön kera. Bankei ei välittänyt tapauksesta.

Myöhemmin oppilas jäi kiinni samanlaisesta rikkeestä ja taas Bankei jätti asian sikseen. Tämä suututti toisia oppilaita, jotka keräsivät vetoomuksen varkaan poistamiseksi, ilmoittaen että muuten koko joukko poistuisi.

Kun Bankei oli lukenut vetoomuksen hän kutsui kaikki puheilleen. ”Te olette viisaita veljeni,” hän sanoi heille. ”Te tiedätte mikä on oikein ja mikä ei ole oikein. Voitte opiskella muualla jos haluatte, mutta tämä veliparka ei edes erota oikeaa väärästä. Kuka häntä opettaa jollen minä? Aion pitää hänet luonani vaikka te muut lähtisittekin.”

Kyynelten tulva pesi varkauteen syyllistyneen veljen kasvot. Kaikki halu anastaa oli kadonnut.

Myötätunto läntisessä maailmassa

Fredrik II Suuri (1712–1786) oli Hohenzoller-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka tunnettiin taistelukentillä menestyneenä soturikuninkaana ja valistuneena itsevaltiaana, joka nosti Preussin aikanaan yhdeksi Euroopan mahtivaltioista. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Kuninkaat ovat valtion ensimmäisiä palvelijoita”. Jos tämän analogian siirtää esimerkiksi itämaisten taistelulajien piiriin, tarkoittaa se sitä, että sensei on oppilaittensa ensimmäinen palvelija; ei päinvastoin. Kuinka monella dojolla ympäri maailmaa tilanne onkaan täysin päinvastainen.

Myötätuntoa voi osoittaa muita kohtaan esimerkiksi ajattelemalla asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Tämä kyky astua itsensä ulkopuolelle ja yrittää nähdä toisen ihmisen ahdinko voi auttaa meitä ymmärtämään muita paremmin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tulisi hyväksyä epäasiallinen ja brutaali käytös. Saattaa vain olla hyväksi rauhoittua ja miettiä hetkinen ennenkuin antaa tilanteeseen ehkä liian voimakkaan vastauksen tai reagoi muuten voimakkaasti.

Myötätunto modernin liikkenjohtajan silmin

Samuraille myötätunto tarkoitti kaikkine ystävällistä kohtelemista, heikompien auttamista ja hyväntahoisuutta. Bushi no Nasaki (soturin hellyys) oli luonteenpiirre, jota kannustettiin kehitettävän. Hyväntahtoisuutta ja hyviä tapoja opetettiinkin kaikille soturiluokkaan kuuluville.

Nykyaikaisessa liike-elämässä on johtajan menestyäkseen aidosti välitettävä omasta organisaatiostaan. Hyvejohtaja ymmärtää, että hänen joukkonsa ovat tarvittaessa valmiit venymään sen ylimääräisen tarvittavan rutistuksen yrityksen hyväksi ainoastaan, jos heistä pidetään hyvää huolta. Ja yrityksen on tehtävä ja osoitettava se ensin.

Hyvejohtaja ymmärtää aidosti myötätunnon tärkeyden vaikka taseessa tai tuloksessa ei olekaan erikseen sille varattua omaa riviä, eikä se näy siten suoraan tuloslaskelmien viimeisellä rivillä. Välillisesti kylläkin. Kun organisaatio tietää että johtaja aidosti välittää heistä, se myöskin luottaa hyvejohtajaan, ja pysyy hänen mukanaan vaikka taloudelliset seikat eivät sitä aina puoltaisikaan.

Kohteliaisuus on hyvejohtajan erinomaisen tärkeä luonteenpiirre. Valitettavasti tämä unohtuu kovin monilta organisaation johtotasolla olevilta. Usein näyttää jopa siltä, että mitä korkeammalla organisaatiossa ihminen on, sitä enemmän hän kohtelee kaltoin oman organisaationsa ihmisiä karkeutensa ja törkeän käytöksensä ansiosta.

Myötätunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen joitakin kulmakiviä:

  • Kannattaa yrittää aina nähdä asiat toisten ihmisten kannalta katsottuna.
  • Ajattelun ja toiminnan tulee olla koko ajan rinnakkain etenevää eli eletään siten kuin ajatellaan.
  • Toisten motivointi on yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä. Useimmissa yrityksissä joka tapauksessa yrityksen tärkein varallisuus menee hissillä autotalliin klo 16 ja ajaa perheensä luokse kotiin. Tässä seikassa mielestäni epäonnistutaan eniten meillä Suomessa. Meillä ei kerta kaikkiaan ole monia johtajia, jotka osaavat motivoida alaisiaan. Miksi yliopistoissa ei opeteta substanssiosaamisen lisäksi johtamistaitoja?
  • Hyvejohtajan tulee ymmärtää, että myötätunto liike-elämässä tarkoittaa sekä omasta organisaatiosta että asiakkaista huolehtimista.
  • Kohtelias, kunnioittava käytös ja etiketti ovat perusta pitkäaikaisille ja luottamukseen perustuville liikesuhteille.
  • Myötätunto ja rohkeus ovat saman kolikon kaksi eri puolta.

Mielenkiintoista lukemista:

Nitobe, Izano. Bushido, the Soul of Japan. Digireads.com Publishing, USA. 2005.
Robinson, Gerry. The Six Secrets of Successful Management. BBC Worldwide Ltd. 2004.
HH Dalai Lama & Cutler, Howard H. The Art of Happiness. Coronet Books, UK. 1998.

Kirjoitussarjan seuraavassa osassa käsitellään bushidon neljättä hyvettä ”Kunnioitus”, sen alkuperäistä bushidon mukaista merkitystä ja sen nykyaikaisia ilmenemismuotoja modernissa liikkeenjohdossa.

Tapio Falck

Kirjoittaja Tapio Falck on liikkeenjohdon konsultti Buildnet Oy:ssä, joka on erikoistunut auttamaan yrityksiä Start up –vaiheen strategiassa. Hänellä on pitkä kokemus itämaisista kamppailulajeista ja organisaatioiden johtamisesta ja kehittämisestä eri kulttuureissa

 
  • Kiitos tähänastisesta artikkelisarjastasi. Pidän siitä, miten asiateksti ja runous sekoittuvat toisiinsa kummankaan kärsimättä. On hyvä ammentaa samuraiden ja intiaanien viisaudesta.

  • Pingback: Parhaat blogi-artikkelit viikolta 12 – Tulosta yrittäjille!()

  • Jarno Limnéll

    Aivan erinomainen teksti Tapio!

    Kuten puhuttua – kannustan Sinua laajempaakin tutkimustyöhön tämän aihepiirin osalta. Tilausta olisi niin tiedemaailmassa kuin yrityselämässä.

    Hienoa!

  • Helena Häkkinen

    Mielenkiintoinen artikkeli, really ! Erityisesti minua kiinnosti hyvejohtajuus. Muutamin kohdin olisin kirjoittanut hivenen "napakammin", jotta asia olisi tullut vielä vähän paremmin esille.

    Mutta kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoista! Näin juttusi nyt vasta sattumalta kun eräs kaverini kertoi minulle Linkedinissä olevan peräti kolme (!) Helena Häkkistä. Niistä yhden sivuille oli kyseinen viesti tullut.

    Palataan asiaan, terv. Helena

  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Osta Hyvejohtajuus-kirja hintaan 19,90€